Osana-verkosto Suomeen muuttaneiden osallisuuden tukena sote-palveluissa
OSANA on kaikille avoin vapaamuotoinen verkosto, joka edistää Suomeen muuttaneiden ihmisten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Verkoston toiminta perustuu jäsenten keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon ja yhdessä oppimiseen.
Toimintamallin nimi
OSANA on kaikille avoin vapaamuotoinen verkosto, joka edistää Suomeen muuttaneiden ihmisten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Verkoston toiminta perustuu jäsenten keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon ja yhdessä oppimiseen.
OSANA on vuonna 2020 perustettu vapaamuotoinen verkosto, joka edistää Suomeen muuttaneiden ihmisten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikille avoimen verkoston jäseninä on ihmisiä sote-järjestöistä, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöistä, julkisista sote-palveluista kunnista ja hyvinvointialueilta, sekä sote-alan oppilaitoksista ja tiedemaailmasta.
OSANA-verkoston toiminta perustuu jäsenten keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon ja yhdessä oppimiseen. Verkosto järjestää etätapaamisia vaihtuvista teemoista ja sen sähköpostilistalla julkaistaan uutiskirjettä. Jäsenet voivat myös itse jakaa verkoston aihepiiriä koskevaa tietoa (uutisia, tapahtumakutsuja, julkaisuita jne.) verkoston Facebook-ryhmässä ja lähettämällä viestin sähköpostilistalle.
Nyt verkosto kartoittaa Suomeen muuttaneiden osallisuutta sote-palveluissa kyselyillä, jotka on suunnattu Suomeen muuttaneille ja sote-alan ammattilaisille. Vastaukset kertovat osallisuuden haasteista ja tarjoavat vihjeitä myös ratkaisuista. Tuloksia käytetään OSANA-verkoston toiminnan tukena ja niistä tiedotetaan myös laajasti sote- ja maahanmuuttotoimijoita.
Suomessa asuu yhä enemmän muualta muuttaneita ihmisiä. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset kokevat selvästi koko väestöä useammin saavansa terveyspalveluita riittämättömästi (FinMonik-tutkimus, THL 2020). Palvelujen käytölle ja saamiselle voi olla monenlaisia esteitä, eikä yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa kantaväestön ja Suomeen muuttaneiden kesken aina toteudu.
Tämä ihmisoikeuskysymys on entistäkin ajankohtaisempi, kun maahanmuutto kasvaa - ja kun siihen myös aktiivisesti halutaan panostaa väestön ikääntymisen myötä. Sote-alan työvoimapula osaltaan haastaa yhdenvertaisuutta ja Suomeen muuttaneiden oikeuksien toteutumista palveluiden käyttäjinä. Palveluiden laadun ja organisoinnin tapojen tarkastelu on ajankohtaista myös uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.
Suomessa on useita verkostoja ja yhteisöjä, jotka tahoillaan käsittelevät joko osallisuuden, maahanmuuton tai sote-palveluiden kysymyksiä. Näihin liittyviä haasteita ratkotaan parhaiten kun kootaan laaja joukko toimijoita näiden kolmen teeman risteyskohtaan.
Osana-verkoston välitön kohderyhmä ovat sen jäsenet, joita on nyt n. 150. He edustavat sote-alan järjestöjä, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöjä, julkista terveydenhuoltoa, kuntia sekä sote-alan ja maahanmuuton tutkijoita ja opiskelijoita. He ovat siis ihmisiä, jotka työskentelevät sote-palveluissa, suunnittelevat niitä, ohjaavat ihmisiä palvelujen piiriin tai tutkivat palveluita.
Verkoston välillinen ja varsinainen kohderyhmä ovat Suomeen muuttaneet ihmiset, joiden osallisuutta sote-palveluissa verkosto edistää.
Verkoston jäsenistä valtaosa tekee työtä, jossa he kohtaavat jatkuvasti Suomeen muuttaneita ihmisiä, osa verkoston jäsenistä on itse muualta Suomeen tulleita. Verkostollamme on siten suora yhteys Suomeen muuttaneisiin sote-palveluiden käyttäjiin ja palveluiden parissa työskenteleviin ihmisiin.
Verkoston toiminta perustuu keskinäiseen tiedonvaihtoon sähköisissä kanavissa sekä yhteiseen osallisuuskysymysten reflektointiin ja vastavuoroiseen oppimiseen verkoston etätapaamisissa. Tämä tuottaa ajantasaista ja monipuolista ymmärrystä Suomeen muuttaneiden sote-alan asiakkaiden tarpeista, samoin kuin palveluiden tarjoajien kaipaamasta tuesta osallisuuden toteutumiseksi.
Loppuvuodesta 2022 Osana-verkosto käynnisti kevääseen 2023 jatkuvan laajan kyselytutkimuksen, jolla kartoitetaan Suomeen muuttaneiden osallisuuden toteutumista sote-palveluissa. Tutkimus koostuu kahdesta verkkokyselystä, joista toinen on suunnattu sote-alan ammattilaisille ja toinen Suomeen muuttaneille ihmisille. Jotta mahdollisimman monella Suomeen muuttaneella olisi mahdollisuus osallistua, toteutettiin jälkimmäinen kysely seitsemällä kielellä. Kyselyillä saadaan ensikäden tietoa osallisuuden nykytilanteesta sekä ehdotuksia osallisuuden tukemiseksi. Vastauksia on tullut runsaasti ja myös avokysymyksiin on vastattu ilahduttavan innokkaasti ja seikkaperäisesti.
Alla on huomioitu A) Osana-verkoston soveltuminen uusien organisaatioiden toimintaan ja
B) mahdollisen uuden verkoston perustaminen jonkin toisen aiheen ympärille.
A) Nykyiseen verkostoon osallistuminen.
OSANA-verkostoon voi liittyä kuka tahansa. Yksittäisestä organisaatiosta voi osallistua yksi tai useampi henkilö, sen mukaan mikä organisaatiolle sopii. Tämä henkilö voi välittää tietoa verkostolta omalle organisaatiolleen ja toisin päin. Verkostotoimintaan voi osallistua joustavasti omien tarpeiden ja resurssien mukaan. Minimissään mukanaolo on passiivista uutiskirjeen ja muiden sähköpostitiedotteiden vastaanottamista, enimmillään aktiivista osallistumista verkoston etätapahtumien järjestämiseen (esim. aiheiden ideointia ja alustusten pitämistä, osallistumista tilaisuuksien pienryhmäkeskusteluihin jne.) tai osallistumista esim. nyt käynnissä olevien sote-kyselyiden suunnitteluun ja jakamiseen, tulosten analysointiin, tuloksista kertomiseen ja verkoston tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun tulosten pohjalta.
B) Uuden verkoston perustaminen ja käyttöönotto.
Osana-verkoston toimintaperiaatteita voidaan soveltaa myös jonkin toisen aiheen ympärille rakennettavan verkostoon. Verkoston perustaminen ja ylläpitäminen vaatii minimissään pienen jäsenjoukon mukaan kutsumista, sähköpostilistan perustamista, sen ylläpitämistä, verkoston teemaan liittyvän tiedon jakamista harvakseltaan sähköpostilistan kautta ja osallistujien kannustamista listan käyttöön, sekä muutaman etätapaamisen järjestämistä vuosittain. Verkoston luonteesta riippuen kannattaa harkita sähköpostilistan lisäksi myös paremmin keskusteluun soveltuvan sähköisen alustan käyttöönottoa (vaihtoehtoja ovat esim. Facebook, Teams ja Slack). Sähköpostilista, sen kautta tapahtuva viestintä ja muutaman etätapaamisen järjestäminen vuosittain vaatii verkoston koordinaattorilta minimissään 1-2 työpäivää kuukaudessa. Verkoston toiminnan laajuudesta ja kunnianhimosta riippuen työpanosta voi luonnollisesti kasvattaa huomattavasti.
Osana-verkoston jäsenkyselyyn v. 2022 vastanneista 100% arvioi Osana-verkoston toiminnan lisänneen Suomeen muuttaneiden tietoa sote-palveluista tai helpottaneen niiden käyttämistä. Joka toinen arvioi, että tieto oli lisääntynyt / palveluiden käyttö helpottunut paljon tai todella paljon. Kaikki vastaajat kokivat saaneensa itse ainakin jonkin verran keinoja huomioida Suomeen muuttaneet sotepalveluissa. 89% koki saaneensa melko paljon tai runsaasti keinoja.
Verkoston jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja jäsenet jakavat aktiivisesti osallisuutta tukevaa tietoa eteenpäin (80% jäsenkyselyyn vastanneista kertoi jakavansa tietoa). Tämä lisää verkoston vaikuttavuutta. Osin Osana-verkostotyöhön pohjaava esite Suomeen muuttaneiden mukaan ottamiseksi sote-järjestöjen toimintaan on levinnyt laajasti (maaliskuussa 2023 sivua on katsottu 655 kertaa).
Osana-verkosto on hiljattain käynnistänyt osallisuutta kartoittavan kyselytutkimuksen. Siinä kerätään tietoa sote-ammattilaisilta ja Suomeen muuttaneilta sote-palveluiden käyttäjiltä. Kyselyt ovat tuoneet myös uusia jäseniä verkostoon ja saaneet vastaajat kiinnittämään huomiota osallisuuskysymyksiin jo ennen tuloksista tiedottamista.
Kun OSANA-verkosto perustettiin alkuvuodesta 2020, ajatuksena oli pitää verkostotapaamisia läsnätapaamisina. Koronaepidemian myötä verkoston tapaamiset vakiintuivat etämuotoon. Tämä on osoittautunut toimivaksi vuorovaikutusmuodoksi, johon ihmisten on helppo osallistua matalalla kynnyksellä eri puolilta Suomea.
Kansikuva
