Osana-verkosto Suomeen muuttaneiden osallisuuden tukena sote-palveluissa

OSANA on kaikille avoin vapaamuotoinen verkosto, joka edistää Suomeen muuttaneiden ihmisten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Verkoston toiminta perustuu jäsenten keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon ja yhdessä oppimiseen.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Suomessa asuu yhä enemmän muualta muuttaneita ihmisiä. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset kokevat selvästi koko väestöä useammin saavansa terveyspalveluita riittämättömästi (FinMonik-tutkimus, THL 2020). Palvelujen käytölle ja saamiselle voi olla monenlaisia esteitä, eikä yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa kantaväestön ja Suomeen muuttaneiden kesken aina toteudu.

Tämä ihmisoikeuskysymys on entistäkin ajankohtaisempi, kun maahanmuutto kasvaa - ja kun siihen myös aktiivisesti halutaan panostaa väestön ikääntymisen myötä. Sote-alan työvoimapula osaltaan haastaa yhdenvertaisuutta ja Suomeen muuttaneiden oikeuksien toteutumista palveluiden käyttäjinä. Palveluiden laadun ja organisoinnin tapojen tarkastelu on ajankohtaista myös uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.

Suomessa on useita verkostoja ja yhteisöjä, jotka tahoillaan käsittelevät joko osallisuuden, maahanmuuton tai sote-palveluiden kysymyksiä. Näihin liittyviä haasteita ratkotaan parhaiten kun kootaan laaja joukko toimijoita näiden kolmen teeman risteyskohtaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osana-verkoston välitön kohderyhmä ovat sen jäsenet, joita on nyt n. 150. He edustavat sote-alan järjestöjä, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöjä, julkista terveydenhuoltoa, kuntia sekä sote-alan ja maahanmuuton tutkijoita ja opiskelijoita. He ovat siis ihmisiä, jotka työskentelevät sote-palveluissa, suunnittelevat niitä, ohjaavat ihmisiä palvelujen piiriin tai tutkivat palveluita.

Verkoston välillinen ja varsinainen kohderyhmä ovat Suomeen muuttaneet ihmiset, joiden osallisuutta sote-palveluissa verkosto edistää.

Verkoston jäsenistä valtaosa tekee työtä, jossa he kohtaavat jatkuvasti Suomeen muuttaneita ihmisiä, osa verkoston jäsenistä on itse muualta Suomeen tulleita. Verkostollamme on siten suora yhteys Suomeen muuttaneisiin sote-palveluiden käyttäjiin ja palveluiden parissa työskenteleviin ihmisiin.

Verkoston toiminta perustuu keskinäiseen tiedonvaihtoon sähköisissä kanavissa sekä yhteiseen osallisuuskysymysten reflektointiin ja vastavuoroiseen oppimiseen verkoston etätapaamisissa. Tämä tuottaa ajantasaista ja monipuolista ymmärrystä Suomeen muuttaneiden sote-alan asiakkaiden tarpeista, samoin kuin palveluiden tarjoajien kaipaamasta tuesta osallisuuden toteutumiseksi.

Loppuvuodesta 2022 Osana-verkosto käynnisti kevääseen 2023 jatkuvan laajan kyselytutkimuksen, jolla kartoitetaan Suomeen muuttaneiden osallisuuden toteutumista sote-palveluissa. Tutkimus koostuu kahdesta verkkokyselystä, joista toinen on suunnattu sote-alan ammattilaisille ja toinen Suomeen muuttaneille ihmisille. Jotta mahdollisimman monella Suomeen muuttaneella olisi mahdollisuus osallistua, toteutettiin jälkimmäinen kysely seitsemällä kielellä. Kyselyillä saadaan ensikäden tietoa osallisuuden nykytilanteesta sekä ehdotuksia osallisuuden tukemiseksi. Vastauksia on tullut runsaasti ja myös avokysymyksiin on vastattu ilahduttavan innokkaasti ja seikkaperäisesti.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

OSANA on vuonna 2020 perustettu vapaamuotoinen verkosto, joka edistää Suomeen muuttaneiden ihmisten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikille avoimen verkoston jäseninä on ihmisiä sote-järjestöistä, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöistä, julkisista sote-palveluista kunnista ja hyvinvointialueilta, sekä sote-alan oppilaitoksista ja tiedemaailmasta.

OSANA-verkoston toiminta perustuu jäsenten keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon ja yhdessä oppimiseen. Verkosto järjestää etätapaamisia vaihtuvista teemoista ja sen sähköpostilistalla julkaistaan uutiskirjettä. Jäsenet voivat myös itse jakaa verkoston aihepiiriä koskevaa tietoa (uutisia, tapahtumakutsuja, julkaisuita jne.) verkoston Facebook-ryhmässä ja lähettämällä viestin sähköpostilistalle.

Nyt verkosto kartoittaa Suomeen muuttaneiden osallisuutta sote-palveluissa kyselyillä, jotka on suunnattu Suomeen muuttaneille ja sote-alan ammattilaisille. Vastaukset kertovat osallisuuden haasteista ja tarjoavat vihjeitä myös ratkaisuista. Tuloksia käytetään OSANA-verkoston toiminnan tukena ja niistä tiedotetaan myös laajasti sote- ja maahanmuuttotoimijoita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alla on huomioitu A) Osana-verkoston soveltuminen uusien organisaatioiden toimintaan ja
B) mahdollisen uuden verkoston perustaminen jonkin toisen aiheen ympärille.

A) Nykyiseen verkostoon osallistuminen.

OSANA-verkostoon voi liittyä kuka tahansa. Yksittäisestä organisaatiosta voi osallistua yksi tai useampi henkilö, sen mukaan mikä organisaatiolle sopii. Tämä henkilö voi välittää tietoa verkostolta omalle organisaatiolleen ja toisin päin. Verkostotoimintaan voi osallistua joustavasti omien tarpeiden ja resurssien mukaan. Minimissään mukanaolo on passiivista uutiskirjeen ja muiden sähköpostitiedotteiden vastaanottamista, enimmillään aktiivista osallistumista verkoston etätapahtumien järjestämiseen (esim. aiheiden ideointia ja alustusten pitämistä, osallistumista tilaisuuksien pienryhmäkeskusteluihin jne.) tai osallistumista esim. nyt käynnissä olevien sote-kyselyiden suunnitteluun ja jakamiseen, tulosten analysointiin, tuloksista kertomiseen ja verkoston tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun tulosten pohjalta.

B) Uuden verkoston perustaminen ja käyttöönotto.

Osana-verkoston toimintaperiaatteita voidaan soveltaa myös jonkin toisen aiheen ympärille rakennettavan verkostoon. Verkoston perustaminen ja ylläpitäminen vaatii minimissään pienen jäsenjoukon mukaan kutsumista, sähköpostilistan perustamista, sen ylläpitämistä, verkoston teemaan liittyvän tiedon jakamista harvakseltaan sähköpostilistan kautta ja osallistujien kannustamista listan käyttöön, sekä muutaman etätapaamisen järjestämistä vuosittain. Verkoston luonteesta riippuen kannattaa harkita sähköpostilistan lisäksi myös paremmin keskusteluun soveltuvan sähköisen alustan käyttöönottoa (vaihtoehtoja ovat esim. Facebook, Teams ja Slack). Sähköpostilista, sen kautta tapahtuva viestintä ja muutaman etätapaamisen järjestäminen vuosittain vaatii verkoston koordinaattorilta minimissään 1-2 työpäivää kuukaudessa. Verkoston toiminnan laajuudesta ja kunnianhimosta riippuen työpanosta voi luonnollisesti kasvattaa huomattavasti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Alla on huomioitu A) Osana-verkoston soveltuminen uusien organisaatioiden toimintaan ja
B) mahdollisen uuden verkoston perustaminen jonkin toisen aiheen ympärille.

A) Nykyiseen verkostoon osallistuminen: Verkostosta voisivat hyötyä vielä nykyistäkin useammat toimijat, joita Suomeen muuttaneiden osallisuus sote-palveluissa tavalla tai toisella koskettaa. Näitä toimijoita ovat esim. lukuisat sote-alan järjestöt, maahanmuutto- ja monikulttuurisuusjärjestöt, julkisen sektorin sote-organisaatiot, kunnat ja alan tutkijat. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua verkoston toimintaan itselleen sopivalla tavalla ja intensiteetillä. He voivat myös tehdä aloitteita verkostossa käsiteltäviksi aiheiksi omien tarpeidensa pohjalta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyödyllistä, jos samasta organisaatiosta osallistuu useampi kuin yksi henkilö tai jos yksittäinen osallistuja mahdollisesti työpaikkaa vaihtaessa “siirtää paikkansa” jollekin toiselle organisaationsa työntekijälle.

B) Uuden verkoston luominen ja käyttöönotto: Liittyminen kannattaa tehdä helpoksi ja verkoston lyhyt kuvaus ja toimintaperiaatteet on hyvä olla vaikka verkkosivulla, johon voi viitata verkostosta kertoessaan. Kaikille avoimet tapahtumat ovat hyvä keino kertoa verkoston toiminnasta ja kutsua uusia jäseniä mukaan. Verkoston vetovastuuta on hyvä jakaa useammalle henkilölle, ettei verkosto henkilöidy liikaa yhteen ihmiseen ja vaarannu mikäli tämä henkilö ei jatka toimintaa.

TerveSos-lisäkysymykset toimintamalliin:

Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

OSANA-verkosto tukee Suomeen muuttaneiden osallisuutta monipuolisesti eri sektoreilla, niin järjestöissä kuin julkisissa sote-palveluissa. Sillä on yhteyksiä palveluiden käyttäjiin, palveluiden työntekijöihin kuin palveluita hallinnoiviin ja suunnitteleviin tahoihin. OSANA-verkoston jäseninä on ihmisiä julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä tiedeyhteisöistä. Toiminnan perustana on keskinäinen tiedonvaihto ja yhdessä oppiminen.

Laaja verkostoyhteistyö tuottaa monipuolista ja kattavaa ymmärrystä Suomeen muuttaneiden osallisuuden haasteista. Toisaalta haasteet ovat usein melko samanlaisia eri sote-toimijoiden ja organisaatioiden välillä. Tämä lisää keskinäisen yhteistyön mielekkyyttä ja hyötyä. Verkosto toimii myös vertaistukena Suomeen muuttaneiden osallisuuden parissa työskentelevien kesken.

Jäsenten keskinäisenä yhteistyönä verkosto kokoaa, tuottaa ja levittää tietoa osallisuutta tukevista ratkaisuista. Verkoston kautta ratkaisut ja esim. tieto osallisuutta tukevista tilaisuuksista ja materiaaleista leviävät laajalle. Palautekyselyiden perusteella verkostosta on saatu konkreettista apua osallisuuden tukemiseksi.

OSANA on ainoa tuntemamme taho, joka kokoaa yhteen ihmiset maahanmuuton, kotoutumisen, sote-palveluiden ja osallisuuden teemojen äärelle, yli organisaatiorajojen.

Verkosto on laaja-alainen ja kaikille avoin. Sen hierarkia on matala ja osallistumismuodot joustavia. Näin verkosto tarjoaa jäsenilleen paljon hyötyä pienellä panostuksella ja tukee onnistuneesti Suomeen muuttaneiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sote-palveluissa.
Tämä on tärkeää ihmisoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta. Se, että kaikki ihmiset saavat tarvitsemansa sote-palvelut ja hyötyvät niistä, hyödyttää loppupeleissä Suomeen muuttaneiden lisäksi koko suomalaista yhteiskuntaa.

Mitä olette tehneet aidosti ihmislähtöisten toimintamallien luomiseksi?

OSANA-verkosto sai alkunsa ruohonjuuritason havainnosta, että sote-järjestöissä toivottiin toimintaan lisää Suomeen muuttaneita ja kaivattiin tukea tämän tavoitteen saavuttamiseen. Verkosto syntyi tähän aitoon tarpeeseen ja laajeni nopeasti myös julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Jäsenistöön kuuluu sote-toimijoiden lisäksi ihmisiä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöistä, kunnista ja koulu- ja tiedemaailmasta. Verkostolla on siis tuntosarvia joka suuntaan. Verkostoon on helppo tulla mukaan.

Verkoston toimintaa suunnataan ja kehitetään sen jäsenten palautteen, sekä jatkossa myös Suomeen muuttaneiden osallisuutta kartoittavan kyselytutkimuksen pohjalta. Kyselytiedon keruu tapahtuu talvella 2022-2023. Kyselytutkimus on laadittu verkoston aktiivien yhteistyönä ja se on suunnattu sote-ammattilaisille ja Suomeen muuttaneille palveluiden käyttäjille. Suomeen muuttaneiden kyselyyn voi vastata 7 eri kielellä ja kysely on pilotoitu näitä kieliä äidinkielenään puhuvien ihmisten kanssa.

Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema ”Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!”?

Osana on monimuotoinen ja vikkelä verkosto. Se tarttuu ajankohtaisiin teemoihin ja jakaa jäsentensä keskinäisenä yhteistyönä tietoa ja työkaluja osallisuuden tueksi. Se ei kuitenkaan syöksy suin päin eteenpäin vaan kartoittaa mm. kyselytutkimuksellaan, miten Suomeen muuttaneiden osallisuus tällä hetkellä toteutuu sote-ammattilaisten ja Suomeen muuttaneiden itsensä kokemana suomalaisissa sote-palveluissa. Kyselyn tuloksia käytetään Osana-verkoston toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja toiminnan kohdentamiseen tulosten pohjalta yhdessä valittujen osallisuuden haasteiden ratkomiseen. Tuloksista tiedotetaan myös laajasti, jotta ne hyödyttävät sote-kentän toimijoita ja Suomeen muuttaneita mahdollisimman kattavasti. Näin Osana auttaa sote-alan ihmisiä palvelemaan Suomeen muuttaneita ihmisiä hyvin ja yhdenvertaisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Osana-verkoston jäsenkyselyyn v. 2022 vastanneista 100% arvioi Osana-verkoston toiminnan lisänneen Suomeen muuttaneiden tietoa sote-palveluista tai helpottaneen niiden käyttämistä. Joka toinen arvioi, että tieto oli lisääntynyt / palveluiden käyttö helpottunut paljon tai todella paljon. Kaikki vastaajat kokivat saaneensa itse ainakin jonkin verran keinoja huomioida Suomeen muuttaneet sotepalveluissa. 89% koki saaneensa melko paljon tai runsaasti keinoja.

Verkoston jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja jäsenet jakavat aktiivisesti osallisuutta tukevaa tietoa eteenpäin (80% jäsenkyselyyn vastanneista kertoi jakavansa tietoa). Tämä lisää verkoston vaikuttavuutta. Osin Osana-verkostotyöhön pohjaava esite Suomeen muuttaneiden mukaan ottamiseksi sote-järjestöjen toimintaan on levinnyt laajasti (maaliskuussa 2023 sivua on katsottu 655 kertaa).

Osana-verkosto on hiljattain käynnistänyt osallisuutta kartoittavan kyselytutkimuksen. Siinä kerätään tietoa sote-ammattilaisilta ja Suomeen muuttaneilta sote-palveluiden käyttäjiltä. Kyselyt ovat tuoneet myös uusia jäseniä verkostoon ja saaneet vastaajat kiinnittämään huomiota osallisuuskysymyksiin jo ennen tuloksista tiedottamista.

Kun OSANA-verkosto perustettiin alkuvuodesta 2020, ajatuksena oli pitää verkostotapaamisia läsnätapaamisina. Koronaepidemian myötä verkoston tapaamiset vakiintuivat etämuotoon. Tämä on osoittautunut toimivaksi vuorovaikutusmuodoksi, johon ihmisten on helppo osallistua matalalla kynnyksellä eri puolilta Suomea.