Hankkeessa kehitetään Satakunnan kuntien, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhdyspinnalla tapahtuvaa päihde- ja pelikasvatusta esiopetuksesta 2. asteelle. 

Toimintaympäristö

Lainsäädännöllisesti työtä ohjaa ehkäisevän päihdetyön laki (523/2015), jonka toimeenpano kunnissa ja hyvinvointialueella on vielä osin hajanaista. Lisäksi päihteiden käytön ja rahapelaamisen yleistyminen yhä nuorempien keskuudessa tuo painetta kehittää varhaiskasvatuksesta toiselle aseteelle käytettäviä malleja päihde- ja pelihaittojen ehkäisyyn.

Yhteiskunnallisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ja ne linkittyvät usein myös päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Taloudellinen paine kunnissa ja hyvinvointialueella korostaa tarvetta kustannusvaikuttaville, ennaltaehkäiseville toimintamalleille. Tämä hanke pyrkii vastaamaan näihin tekijöihin kehittämällä arkeen juurtuvia ja skaalautuvia ratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunnassa ei ole ollut yhteistä alueellista mallia tai koordinaatiota ehkäisevään päihde- ja pelihaittatyöhön lasten ja nuorten parissa. Työ on ollut pirstaleista ja painottunut yksittäisiin toimijoihin tai projekteihin, eikä toimintaa ole systemaattisesti juurrutettu kuntien ja hyvinvointialueen rakenteisiin.

Hankkeen tavoitteena on vastata tähän rakenteelliseen ja toiminnalliseen puutteeseen luomalla yhtenäisiä, arjessa toimivia ehkäisevän työn malleja varhaiskasvatukseen sekä ensimmäiselle ja toiselle asteelle. Tärkeä osa työtä on eri ammattilaisten osaamisen vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön pysyvä vahvistaminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, joille hanke tarjoaa selkeitä käytäntöjä, koulutusta ja työkaluja ennaltaehkäisevään työhön.

Asiakaskohderyhmä koostuu lapsista, nuorista ja heidän perheistään, jotka tarvitsevat varhaista ja saavutettavaa tukea päihde- ja pelihaittojen ehkäisyyn arjessa.

Organisaatiot hyötyvät yhtenäisistä toimintamalleista ja rakenteista, jotka tukevat vaikuttavaa ja jatkuvaa ehkäisytyötä osana peruspalveluja.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta ennaltaehkäisy vähentää päihde- ja pelihaittojen inhimillistä ja taloudellista kuormaa pitkällä aikavälillä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen osatoteuttajana on Satakunnan ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppanina Satakunnan hyvinvointialue. Näiden tahojen lisäksi kehittäjäjoukko muodostuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilökunnasta, opiskeluhuollosta, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisista, hyvinvointialueen asiantuntijoista sekä järjestöjen edustajista. Heidän tehtävänään on kehittää, pilotoida ja juurruttaa ehkäisevän työn malleja.

Toimijoiden innostamiseksi järjestämme työpajoja, koulutuksia ja verkostotapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja tehdään yhteistä kehitystyötä. Osallistavat menetelmät vahvistavat omistajuutta ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

Tavoiteltu muutos

Hankkeen myötä pyritään luomaan Satakunnan alueelle yhtenäinen päihde- ja pelikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, kehittää uusia menetelmiä päihde- ja pelikasvatuksen tueksi (kuten päihdepakopelit) sekä vahvistaa päihteiden puheeksiottoa ammattilaisten keskuudessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten henkilöstö ja opiskeluhuolto sekä nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Välillisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret sekä heidän huoltajansa. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. seuraavista lähteistä:

  • Kouluterveys- ja päihdetilannekyselyiden tuloksista, jotka osoittavat lisääntyviä mielenterveyden haasteita, nuorten päihdekokeiluja ja rahapelaamista jo varhaisessa vaiheessa.
  • Kentän palautteesta, jossa ammattilaiset ovat ilmaisseet tarpeen konkreettisille työvälineille ja koulutukselle ehkäisevään työhön.
  • Kartoituksista ja selvityksistä, jotka ovat tuoneet esiin ennaltaehkäisevän työn hajanaisuuden ja tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen aikana kohderyhmiä osallistetaan työpajoissa, kartoituksissa ja keskusteluissa, jotta toimintamalleista saadaan aidosti käyttökelpoisia ja kohderyhmän tarpeisiin vastaavia.