| Innokylä

Toimintaympäristö

PACE-toimintamalli kehitettiin ja pilotoitiin osana eurooppalaista PACE -tutkimus- ja kehittämishanketta (2014–2019). Toimintamalli integroitiin hoitotyön käytänteisiin 37 toimintayksikössä yhteensä seitsemässä maassa vuosina 2015-2017.

Hankkeen taustalla oli selkeä tarve tutkia ja kehittää elämän loppuvaiheen hoitoa ja saattohoitoa Euroopassa. Erityisesti kehittämistarpeita nähtiin iäkkäiden ihmisten elämän loppuvaiheen hoidossa, osaamisessa ja henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa iäkkäiden pitkäaikaishoitoyksiköissä. Monissa maissa palliatiivista hoitoa ei ole integroitu riittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä, mikä vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan kokonaisvaltaista ja oireenmukaista hoitoa, jonka viimeinen vaihe on saattohoito. Tavoitteena on kivun lievittäminen, muiden mahdollisen oireiden hallinta ja elämänlaadun ylläpitäminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta on oleellista päästä oikea-aikaisesti palliatiivisen hoidon piiriin ja saada tarvitsemansa hoidon ja palvelut. Myös läheiset tarvitsevat tukea ja apua. Tämä edellyttää, että ammattilaiset osaavat palliatiivisen hoidon perusasiat, ymmärtävät moniammatillisen tiimityön merkityksen elämän loppuvaiheen hoidossa ja uskaltavat kohdata asiakkaat ja heidän läheistensä ja kuunnella herkällä korvalla heidän toiveitaan ja pelkojaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

PACE-hankkeessa oli mukana kahdeksan tutkimus- ja kehittämisorganisaatiota seitsemästä Euroopan maasta: Alankomaat, Belgia, Englanti, Italia, Puola, Suomi ja Sveitsi. Lisäksi mukana on ollut neljä eurooppalaista ikääntyneiden hoitoa ja palliatiivista hoitoa edustavaa järjestöä, jotka ovat olleet vastuussa viestinnästä.

Jokaisesta maasta koulutettiin PACE-maakouluttajia kouluttamaan työntekijöitä kuuden askeleen ohjelmaan ja tukemaan askeleiden juurruttamisessa. Lisäksi jokaisessa yksikössä nimettiin fasilitaattori, joka toimi maakouluttajan apuna ja tuki työntekijöitä PACE-askeleiden juurruttamisessa käytäntöön.

Tavoiteltu muutos

PACE-toimintamalli on kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutusohjelma, joka on suunnattu erityisesti iäkkäiden palliatiiviseen hoitoon ympärivuorokautisen hoivan asumisyksiköissä. Toimintamallin tarkoituksena on tukea palliatiivisen hoitokulttuurin ja osaamisen kehittämistä hoitopaikoissa.

PACE-toimintamalli korostaa, kuinka tärkeää palliatiivisessa hoidossa on tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Toimintamalli tarjoaa tähän selkeän viitekehyksen, jonka puitteissa on mahdollista toteuttaa laadukasta palliatiivista hoitoa aina elämän loppuvaiheeseen saakka. Jokainen askel antaa työvälineet parantaa hoitoa.

Toteutussuunnitelma

Parhaan lopputuloksen saamisen edellytys on koko PACE-koulutusohjelman kuuden askeleen toteuttaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

WHO:n mukaan palliatiivinen hoito on ihmisoikeus, ja se kuuluu kaikille potilaille, jotka sairastavat kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta.

Toimintamalli on tarkoitettu tueksi iäkkäiden ympärivuorokautisten asumisyksiköiden johtajille, esihenkilöille, palliatiivisen hoidon fasilitaattoreille ja muulle henkilökunnalle sekä asukkaiden hoitoon osallistuville ulkopuolisille tahoille kuten kotisairaalan lääkäreille ja palliatiivisen hoidon vapaaehtoistyöntekijöille.

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Koulutus toteutettiin kouluttajan alustuksella, mutta painotus oli yhteisessä asioiden läpikäynnissä, keskustelussa ja kokemusten vaihdossa.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

PACE-toimintamalli antaa tietoa ja työvälineitä ympärivuorokautisessa asumispalveluissa olevien asukkaiden hoidon ja elämänlaadun parantamiseen aina kuolemaan asti sekä asukkaiden läheisten tukemiseen. PACE-toimintamalli helpottaa yhteisen näkemyksen luomista palliatiivisesta hoidosta.

Toimintamallin kuusi askelta:

Askel 1: Keskustelut nykyisestä ja tulevasta hoidosta asukkaan ja omaisten kanssa

Elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelu asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa heidän toiveidensa lähtökohdasta ja hoitotahdon kirjaaminen
- työvälineenä Tulevaisuuden arviointi- ja suunnittelulomake

Askel 2: Iäkkään asukkaan voinnin arviointi ja seuranta

Fyysisten ja psyykkisten oireiden kirjaaminen ja voinnin muutosten tunnistaminen
- työvälineenä Voinnin muutosten kartoituskaavio

Askel 3: Hoidon koordinointi ja moniammatillinen tiimityö

Tehokkaasti koordinoitu tiimityö ja kuukausittaiset moniammatilliset kokoukset, joissa keskustellaan asukkaiden palliatiivisen hoidon tarpeista
- työvälineenä Kuukausittaiset moniammatilliset palliatiivisen hoidon arviointikokoukset

Askel 4: Laadukkaan hoidon tarjoaminen elämän loppuvaiheessa ja kivun arviointi

Pääperiaatteet kivun arvioinnissa ja hallinnassa, myös muistisairaiden kohdalla
- työvälineenä Kivun arviointimittarit sekä uudelleenarviointi- ja hallintalomake

Askel 5: Asukkaan hoito ja hoiva viimeisinä elinviikkoina ja -päivinä

Kuolemisprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja lähestyvän kuoleman tunnistaminen
Asukkaiden ja läheisten tukeminen kuoleman lähestyessä
- työvälineenä Viimeisten elinpäivien hoidon arvioinnin tarkistuslista

Askel 6: Toimenpiteet kuoleman jälkeen

Surevien läheisten tukeminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen
Henkilökunnan keskinäinen tuki ja kuolemantapausten käsittely.
- työvälineenä Debriefing -tilaisuudet ja -lomake

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

PACE-toimintamalli otetaan käyttöön kolmessa vaiheessa 12 kuukauden aikana kuuden askeleen mukaisessa järjestyksessä fasilitaattorin tuella. Askeleiden opettamiseen voidaan tarvittaessa käyttää ulkopuolista kouluttajaa. Koulutusohjelma kannattaa kytkeä olemassa oleviin rakenteisiin esimerkiksi jo olemassa oleviin yksikköpalavereihin, osastotunteihin ym.

Käyttöönoton vaiheet ovat:

1. Valmisteluvaihe

2. Kuuden askeleen käyttöönotto

3. Askelien juurruttaminen käytäntöön

Ensimmäisen kahden kuukauden aikana toteutetaan valmisteluvaihe toimintamallin mukaisen työn käynnistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi henkilökunnan, asukkaiden, läheisten sekä hoitopaikan ulkopuolisten ammattilaisten, kuten kotisairaalan ja ostopalvelulääkäreiden keskuudessa.

Kuuden askeleen käyttöönottovaiheessa toteutetaan yksi askel kuukaudessa tai yksi askel kahden kuukauden välein. Jokainen askel auttaa integroimaan hyviä palliatiivisen hoidon käytänteitä hoitopaikkaan. Yhden koulutuskerran pitämiseen kuluu aikaa noin 3t.

Kuudennen askeleen jälkeen alkaa neljän kuukauden askelien juurruttaminen käytäntöön. Juurruttamisen aikana fasilitaattorien tehtävänä on tukea ja ohjata askeleiden käytössä ja tarvittaessa kerrata jonkin askeleen koulutussisältöä. Esihenkilöiden tuki tässä vaiheessa on oleellista.

Suosittelemme tätä aikataulua tehokkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Aikataulusta voidaan kuitenkin jonkun verran joustaa, mikäli jonkin haastavammalta tuntuvan askeleen opetteleminen vaatii enemmän aikaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintakäytäntöjen juurruttaminen vaatii aikaa, resursseja ja johtajien tukea. Hoitohenkilökunta tarvitsee aikaa oppiakseen PACEn kuusi askelta ja soveltaakseen muutokset käytäntöön pysyväksi toimintatavaksi. Esihenkilöiden ja työtovereiden tuki auttaa uusien työvälineiden käyttöönotossa ja toiminnan juurruttamisessa.

Suosittelemme fasilitaattoreiden valitsemista henkilöstön joukosta. Fasilitaattorit vastaavat palliatiivisen hoidon kehittämisestä kuuden askeleen mukaisesti ja tukevat henkilökuntaa toiminnan juurruttamisessa.

PACE-työvälineet näyttivät toimivan käytännössä.

PACE -koulutusohjelmaa voi soveltaa kaikissa iäkkäiden palveluissa, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia henkilöitä.

PACE-toimintamalli palliatiivisen hoidon kehittämiseen