Päihdeprosessi Nuorten Matalassa
Päihteillä oireileva nuori saa tarvitsemansa avun, tuen ja hoidon oikea-aikaisesti. Nuorten Matalan yksiköillä on yhtenäiset käytännöt ja menetelmät päihdetyön tekemiseen.
Nuorten palveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus sisältyy Kymenlaakson Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen osana Psykososiaalista tukea perustasolla työpakettia. Nuorten palveluiden kehittämisen yhtenä osa-alueena on päihdeprosessin kuvaaminen ja kehitystyö (kuten roolit päihdepolussa).
Kehittäminen aloitettiin yhteistyössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen projektikoordinaattorin sekä Nuorten Matalan palveluesimiesten ja johdon kesken. Kun suuntaviivat kehittämiselle oltiin saatu sovittua, koottiin kehittämistyötä varten työryhmä Nuorten Matalan henkilökunnasta. Työryhmään osallistui sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisia Nuorten Matalan molemmista yksiköistä. Työryhmän jäsenet olivat myös niitä, jotka arjen työssä toteuttavat päihdetyötä Nuorten Matalassa.
Tavoitteena oli, että päihdeprosessin mallinnuksen ja käyttöönoton jälkeen Kymenlaaksossa on selkeä palveluun ohjautuminen päihteitä käyttävien ja päihteillä oireilevien nuorten (13-17v.) osalta. Tavoitteena oli myös henkilöstön osaamisen vahvistaminen päihteitä käyttävien nuorten palveluihin liittyvän osaamistarpeen suhteen.
Nuorten Matalan toimintaan on kehitetty yleinen asiakaskokemusta mittaava kysely, jota voi hyödyntää myös päihteitä käyttävien nuorten kanssa työskenneltäessä. Kysely mittaa nuoren ja tämän huoltajien kokemusta saamastaan palvelusta, joka ei sinällään kuitenkaan kuvaa luotettavasti palvelun vaikuttavuutta, vaan nimenomaan kokemusta.
Nuorten Matalan päihdeprosessissa, kuten muussakin Nuorten Matalan työskentelyssä, käytetään nuoren päihteiden käytön kartoittamiseen nuorten päihdemittari Adsumea.
Päihdeprosessin mallinnus aloitettiin nykytilan kartoittamisella (muun muassa millaista päihdetyötä Nuorten Matalassa tehtiin, millaista osaamista oli vs. mikä osaamisen lisäämisen tarve oli, mitä asiakasryhmää palvelu koskee).
Nykytilan kartoituksen jälkeen lähdettiin yhdessä Nuorten Matalan henkilöstön kanssa työstämään tulevaa päihdeprosessia. Suunnittelu- ja muutostyötä tehtiin muun muassa erilaisten työpajojen avulla.
Nykytilan kartoituksen yhteydessä tuli ilmi, että kaikilla työntekijöillä ei ole riittävästi osaamista päihdeasioihin liittyen. Osaamisen vahvistamiseksi Nuorten Matalan henkilöstölle suunniteltiin räätälöity koulutuskokonaisuus vastaamaan tähän tarpeeseen. Päihdekoulutuskokonaisuus toteutettiin 5 x 1,5h kertoina Teamsin välityksellä. Koulutukset myös tallennettiin myöhempää hyödyntämistä varten. Koulutuksen toteutukseen osallistui useita eri asiantuntijoita oman organisaation sisältä, THL:lta sekä kokemusasiantuntija. Teemoina eri koulutuskerroilla oli:
- Päihdetietoutta
- Tutkiminen ja seuranta
- Riippuvuus
- Kohtaaminen ja puheeksiotto
- Päihdeongelmainen nuori lastensuojelussa
- Hoito
Koko henkilöstölle suunnatun koulutuksen lisäksi kävivät Nuorten Matalan päihdeprosessia toteuttavat työntekijät Sininauhaliiton järjestämän Palaset-mallin mukaisen koulutuksen.
Päihdeprosessi mallinnettiin osaksi Kymenlaakson Nuorten Matalan yksiköiden toimintaa. Asiakkaana Nuorten Matalan yksiköissä on muun muassa päihteitä käyttäviä ja päihteillä oireilevia nuoria (13-17v.). Nuorten Matalan yksiköissä työtä tehdään tiiviisti myös nuorten vanhempien kanssa, joten myös huoltajien/vanhempien osallisuus huomioitiin päihdeprosessin mallinnuksessa.
Nuorten Matalassa oli osalla työntekijöistä olemassa oleva malli nuorten kanssa tehtävään päihdetyöhön. Tämä malli ei kuitenkaan ollut käytössä kaikilla. Malli oli kuitenkin sisällöltään hyvä, joten kehittämistyötä lähdettiin tekemään sen pohjalta mallia kehittäen ja jalkauttaen se Nuorten Matalan molempiin yksiköihin.
Nuorten Matalan päihdetyö, eli päihdeinterventio perustuu psykososiaaliseen tukeen, johon voi yhdistää tarvittaessa huumeseulat tai muut laboratoriokokeet. Nuorten Matalan moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri, joka voi tarvittaessa tehdä seula- tai laboratoriolähetteen nuorelle. Nuorten Matalan päihdeinterventio ei sisällä lääkinnällistä päihdehoitoa nuorelle. Päihdeinterventio sisältää tarvittavan määrän tapaamisia nuoren kanssa, jokaisella tapaamisella on oma teema. Päihdeintervention aikana Nuorten Matalan työntekijä tekee tarvittavassa määrin yhteistyötä nuoren koulun, oppilaitoksen, vanhempien/huoltajien ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa.
Nuorten Matalan päihdeinterventioon nuori voi ohjautua omatoimisesti tai esimerkiksi vanhempien/huoltajien, koulun, oppilaitoksen, lastensuojelun tai muun Nuorten Matalan toiminnan kautta.
Kuva
Nuorten Matalan päihdeprosessilla ei ollut mitään pilotointivaihetta, vaan se otettiin käyttöön heti prosessin valmistuttua. Prosessia päivitetään tarpeen mukaan.
Tavoitteena oli, että päihdeprosessin mallintamisen ja käyttöönoton myötä Kymenlaaksossa on selkeä palveluun ohjautuminen päihteitä käyttävien ja päihteillä oireilevien nuorten (13-17v.) osalta.
Nuorten Matalan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin myös päihdeprosessiin osallistuminen. Nuorta ei siis voi pakottaa osallistumaan päihdeinterventioon, mutta häntä voidaan kannustaa ja motivoida siihen.
Kuva
Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin ja henkilöstön työaikaresurssin kohdentamisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamallin toteutukseen tulee olla riittävät resurssit.
Toimintamalli tulee viedä myös yhteistyötahojen tietoon, jotta nuoret ohjautuvat päihdeprosessin asiakkaiksi oikein ja oikeissa tilanteissa.
Nuorten Matalan päihdeprosessin mallintamisen myötä on saatu luotua yhtenäinen työskentelymalli Nuorten Matalan yksiköihin ja näin ollen nuoret saavat jatkossa tasalaatuisempaa palvelua riippumatta siitä, missä yksikössä he asioivat. Päihdeprosessin mallintamisen myötä on työskentelyyn saatu sitoutettua osaavat ammattilaiset, joten jatkossakin koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen toimenpiteet on helppo kohdentaa tietyille työntekijöille. Kehittämistyön myötä päihdeinterventioon ohjautuminen on selkiytynyt kaikille työntekijöille ja myös yhteistyötahoille.