Päihde- ja riippuvuuspalveluketju, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden asiakkaana on 18-64-vuotiaita henkilöitä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Tavoitteena on vahvistaa perustason päihdepalveluita.
Päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 siten, että päihdehuoltolakiin jäi vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva sääntely, ja muu päihdepalveluja koskeva sääntely siirrettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Muutoksen tavoitteena muun muassa oli selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja niiden yhteensovittamista. Lainsäädännöllisen uudistuksen myötä selkiytettiin, että sosiaalihuollossa toteutetaan ja järjestetään päihde- ja riippuvuustyötä ja terveydenhuollossa puolestaan päihde- ja riippuvuushoitoa.
VASA -hankkeen selvityksen mukaan Lapissa päihteiden käyttö on yleistä ja tilastojen mukaan alkoholin käyttö on muuta maata korkeampaa. Huumeiden käyttö on tehdyn selvityksen mukaan etenkin nuorilla, alle 25-vuotiailla, lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuushoidossa ja -työssä näkyy vielä kunta-ajan vaikutukset, jolloin palvelut järjestettiin hyvin eri tavoin kunnasta riippuen. Lappi on maantieteellisesti laaja-alue, jossa onkin nähtävissä kaksi erilaista aluetta. Toisaalta hyvinvointialueella on harvaan asuttuja väestöltään pieniä paikkakuntia, joissa näkyy erityisesti alkoholinkäyttö. Toisaalta hyvinvointialueella on myös kaupunkikeskittymät. Kaakkoisella palvelualueella kaupunkikeskittymänä on Rovaniemi ja lounaisella palvelualueella Kemi ja Tornio. Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella näkyy myös kasvava huumeidenkäyttö. Vuonna 2023 Lapin hyvinvointialueella ei ollut omana toimintana toteutettavaa laitosmuotoista päihdehoitoa tai -kuntoutusta. Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020. VASA –hankkeen selvityksessä nousi Lapin alueen ammattilaisilta esiin tarve päihdepalveluiden kriteerien ja palvelupolkujen selkeyttämiselle. Selvityksessä nostettiin esiin, kuinka Lapin alueen ammattilaiset toivoivat selkeitä hoitopolkuja ja tietoa eri toimijoista ja heidän tarjoamista palveluista.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut toteuttavat Lapin hyvinvointialueella päihde- ja riippuvuushoitoa. Rovaniemellä ja Kemissä toimii moniammatilliset riippuvuuksien poliklinikat, joissa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Torniossa on myös riippuvuuksien poliklinikka. Erona Rovaniemeen ja Kemiin on se, että Tornion riippuvuuksien poliklinikan työryhmä ei ole moniammatillinen. Rovaniemen, Kemin ja Tornion lisäksi muualla Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on kaksi päihdetyöntekijää, jotka ovat keskittyneet työskentelemään asiakkaiden kanssa, joilla on päihde- ja/tai riippuvuusongelmia. Pääsääntöisesti Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa päihde- ja riippuvuushoitoa toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka toteuttavat myös mielenterveyshoitoa potilailleen.
Lapin hyvinvointialueella työikäisten ja päihdepalvelut/aikuissosiaalityö toteuttaa puolestaan päihde- ja riippuvuustyötä sekä päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluja.
VASA 2 -hanke toteutti yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa päihde- ja riippuvuustyön kyselyn keväällä 2024. Päihde- ja riippuvuustyön kyselyllä kartoitettiin osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Kysely suunnattiin Lapin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille. Kyselyn tulosten perusteella keskeinen yhteistyön kehittämistarve liittyi palveluohjauksen ja hoitopolkujen selkiyttämiseen. Vastaajista 87 prosenttia koki, että päihteistä ja riippuvuuksista haittoja kokevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuutta pitäisi kehittää. Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia tiesi, minne ohjata päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevan asiakkaan, jos ei itse osaa auttaa häntä. Kuitenkin 79 prosenttia vastaajista toivoi, että käytössä olisi nykyistä selkeämmät ohjeet siitä, miten ja minne voi ohjata päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevan asiakkaan. Valtaosa vastaajista (86 % täysin / jokseenkin samaa mieltä) koki tarvitsevansa lisää tietoa siitä, minkälaisia palveluja eri toimijat tarjoavat päihteitä käyttäville tai riippuvuuksista haittoja kokeville asiakkaille. Kyselyn tulosten perusteella päihdealan järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö näyttäytyi vähäisenä, sillä 45 prosenttia vastaajista tunsi alueella toimivia päihdealan järjestöjä ja vain 17 prosenttia teki yhteistyötä päihdealan järjestöjen kanssa.
Lapin hyvinvointialueella ei ole aiemmin ollut päihde- ja riippuvuuspalveluketjua kuvattuna ja tähän tarpeeseen kehittämistyöllä vastattiin.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kehittäjäasiakasnäkökulma
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun rakentaminen alkoi siten, että hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut sekä perheiden ja työikäisten sosiaalipalvelut nimesivät hankkeen pyynnöstä ammattilaiset, jotka yhteistyössä hankkeen kanssa rakentaisivat päihde- ja riippuvuuspalveluketjua. Ammattilaiset nimettiin siten, että mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista ja aikuisten sosiaalipalveluista oli edustajia jokaiselta Lapin hyvinvointialueen neljästä palvelualueesta (Lapin hyvinvointialue on jaettu neljään palvelualueeseen: kaakkoiseen, lounaiseen, itäiseen ja pohjoiseen palvelualueeseen). Eri alueiden edustus oli keskeistä, sillä alueet ovat erilaisissa asemissa.
Työryhmään osallistuneet olivat aikuissosiaalityön, päiväkeskuspalvelun ja riippuvuuspalvelujen ammattilaisia ja esihenkilöitä. Työryhmän työskentelyssä oli mukana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakas tuomassa ketjun rakentamisessa esiin asiakkaiden näkökulmia. Työryhmä oli kooltaan 12 henkilön kokoinen.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun työryhmä kokoontui syksyn 2023 ja kevään 2024 ajan. Ensimmäinen tapaaminen oli lokakuussa 2023, jossa moniammatillisesti tarkasteltiin nykytilannetta ja sen kehittämisen tarpeita. Tämän jälkeen hankkeesta tavattiin jokaista työryhmään nimettyä ammattilaista ja kehittäjäasiakasta yksilötapaamisissa, jossa käytiin läpi päihde- ja riippuvuushoidon ja -työn nykytilannetta, jonka pohjalta rakennettiin alustava hahmotelma päihde- ja riippuvuuspalveluketjua. Kehittäjäjoukko kokoontui kevään 2024 aikana hankkeen vetämissä työpajoissa kerran kuukaudessa etänä teamsissä.
Päihde- ja riippuvuusalan järjestöt ja muut toimijat osaksi päihde- ja riippuvuuspalveluketjua
VASA 2 -hanke on yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa vetänyt mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen kehittämistyöryhmää. Kehittämistyöryhmän päätavoitteena on ollut tuoda päihde- ja riippuvuustyön järjestöt ja toimijat osaksi muodostettavaa päihde- ja riippuvuuspalveluketjua. Kehittämistyöryhmä on kokoontunut noin 4 kertaa vuodessa ja tätä kautta vahvistanut järjestöjen ja muiden toimijoiden tunnettavuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa muun muassa yhteistyössä järjestettyjen "päihde- ja mielenterveysalan järjestöt tutuiksi" -webinaareja. Lisäksi osana kehittämistyöryhmää on ollut työpajatyöskentelyä ja keskustelua järjestöjen ja muiden toimijoiden rooleista osana päihde- ja riippuvuuspalveluketjua. Ensimmäinen työpaja oli keväällä 2024. Keväällä 2025 puolestaan järjestöille esiteltiin päihde- ja riippuvuuspalveluketjun luonnos, joka toimitettiin myös järjestöille, jotta järjestöt voisivat omaa asiantuntemustaan hyödyntäen katsoa, mihin kohtaan palveluketjua kullakin järjestöllä olisi tarjolla apu- ja tukimuotoja.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi. Palveluketjun asiakas/potilaskohderyhmänä ovat 18-64-vuotiaat henkilöt. Palveluketjuun on kuvattu päihde- ja riippuvuusasiakasprosessia. Palveluketju pitää sisällään niin päihteet kuin myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten esimerkiksi rahapeliriippuvuuden.
Palveluketjussa toteutuu asiakaslähtöisyys eri tavoin. Palveluketjuun on kuvattu, miten kansalaiset voivat ottaa yhteyttä riippuvuuspalveluihin ja aikuissosiaalityöhön. Palveluketjuun on kuvattuna myös läheisten tuki.
Asiakas/asukasosallisuus päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun eri vaiheissa ja toimintamallien kehittämisessä on ollut mukana kehittäjäasiakkaita yhdessä ammattilaisten rinnalla työstämässä kokonaisuuksia. Kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet yhdessä ammattilaisten kanssa työpajoihin ja työskennelleet yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun kehittämiseen on järjestetty mielenterveys- ja riippuvuustyön kaksi kansalaistapahtumaa ja kaksi kehittäjäasiakaskahvilaa. Kehittäjäasiakaskahviloissa kuultiin kansalaisten näkemyksiä päihde- ja riippuvuustyön kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittäjäasiakaskahvilat järjestettiin Rovaniemellä sosiaalihuoltolain 24 b § mukaisessa päiväkeskuksessa ja 3. sektorin toimijan osallisuuskeskus Oodin tiloissa. Oodissa tehdään haittoja vähentävää ja osallisuutta edistävää päihdetyötä. Kansalaistapahtumat on järjestetty yhteistyössä VASA 2-hankkeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen osuuden sekä A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminnan ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kansalaistatapahtumissa A-klinikkasäätiö toteutti kyselyt keräten kansalaisilta tietoa päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen. Näiden tapahtumien avulla saatiin tärkeää tietoa siitä, miten palveluita tulisi parantaa ja miten järjestötoiminnalla voidaan paremmin tukea eri kohderyhmiä.