Päihde- ja riippuvuuspalveluketju, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden asiakkaana on 18-64-vuotiaita henkilöitä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Tavoitteena on vahvistaa perustason päihdepalveluita.
Toimintamallin nimi
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden asiakkaana on 18-64-vuotiaita henkilöitä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Tavoitteena on vahvistaa perustason päihdepalveluita.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjussa avataan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja yhteistyötä, kun asiakkaana on henkilö, jolla on päihde- tai riippuvuusongelmia. Ketjussa avataan sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa hoitoa, tukea ja palveluja, ja tätä kautta selkeytetään ja vahvistetaan asiakkaan prosessia sote-keskuksessa. Ketjuun on kuvattu myös matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka eivät edellytä asiakkuutta tai hoitosuhdetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näitä matalan kynnyksen tukimuotoja palveluketjussa ovat hyvinvointialueen sosiaalihuoltolain 24 § mukaiset päiväkeskukset päihdetyön erityisenä palveluna, päihteettömät päiväkeskukset sekä kolmannen sektorin toimijoiden apu- ja tukimuodot.
Osana ketjua on myös monialaisen yhteistyön malli, joka on mallinnettu osana päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen kokonaisuutta. Monialaisen yhteistyön mallissa kuvataan, kuinka hoitoa ja palvelua yhteensovitetaan asiakkaan kanssa monialaisessa yhteistyössä. Mallin avulla vahvistetaan asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sekä asiakkaan tarvitsemien hoidon ja/tai palvelujen yhteensovittamista.
Päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 siten, että päihdehuoltolakiin jäi vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva sääntely, ja muu päihdepalveluja koskeva sääntely siirrettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Muutoksen tavoitteena muun muassa oli selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja niiden yhteensovittamista. Lainsäädännöllisen uudistuksen myötä selkiytettiin, että sosiaalihuollossa toteutetaan ja järjestetään päihde- ja riippuvuustyötä ja terveydenhuollossa puolestaan päihde- ja riippuvuushoitoa.
VASA -hankkeen selvityksen mukaan Lapissa päihteiden käyttö on yleistä ja tilastojen mukaan alkoholin käyttö on muuta maata korkeampaa. Huumeiden käyttö on tehdyn selvityksen mukaan etenkin nuorilla, alle 25-vuotiailla, lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuushoidossa ja -työssä näkyy vielä kunta-ajan vaikutukset, jolloin palvelut järjestettiin hyvin eri tavoin kunnasta riippuen. Lappi on maantieteellisesti laaja-alue, jossa onkin nähtävissä kaksi erilaista aluetta. Toisaalta hyvinvointialueella on harvaan asuttuja väestöltään pieniä paikkakuntia, joissa näkyy erityisesti alkoholinkäyttö. Toisaalta hyvinvointialueella on myös kaupunkikeskittymät. Kaakkoisella palvelualueella kaupunkikeskittymänä on Rovaniemi ja lounaisella palvelualueella Kemi ja Tornio. Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella näkyy myös kasvava huumeidenkäyttö. Kehittämistyön alkaessa vuonna 2023 Lapin hyvinvointialueella ei ollut omana toimintana toteutettavaa laitosmuotoista päihdehoitoa tai -kuntoutusta. Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020.
VASA –hankkeen selvityksessä nousi Lapin alueen ammattilaisilta esiin tarve päihdepalveluiden kriteerien ja palvelupolkujen selkeyttämiselle. Selvityksessä nostettiin esiin, kuinka Lapin alueen ammattilaiset toivoivat selkeitä hoitopolkuja ja tietoa eri toimijoista ja heidän tarjoamista palveluista.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun asiakas/potilaskohderyhmänä ovat 18-64-vuotiaat henkilöt. Palveluketjuun on kuvattu päihde- ja riippuvuusasiakasprosessia. Palveluketju pitää sisällään niin päihteet kuin myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten esimerkiksi rahapeliriippuvuuden.
Asiakas/asukasosallisuus päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun työryhmä kokoontui syksyn 2023 ja kevään 2024 ajan. Työryhmässä oli nimettynä aikuissosiaalityön, päiväkeskuspalvelun ja riippuvuuspalvelujen ammattilaisia ja esihenkilöitä. Lisäksi työryhmän työskentelyssä oli mukana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakas tuomassa ketjun rakentamisessa esiin asiakkaiden näkökulmia.
Jokaisessa päihde- ja riippuvuuspalveluketjun toimintamallin kehittämisessä on ollut mukana kehittäjäasiakaita. Kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet yhdessä ammattilaisten kanssa työpajoihin ja työskennelleet yhteistyössä ammattilaisten rinnalla.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun kehittämiseen on järjestetty mielenterveys- ja riippuvuustyön kaksi kansalaistapahtumaa ja kaksi kehittäjäasiakaskahvilaa. Kehittäjäasiakaskahviloissa kuultiin kansalaisten näkemyksiä päihde- ja riippuvuustyön kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittäjäasiakaskahvilat järjestettiin Rovaniemellä sosiaalihuoltolain 24 b § mukaisessa päiväkeskuksessa ja 3. sektorin toimijan osallisuuskeskus Oodin tiloissa. Oodissa tehdään haittoja vähentävää ja osallisuutta edistävää päihdetyötä. Kansalaistapahtumat on järjestetty yhteistyössä VASA 2-hankkeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen osuuden sekä A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminnan ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kansalaistatapahtumissa A-klinikkasäätiö toteutti kyselyt keräten kansalaisilta tietoa päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen. Näiden tapahtumien avulla saatiin tärkeää tietoa siitä, miten palveluita tulisi parantaa ja miten järjestötoiminnalla voidaan paremmin tukea eri kohderyhmiä.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjua on tehty yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa.
- Ketjun tavoitteista ja työryhmästä on sovittu yhdessä työikäisten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen esihenkilöiden ja riippuvuuspalvelujen esihenkilöiden kanssa
- Ketjua on rakennettu yhdessä nimettyjen hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa
-
Ketjun rakentamisessa on noussut esiin kehittämistarpeita, joihin osin vastattu piloteilla. Piloteista on sovittu esihenkilöiden kanssa.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun myötä selkeytetään sosiaali- ja terveydenhuollon rooleja. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä on selkeytetty kuvaamalla monialaisen yhteistyön malli.
Kansikuva
