Päihdeprosessi Nuorten Matalassa
Päihteillä oireileva nuori saa tarvitsemansa avun, tuen ja hoidon oikea-aikaisesti. Nuorten Matalan yksiköillä on yhtenäiset käytännöt ja menetelmät päihdetyön tekemiseen.
Toimintamallin nimi
Päihteillä oireileva nuori saa tarvitsemansa avun, tuen ja hoidon oikea-aikaisesti. Nuorten Matalan yksiköillä on yhtenäiset käytännöt ja menetelmät päihdetyön tekemiseen.
Tavoitteena oli, että päihdeprosessin mallintamisen ja käyttöönoton myötä Kymenlaaksossa on selkeä palveluun ohjautuminen päihteitä käyttävien ja päihteillä oireilevien nuorten (13-17v.) osalta.
Nuorten Matalan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin myös päihdeprosessiin osallistuminen. Nuorta ei siis voi pakottaa osallistumaan päihdeinterventioon, mutta häntä voidaan kannustaa ja motivoida siihen.
Nuorten palveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus sisältyy Kymenlaakson Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen osana Psykososiaalista tukea perustasolla työpakettia. Nuorten palveluiden kehittämisen yhtenä osa-alueena on päihdeprosessin kuvaaminen ja kehitystyö (kuten roolit päihdepolussa).
Päihdeprosessi mallinnettiin osaksi Kymenlaakson Nuorten Matalan yksiköiden toimintaa. Asiakkaana Nuorten Matalan yksiköissä on muun muassa päihteitä käyttäviä ja päihteillä oireilevia nuoria (13-17v.). Nuorten Matalan yksiköissä työtä tehdään tiiviisti myös nuorten vanhempien kanssa, joten myös huoltajien/vanhempien osallisuus huomioitiin päihdeprosessin mallinnuksessa.
Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin ja henkilöstön työaikaresurssin kohdentamisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamallin toteutukseen tulee olla riittävät resurssit.
Toimintamalli tulee viedä myös yhteistyötahojen tietoon, jotta nuoret ohjautuvat päihdeprosessin asiakkaiksi oikein ja oikeissa tilanteissa.
Nuorten Matalan päihdeprosessin mallintamisen myötä on saatu luotua yhtenäinen työskentelymalli Nuorten Matalan yksiköihin ja näin ollen nuoret saavat jatkossa tasalaatuisempaa palvelua riippumatta siitä, missä yksikössä he asioivat. Päihdeprosessin mallintamisen myötä on työskentelyyn saatu sitoutettua osaavat ammattilaiset, joten jatkossakin koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen toimenpiteet on helppo kohdentaa tietyille työntekijöille. Kehittämistyön myötä päihdeinterventioon ohjautuminen on selkiytynyt kaikille työntekijöille ja myös yhteistyötahoille.