Päihde- ja riippuvuuspalveluketju, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden asiakkaana on 18-64-vuotiaita henkilöitä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Tavoitteena on vahvistaa perustason päihdepalveluita.

Toimintamallin nimi
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden asiakkaana on 18-64-vuotiaita henkilöitä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Tavoitteena on vahvistaa perustason päihdepalveluita.

Toteutuspaikka
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke (VASA 2), Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Jonna Lindholm

Luotu

15.02.2024

Viimeksi muokattu

23.06.2025
Ratkaisun perusidea

Päihde- ja riippuvuuspalveluketjussa kuvataan rinnakkain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja yhteistyötä, kun asiakkaana on henkilö, jolla on päihde- tai riippuvuusongelmia.  Palveluketjussa avataan sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa hoitoa, tukea ja palveluja, ja tätä kautta selkeytetään ja vahvistetaan  asiakkaan prosessia sote-keskuksessa. Palveluketjuun on kuvattu myös matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka eivät edellytä asiakkuutta tai hoitosuhdetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näitä matalan kynnyksen tukimuotoja palveluketjussa ovat hyvinvointialueen sosiaalihuoltolain 24 § mukaiset päiväkeskukset päihdetyön erityisenä palveluna, päihteettömät päiväkeskukset sekä kolmannen sektorin toimijoiden apu- ja tukimuodot.

Palveluketju jäsentää terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoitoa sekä sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyötä sekä tukee tätä kautta löytämään monialaisen yhteistyön paikkoja asiakkaan polulla. Palveluketjun kautta vahvistetaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset kytkevät asiakkaan hoito- ja palvelukokonaisuuksiin kolmannen sektorin tukimuotoja asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin perustuen. 

Osana palveluketjua on myös monialaisen yhteistyön malli, joka on mallinnettu osana päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen kokonaisuutta. Monialaisen yhteistyön mallissa kuvataan, kuinka hoitoa ja palvelua yhteensovitetaan asiakkaan kanssa monialaisessa yhteistyössä. Mallin avulla vahvistetaan asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sekä asiakkaan tarvitsemien hoidon ja/tai palvelujen yhteensovittamista. 

Toimintaympäristö

Päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 siten, että päihdehuoltolakiin jäi vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva sääntely, ja muu päihdepalveluja koskeva sääntely siirrettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Muutoksen tavoitteena muun muassa oli selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja niiden yhteensovittamista. Lainsäädännöllisen uudistuksen myötä selkiytettiin, että sosiaalihuollossa toteutetaan ja järjestetään päihde- ja riippuvuustyötä ja terveydenhuollossa puolestaan päihde- ja riippuvuushoitoa.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut toteuttavat Lapin hyvinvointialueella päihde- ja riippuvuushoitoa. Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa toimivat riippuvuuksien poliklinikat. Näistä Rovaniemen ja Kemin ovat moniammatillisia riippuvuuksien poliklinikoita, joissa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Pääsääntöisesti Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa päihde- ja riippuvuushoitoa toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka toteuttavat myös mielenterveyshoitoa potilailleen. Lapin hyvinvointialueella työikäisten ja päihdepalvelut/aikuissosiaalityö toteuttaa puolestaan päihde- ja riippuvuustyötä sekä  päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluja.

VASA -hankkeen selvityksen mukaan Lapissa päihteiden käyttö on yleistä ja tilastojen mukaan alkoholin käyttö on muuta maata korkeampaa. Huumeiden käyttö on tehdyn selvityksen mukaan etenkin nuorilla, alle 25-vuotiailla, lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuushoidossa ja -työssä näkyy vielä kunta-ajan vaikutukset, jolloin palvelut järjestettiin hyvin eri tavoin kunnasta riippuen. Lappi on maantieteellisesti laaja-alue, jossa onkin nähtävissä kaksi erilaista aluetta. Toisaalta hyvinvointialueella on harvaan asuttuja väestöltään pieniä paikkakuntia, joissa näkyy erityisesti alkoholinkäyttö. Toisaalta hyvinvointialueella on myös kaupunkikeskittymät. Kaakkoisella palvelualueella kaupunkikeskittymänä on Rovaniemi ja lounaisella palvelualueella Kemi ja Tornio. Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella näkyy myös kasvava huumeidenkäyttö.  Vuonna 2023 Lapin hyvinvointialueella ei ollut omana toimintana toteutettavaa laitosmuotoista päihdehoitoa tai -kuntoutusta. Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020. VASA –hankkeen selvityksessä nousi Lapin alueen ammattilaisilta esiin tarve päihdepalveluiden kriteerien ja palvelupolkujen selkeyttämiselle. Selvityksessä nostettiin esiin, kuinka Lapin alueen ammattilaiset toivoivat selkeitä hoitopolkuja ja tietoa eri toimijoista ja heidän tarjoamista palveluista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi. Palveluketjun asiakas/potilaskohderyhmänä ovat 18-64-vuotiaat henkilöt. Palveluketjuun on kuvattu päihde- ja riippuvuusasiakasprosessia. Päihdeongelmien lisäksi palveluketju pitää sisällään tuen myös toiminnallisiin riippuvuuksiin (esimerkiksi rahapeliongelma). 

Asiakas/asukasosallisuus päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä

Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun eri vaiheissa ja toimintamallien kehittämisessä on ollut mukana kehittäjäasiakkaita yhdessä ammattilaisten rinnalla työstämässä kokonaisuuksia. 

  • Kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet yhdessä ammattilaisten kanssa työpajoihin ja työskennelleet yhteistyössä ammattilaisten kanssa. 
  • Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun kehittämisessä on järjestetty mielenterveys- ja riippuvuustyön  kaksi kehittäjäasiakaskahvilaa ja kolme päihde- ja mielenterveystyön kansalaistapahtumaa. Kansalaistapahtumat järjestettiin yhteistyössä VASA 2-hankkeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen osuuden sekä A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminnan ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Tilaisuuksissa saatiin kansalaisten näkemyksiä päihde- ja riippuvuushoidon ja -työn kehittämiseen.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Päihde- ja riippuvuuspalveluketjua on tehty yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa.

  • Ketjun tavoitteista ja työryhmästä on sovittu yhdessä työikäisten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen esihenkilöiden ja riippuvuuspalvelujen esihenkilöiden kanssa.
  • Ketjua on  rakennettu yhdessä nimettyjen hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
  • Ketjun rakentamisessa on noussut esiin kehittämistarpeita, joihin osin vastattu piloteilla. Piloteista on sovittu esihenkilöiden kanssa.
  • Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun luonnos on ollut henkilöstön ja esihenkilöiden kommentoinneilla touko-kesäkuussa 2025. 
  • Syksyn 2025 aikana päihde- ja riippuvuuspalveluketju tarkistetaan yhdessä esihenkilöiden kanssa ja sovitaan palveluketjun omistajuudesta sekä päivittämisestä osana palveluketjun  juurruttamista.
  • Syksyn 2025 aikana riippuvuuspalvelujen ja työikäisten sosiaalipalvelujen henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään päihde- ja riippuvuuspalveluketju päällisin puolin ja mistä se löytyy. Tilaisuuksien tavoitteena on kehittämistyön juurruttaminen vahvistamalla sitä, että päihde- ja riippuvuuspalveluketju tosiasiallisesti tulisi ammattilaisten työkaluksi.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun myötä selkeytetään sosiaali- ja terveydenhuollon rooleja. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä on selkeytetty kuvaamalla monialaisen yhteistyön malli. Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on vielä yleisellä tasolla, sillä Lapin hyvinvointialueen eri palvelualueet ovat vielä eri tilanteissa ja yhtenäistämistyö on kesken. Päihde- ja riippuvuuspalveluketjua on tarkoitus täydentää ja tarkentaa tulevaisuudessa sitä mukaan, kun yhtenäistämistä tapahtuu eri toimintojen kohdilla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palveluketjujen kuvaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Keskeistä on määritellä alkuun yhdessä palveluketjun tavoitteet, mihin tarpeisiin ollaan vastaamassa ja keitä tähän tarvitaan mukaan. Palveluketjun rakentamisessa tulee olla mukana ammattilaisia, jotka toteuttavat käytännössä hoitoa ja palvelua. Tällä tavalla ketjussa saadaan myös realistinen, toteutettavissa oleva aito työkalu ammattilaisille.

Palveluketjun omistajuudesta ja päivittämisestä tulee sopia hyvissä ajoin hyvinvointialueen vastuuesihenkilöiden kanssa ennen kuin kehittämistyö päättyy.  Tämä on osa kehittämistyön juurruttamista.