Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Päihteiden ja pelaamisen puheeksioton sekä palveluihin ohjautumisen toimintamallit Pohjois-Karjalan kuntien palveluihin

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden & pelaamisen puheeksioton sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjautumisen toimintamallit oppilaitoksille, työllisyyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, nuorisopalveluihin sekä  kuntien esihenkilöille.

Toimintaympäristö

Hankkeen toiminnot koskivat ensisijaisesti kuntien palveluita sekä muutamia hyvinvointialueen toimintoja, joissa puheeksioton osaamista vahvistettiin.

Varhainen tunnistaminen on yksi vaikuttava ehkäisevän päihdetyön keino. Valmiuksia puheeksiottoon on hyvä lisätä myös kunnan palveluissa. Päihteidenkäytön ja pelaamisen puheeksiottaminen ja riskien varhainen tunnistaminen on tärkeää kuntien palveluissa, esimerkiksi seuraavissa palveluissa:

  • varhaiskasvatuksessa
  • nuorisopalveluissa
  • työllisyyspalveluissa
  • kouluissa ja oppilaitoksissa.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hanketavoitteen kohderyhmänä oli kuntien työntekijät, joita osallistettiin aktiivisesti koko hankeprosessin ajan. Heidän tarvettaan koulutuksille sekä malleille on selvitetty yhdessä kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden kanssa, työstötapaamisissa sekä koulutustarvekyselyillä. Näiden pohjalta koulutukset sekä mallien sisällöt rakentuivat.

Koulutuksien jälkeen kohderyhmä antoi palautteen koulutuksesta ja omasta osaamisestaan päihteiden ja pelaamisen puheeksiottoon sekä palveluiden tunnistamiseen. Mikäli nousi tarvetta lisäkoulutuksille / tapaamisille aiheesta, näitä voitiin sopia palvelukohtaisesti.

Hankkeen lopussa kerättiin palautetta mallien käytöstä, puheeksiotoista sekä palveluihin ohjautumisesta palveluissa, joissa koulutuksia oli hankeaikana pidetty. Lopulliset muutokset malleihin tehtiin näiden palautteiden pohjalta. Palautteiden tulokset myös toimitettiin kuntiin.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallien tarkoituksena on:

  • Lisätä päihteiden sekä pelaamisen puheeksiottoa kunnan palveluissa.
  • Selkeyttää ammattilaiselle, mitkä ovat palveluihin ohjautumisen kanavat, mikäli keskustelussa nousee esille huolta herättävää pelaamista tai päihteiden käyttöä.

Mallit tuotettiin seuraaville palvelualueille/kohderyhmille: perusopetus, varhaiskasvatus, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut sekä kunnan esihenkilöt

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallien käyttöönotto kuntien palveluissa sisälsi neljä vaihetta:
1. Puheeksioton nykytilan kartoitus
2. Koulutuksen räätälöiminen kohderyhmän tarpeita vastaavaksi
3. Koko henkilöstön kouluttaminen, käyttöönoton tuki
4. Mallien juurruttamisen suunnitelma yhdessä kunnan palvelun kanssa

1. Nykytilan kartoituksessa todettiin, että mallien tulee olla mahdollisimman räätälöity kohderyhmän tarpeisiin, että se toimii konkreettisena työkaluna puheeksiottoon. Lisäksi palveluihin ohjautumisen kanavat riippuvat onko ohjauksen tarpeessa oleva henkilö alaikäinen, työterveyspalveluiden tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä sekä tehdäänkö palveluihin ohjaamista virka-ajan ulkopuolella. Jokaisen kohderyhmän kanssa käytiin keskusteluita puheeksioton nykytilasta (työstötapaamiset tai keskustelut muutaman edustajan kanssa) ja missä tilanteissa puheeksiottoa voisi toteuttaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa VASU-keskusteluihin perheen hyvinvointiin liittyvän keskustelun yhteydessä on luontaista kysyä myös perheen päihteidenkäytöstä tai pelaamiseen liittyvistä ajatuksista.
Keskusteluiden lisäksi koulutettavat vastasivat aloituskyselyyn, jossa sai esittää toiveita koulutukseen liittyen.

2. Koulutuksien räätälöiminen
Kohderyhmän toiveiden mukaisesti koulutussisällön runkoa muokattiin sopivaksi. Koulutuksen sisältö rakennettiin aina kohderyhmän näkökulmasta, esimerkiksi mikäli koulutettavana oli koulun henkilöstö (opettajat, opot, koulunuorisotyö, koulujen hyvinvointihenkilöstö) koulutuksen sisältö painottui lasten ja nuorten päihteidenkäytön ja pelaamisen sisältöihin, tilastoihin, kuinka asiat otetaan puheeksi kyseisen kohderyhmän kanssa sekä mitä palveluita kyseiselle kohderyhmälle on tarjolla paikallisesti / valtakunnallisesti. Koulutuksen sisällöissä nostettiin esille työntekijöiltä aloituskyselyssä tai keskusteluissa nousseita toiveita tai ilmiöitä.

3. Toimintamallit koulutettiin kunnissa kohderyhmittäin. Toimintamallien käyttöönoton lisäksi koulutukset sisälsivät:

  • Tietoa puheeksioton ja varhaisen tunnistamisen vaikuttavuudesta ja merkityksestä omassa toimintaympäristössä.
  • Tilastoja ajankohtaisista ilmiöistä kohderyhmän näkökulmasta sekä päihteiden ja pelaamisen vaikutuksista.

Mallien systemaattinen käyttöönotto koettiin vaativan jonkin verran osaamiseen lisäämistä ja koulutukset koettiin tässä tärkeänä. Joidenkin kohderyhmien kanssa jatkettiin lyhyitä työpajoja koulutusten jälkeen ja pohdittiin esim. kysymyksien muotoilua ja puheeksioton prosesseja palvelun luonne huomioiden.

4. Juurruttaminen

Mallien juurtumisen näkökulmasta käytiin keskusteluita kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön, kunnan verkostojen sekä palveluiden edustajien kanssa. Kuntia kannustettiin kirjaamaan toimintamallien käyttöönotot kuntien hyvinvointisuunnitelmiin ja tekemään konkreettisia suunnitelmia käyttöönottojen lisäämisiseksi sekä ylläpitämiseksi jo koulutuilla palvelualueilla. Puheeksiottojen jatkuvuuteen tulee kannustaa,  ja keinoja toiminnan juurruttamiseksi ovat palveluiden / organisaation toimintaohjeisiin tai perehdytyssuunnitelmiin puheeksiottotilanteiden kirjaaminen. 

Hyvinvointialueella ehkäisevän päihdetyön asiantuntija jatkaa tuen antamista kunnille mallien käyttöönottoon liittyen ja ohjaa mistä voi saada koulutusta puheeksiottoihin ja varhaiseen tunnistamiseen. Kunnissa nimetyt ehkäisevän päihdetyön vastaavat huolehtivat mallien tiedottamisesta kunnan palveluihin ja kannustaa kunnassa näiden käyttöönottoon. Toimintamallin jalkautumisen mahdollistaminen edellyttävät henkilöstöresursseja ja tahtotilaa asian edistämiseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Luotuja toimintamalleja voi hyödyntää kohderyhmittäin ja päivittää sisältöjä kohderyhmien tarpeen mukaan. Suositeltavaa on yllä oleva prosessinomainen eteneminen mallien käyttöönotossa, joka alkaa johdon sitouttamisesta ja päätöksestä lähteä tuomaan puheeksiottoja osaksi palveluita.  Työntekijöiden koulutustarpeen ja nykytilan kartoittaminen on avainasemassa, heidän kanssaan esimerkiksi työpajojen pitäminen voi olla hedelmällistä tai kyselyiden hyödyntäminen.

Palveluihin ohjautumisen kanavat on hyvä selvittää ja mikäli nämä käytänteet ovat epäselvät, on näitä hyvä selventää prosessin aikana. Ohjaamisen tilanteessa on hyvä muistuttaa, että aina tilanteet eivät ole yksiselitteisiä ja vaativat tarkempaa selvittämistä, mutta puheeksiottoa ei tule vältellä ohjaamisen epätietoisuuden vuoksi. Työyhteisön tuki ja yhteinen keskustelu nousevista aiheista on tärkeää.

Puheeksiottojen aloittaminen vaatii rohkeutta ottaa asiat puheeksi. Koko prosessissa on tärkeää kannustaminen ja rohkaisu ottaa asioita puheeksi eri palveluissa. Puheeksiotossa tärkeintä on kohtaaminen, läsnäolo ja kuunteleminen, ei niinkään tietämys aiheista tai puheeksi otettavista teemoista.

Resursseja käyttöönotto vaatii mm. mallien kehittämisen sekä päivittämisen ja koulutuksen tiimoilta. Myös käyttöönottavien palvelualueiden on hyvä sitoutua tähän ajallisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koulutuspalautteiden tuloksien perusteella (184 vastaajaa)

  • 94 % mieltää puheeksioton osaksi omaa työtään
  • 95 % kokee osaamisen puheeksiottoon ja kohtaamisen lisääntyneen
  • 97 % kokee osaamisen palveluihin ohjautumisessa ja palvelupolkujen tunnistamiseen lisääntyneen.

Koulutuksien jälkeen mallien arviointikyselyssä (50 vastaajaa) puheeksiottoja on lähdetty toteuttamaan koulutetuissa kohderyhmissä.

  • 92% vastaajista kertoi, että puheeksiottoja toteutetaan osana omaa työtä tai koulutetussa kohderyhmässä
  • 52% vastaajista on ottanut puheeksioton systemaattiseksi toimintamalliksi itsenäisesti tai näin on sovittu omalla palvelualueella toimittavan. 
  • Palveluihin ohjautumisen kanavat ovat kaikilla vastaajilla (100%) tiedossa vähintään jossain määrin ja näihin ohjataan tarpeen vaatiessa.
  • 80% vastaajista on hyödyntänyt malleja työssään ja kaikkien vastaajien mukaan mallit toimivat ainakin jossain määrin hyödyllisinä työkaluina sekä puheeksiotossa että palveluihin ohjaamisessa.

Koulutuksien sekä mallien käyttöönoton jälkeen puheeksiotot ovat lisääntyneet kunnan palveluissa ja malleja on lähdetty hyödyntämään työssä. Mallit koetaan hyvinä työkaluina puheeksiottamisen aloittamiseen ja tästä löytyy riittävät tiedot palveluihin ohjaamista varten. Koulutukset on koettu tärkeänä osana puheeksiottoihin rohkaisua.