Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osallisuussparrauksessa kunnan esihenkilöt saavat tukea osallisuustyön johtamiseen sekä työkaluja osallisuuden edistämiseen kunnissa. Sparrausta antaa osallisuuden edistämisen viitekehyksen ja työkalut tunteva henkilö tai toinen osallisuussparrausta saanut kunta.

Toimintaympäristö

Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkien kuntien kanssa, jotka haluavat lisätä ymmärrystä osallisuudesta ja haluavat uusia työkaluja kuntalaisten osallisuuden edistämiseen. Sparrausta voidaan järjestää kunnan tarpeet huomioiden kunnan esihenkilöille sekä työntekijöille.

Soveltuvin osin toimintamallia voi hyödyntää missä tahansa organisaatiossa, jonka tavoitteena on osallisuuden edistäminen. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat mallin potentiaalinen sovellusalue, kun ne käynnistävät kunnolla toimintansa ja toiminta tarkentuu.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kunnat ovat johtavassa asemassa ihmisten osallisuuden edistäjinä. Tämän toimintamallin kohderyhmää ovat kaikki kunnissa ja kaupungeissa työskentelevät johto- ja esihenkilöt sekä heidän alaisinaan työskentelevät kunnan työntekijät.

Lisäksi henkilöstö saa sparrauksen ajaksi tauon perinteisestä tehtävänkuvastaan ja sitä kautta mahdollisuuden miettiä oman työnsä myönteisiä vaikutuksia ihmisten arkeen.

Tulevaisuudessa potentiaalista kohderyhmää ovat myös hyvinvointialueiden johto- ja esihenkilötehtävissä työskentelevät ja heidän alaisensa.

Ratkaisun perusidea

Osallisuussparraus antaa kuntien esihenkilöille tilaa miettiä osallisuutta ja osallisuuden edistämistä omalla toimialueella. Uudenlaiset, ihmettelevät kysymykset avaavat huomaamaan osallisuuden edistämisen mahdollisuudet. Sparraaja johdattelee sopivien osallisuuden edistämisen työkalujen äärelle.

Sparrauksen aluksi kartoitetaan kunnan tilanne ja tarpeet osallisuuden edistämisen suhteen. Sparrauksen tavoitteet mietitään yhdessä sparrattavien kanssa.

Tavoite voi olla esimerkiksi osallisuusohjelmatyön aloittaminen tai sen konkretisointi kunnan eri toiminnoissa. Sparrauksesta voi saada tukea myös esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen. Jo tehty työ osallisuuden edistämiseksi tunnistetaan, minkä on tarkoitus vahvistaa osallisuuden edistämisen hyvää kierrettä kunnassa.

Sparraus vahvistaa kunnan osallisuusohjelman yhteyttä koko kunnan tekemään työhön ja tavoitteisiin. Kunta voi saada sparrauksesta sytykkeen nimetä osallisuuden edistämisestä vastaavan henkilön kuntaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osallisuussparraus voi kiinnittyä esimerkiksi kunnan osallisuusohjelman laatimiseen ja käytännön toteuttamiseen. Sparraus voidaan toteuttaa esimerkiksi 3–5 kertaa järjestettävänä tapahtumana, joka voidaan järjestää myös verkon välityksellä. Tapahtumat on suunnattu esihenkilöille.

Esimerkki kolmen sparrauskerran ohjelmasta:

  1. tapahtuma: Miksi osallisuus on tärkeää?
  2. tapahtuma: Miten esihenkilöt ymmärtävät osallisuuden ja mitä he voivat tehdä kuntalaisten osallisuutta vahvistavasti omilla toimialueillaan?
  3. tapahtuma: Miten voin esihenkilönä tukea työntekijöitäni osallisuuden edistämistyössä?

Sparraus suunnitellaan yhdessä kunnan johtavassa asemassa olevan edustajan kanssa (esim. kehittämispäällikkö tai palvelualuejohtaja). Sparrauksen onnistumisen edellytys on motivoitunut kunnan henkilöstö. Sparrauksessa kysymysten esittäminen on tärkeämpää kuin osallisuuden tietopohjan tuntemus.

Sparraaja voi hyödyntää esimerkiksi näitä Sokra-koordinaation tuottamia välineitä:

Sparraukseen osallistuvat esihenkilöt palvelualueittain laativat henkilöstön kanssa yhteistyössä konkreettisen suunnitelman toimista, joilla pyritään edistämään osallisuutta. Suunnitelmat laaditaan sparrauskertojen välillä ja niiden toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulusta sovitaan sparraustapahtumissa. Myös muita välitehtäviä voidaan toteuttaa.

Tavoitteiden toteutuminen tehdään näkyväksi kunnan johtoryhmässä ja parhaimpia käytäntöjä pyritään vahvistamaan ja hyvän kierrettä jatkamaan.

Sparrauksella voi olla kolme erilaista vetäjää:

  • osallisuusasiantuntija → kunta
  • osallisuussparrausta saanut kunta → kunta
  • kuntalainen → kunta

Mallin mukaisesti sparrausta voi antaa kuka tahansa, jolla on ymmärrys osallisuudesta ilmiönä ja tietoa osallisuuden edistämisen keinoista, tai toisen sparrausta saaneen kunnan edustaja.

Osallisuussparraaja voi olla esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuuskoordinaattori, järjestön tai tutkimuslaitoksen osallisuusasiantuntija tai osallisuustutkija. Tiedustele sparraajia esimerkiksi alueellisesta osallisuusverkostosta, THL:stä, Diakonia-ammattikorkeakoulusta tai Kuntaliitosta.
Lue myös: Osallisuustyön vertaismentorointi

Myös kuntalainen voi toimia sparraajana ja kertoa omasta näkökulmastaan, mikä edistäisi hänen viiteryhmänsä osallisuutta kunnassa. Tällöin sparrauskerran tavoitteena on kunnan kehittämiskohteen huomioiminen kuntalaisen näkökulmasta. Kuntalainen voi sopia yhdessä kunnan työntekijän kanssa sparrauksen sisällön.  Kunta voi näin hyödyntää asiakasnäkökulmaa suunnitellessaan uutta toimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sparraaja suunnittelee sparrauksen ohjelman yhdessä kunnan edustajan kanssa. Suunnittelussa huomioidaan kunnan tilanne osallisuuden edistämisen suhteen: onko kunnalla osallisuusohjelmaa, miten osallisuus näkyy hyvinvointikertomuksessa, onko osallisuuden edistäminen vastuutettu ja resursoitu ja niin edelleen.

Sparrauksen ohjelman lisäksi kunnan viranhaltija suunnittelee yhdessä sparraajan kanssa esihenkilöille välitehtävät, joihin lukeutuu palvelualueittain tehtävä suunnitelma konkreettisista osallisuuden edistämisen suunnitelmista. Välitehtävien tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia miettiä osallisuusteemaa oman työn ohessa.

Sparrauksen onnistumisen edellytys on sparrauksen kohderyhmän toiveisiin ja tarpeisiin tutustuminen. Sparraaja tutustuu näihin sekä kunnan edustajan kanssa että itse sparraustapaamisissa.

Sparrauskerrat kannattaa sovittaa esihenkilöille suunnattujen jo sovittujen tapaamisten yhteyteen. Tällöin osallisuustyö ei määrity ylimääräisenä työnä ja henkilöstön motivaatio osallistua työskentelyyn voi olla korkeampi. Palvelualuekohtaisten suunnitelmien tekoon osallistettavaa henkilöstöä informoidaan hyvin käynnissä olevasta sparrauksesta ja raportoidaan tuloksista myös myöhemmin, jotta myöskään he eivät koe suunnitelman tekoa ylimääräisenä työnä ja he ovat motivoituneita.  

Sparrauksesta ja sen tavoitteista kannattaa viestiä johdolle ja henkilöstölle sisäisesti, ja aiheesta voidaan myös tiedottaa kuntalaisia ja paikallismediaa. Sparraustapahtumien jälkeen tapahtumiin osallistuneille kannattaa järjestää mahdollisuus antaa palautetta.

16 KUNTAA SAI SPARRAUSTA KESTÄVÄ KAUPUNKI -OHJELMASSA

Kestävä kaupunki -ohjelmassa hakemusten perusteella valitut 16 kuntaa sai kevään 2020 aikana avukseen asiantuntijan osallisuuden edistämistyöhön. Kunnat toivoivat tukea eri ihmisryhmien osallisuuden edistämiseen sekä osallistumis- ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen muun muassa maankäytön ja palvelujen suunnittelun ja ilmasto-ohjelmien yhteydessä.

Sparrausten teemoina olivat muun muassa osallistuva budjetointi, aluetyö, ikääntyneet ja maahanmuuttajat.

16 kaupungin kokemuksia osallisuussparrauksesta: Tarinoita osallisuuden edistämisestä (pdf) (kestavakaupunki.fi)

Hollolan kunta: Osallisuussparrausta esimiehille (Kuntatyö2030.fi)

OSALLISUUSSPARRAUS PALKITTIIN KUNTATYÖ2030-GAALASSA

Hollolan kunnan esihenkilöiden osallisuussparraus palkittiin Kuntatyö2030-gaalassa Innostava kehittämistyö -palkinnolla 7.12.2021.

Suomen kekseliäimmät kunnat ja innostavimmat kehittämisteot (STT-tiedote 7.12.2021)

Kuntatyö2030-gaala 7.12.2021

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokra-koordinaation toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki ohjelman (2019–2023) puitteissa toteutettuihin 16 kunnan osallisuussparraukseen. Sparraajina toimivat osallisuuden erityisasiantuntijat Anna-Maria Isola (THL), Antti Leskinen (Dirskurssi Oy), Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) ja Katja Syvärinen (Kaskas Media Oy).

Kestävä kaupunki -ohjelman verkkosivut

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: SPARRAUS LISÄÄ OSALLISUUDEN EDISTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Onnistunut sparraus lisää kunnassa tehtävän osallisuuden edistämistyön vaikuttavuutta, ja sitä kautta asukkaiden osallisuutta omassa elämässään, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuutta yhteisestä hyvästä (1, 2, 3).

Sparrauksen puitteissa tapahtuva yhteiskehittäminen kunnassa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden välillä. (1) Sparraukseen osallistuvilla on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin sparraustilaisuuksissa mutta myös kirjallisesti välitehtävien ja palautekyselyn muodossa. (2) Koko sparraukseen osallistuva henkilöstö tulee osalliseksi yhteisen hyvän rakentamisesta ja heidän tietonsa ja taitonsa osallisuuden edistämisen mahdollisuuksista lisääntyvät. (2, 3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Tässä tapauksessa Sokra-hanke on arvioinut toimintamallia, jonka kehittämisessä se on ollut mukana.

Sokran arvio toimintamallista: Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille (1.10.2021) (pdf 170 kt)