Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus Etelä- Suomen yhteistyöalueella(ETU- hanke)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

ETU-hankkeen tavoitteena on päihteetön raskaus, terve vastasyntynyt ja turvallinen perhe- elämä. 

Kehitämme asiakaslähtöisen työkalun ammattilaisille palvelukokonaisuudesta päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden kohtaamiseen.

 

Toimintaympäristö

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan päihteitä käyttää noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista. THL Päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palveluketjut ja -kokonaisuudet Tutkittu tieto kertoo, että pääkaupunkiseudulla päihteiden käyttö on yleisempää lisääntymisikäisten naisten kohdalla kuin muualla Suomessa. 

Vanhempien päihdeongelman tunnistamisen tulee olla nykyistä varhaisempaa ja perhettä tulee tukea jo raskausaikana monialaisesti. Päihteitä käyttävillä raskaana olevilla sekä vauvaperheillä on oikeus oikea-aikaisiin ja saavutettaviin palveluihin, joista muodostuu selkeä palvelukokonaisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 8,7 prosentilla suomalaislapsista on ainakin yksi vanhempi, jolla on vakava päihdeongelma lapsen ollessa alaikäinen (Raitasalo 2024). 

ETU-hankkeen tavoitteena on projektiyhteistyöllä muodostaa saumaton palvelukokonaisuus päihteitä käyttäville raskaana oleville ja vauvaperheille koko Etelä-Suomen yhteistyöalueelle.

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt valtionavustuksia vuosille 2021-2023, jatkoa on saatu vuoden 2024 loppuun saakka päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Avustukset myönnettiin viidelle yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoitopiirille.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi valtakunnallista päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketjun ja palvelukokonaisuuksien kehittämishankekokonaisuutta vuosina 2022 - 2024.
 
Avustuksella tulee kehittää kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostaa raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista alueilla siten, että alueen palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja laadukkaita, oikea-aikaisia, yhdenvertaisesti saatavilla ja saavutettavissa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelut ovat moninaisia ja sirpaleisia. Valtakunnallisena haasteena on todettu olevan asiakasryhmän palveluketjun toimijoiden välinen vastuunjako, joka näyttäytyy epäselvänä. Keskeistä on palveluiden saatavuus ja saavutettavuus oikea-aikaisesti. 

Tavoitteena on tuottaa  yhtenäinen toimintamalli, joka sisältää päihteitä käyttävän naisen raskaudenaikainen seurannan ja päihdehoidon, sikiön seurannan ja synnytyksen jälkeisen äidin ja lapsen sekä tarvittaessa lapsen toisen vanhemman seurannan, päihdehoidon ja kuntoutuksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että palvelukokonaisuus on pysyvä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. THL Työpaperi 23/2021

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Jokaiselle hyvinvointialueelle on nimetty oma projektisuunnittelija ETU-hankkeesta, joka kokoaa alueen eri toimijoista moniammatillisen aluetyöryhmän kyseisen kohderyhmän palvelujen kehittämiseksi. Aluetyöryhmä koostuu puheenjohtajasta, sihteeristä ja asiantuntijoista. 

Aluetyöryhmän tehtävänä on palveluketjun ja palvelukokonaisuuden mallintaminen omalle alueelle sopivaksi​ sekä juurruttaminen hyvinvointialueen rakenteisiin.

Aluetyöryhmät jatkavat toimintaansa hyvinvointialueilla ETU-hankkeen päätyttyä 31.12.2024.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden tunnistamisen parantaminen eri palveluissa ja kehittää hyvinvointialueille saavutettavissa oleva asiakaslähtöinen palveluketju sekä palvelukokonaisuus kyseessä olevalle asiakasryhmälle. 

Muutoksen mittaaminen

Hankkeen alussa on toteutettu yhteistyöalueen ammattilaisille suunnattu webropol kysely, jossa selvitettiin ammattilaisten asiakasryhmää koskevaa osaamista ja koulutustoiveita. Kyselyssä selvitettiin myös, miten yhteistyö eri tahojen kanssa toimii ja, onko siinä parannettavaa. Hankkeen lopussa toistetaan vastaava kysely koko yhteistyöalueella ja verrataan tuloksia keskenään. Kokemusasiantuntijoille suunnataan kysely palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisyyttä koskien. 

Toteutussuunnitelma

ETU-hankkeen aikana tuotetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus, joka on yleistason kuvaus. Kehitetty asiakaslähtöinen palvelukokonaisuusmalli toimii alueen ammattilaisille työkaluna.

Hankkeen tavoitteena on tuoda aiheen äärellä olevat ammattilaiset yhteen ja perustaa heistä alueryhmät jokaiselle hyvinvointialueelle. Alueryhmät kehittävät omalle hyvinvointialueelleen palveluketjun/palvelukokonaisuusmallin. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus käyttää Etelä-Suomen yhteistyöalueen palvelukokonaisuusmallia omassa toiminnassaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päihteitä käyttävät raskaana olevat ja vauvaperheet käyttävät laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, muun muassa neuvolapalveluja,  erikoissairaanhoidon palveluja sekä sosiaalihuollon palveluja. Usein vanhemmat tarvitsevat päihdepalveluja ja -kuntoutusta, mutta puutteelliseksi on havaittu puolison tai koko perheen yhdessä hoitoon pääsy. Kaikki asiakasryhmään kuuluvat odottajat ja perheet eivät tarvitse kaikkia palveluita, mutta hyvinvointialueella tulee olla selvillä mistä ja miten palvelut tarvittaessa järjestyvät. 

ETU-hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä palveluiden toimivuudesta haastattelemalla heitä ja osallistamalla esimerkiksi aluetyöryhmätyöskentelyyn. Kokemusasiantuntijoiden mukaan palveluissa asiointia vaikeuttavat palvelujärjestelmän tiedonkulun haasteet ja asiakkaiden kohtaamat ennakkoluulot. Ammattilaisten välistä yhteistyötä vaikeuttaa epätietoisuus muiden palvelujen sisällöstä ja epäselvyys asiakkaan hoidon koordinaatiovastuusta. 

Ammattilaisten näkökulman mukaan asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinoinnin vastuutahot ovat epäselviä ja tiedonkulussa sekä yhteistyössä on haasteita eri toimijoiden kesken. Raskausajan työskentely on kirjavaa ja käytännöt vaihtelevat alueittain. 

Päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen palveluketju palvelujen ajoittumisen näkökulmasta
Ideointi

Hyvinvointialueiden ryhmissä pidettiin työpajoja, jonka tuloksia hyödynnetään palvelukokonaisuuden suunnittelussa. Työpajoissa kävi ilmi, että työskentely asiakasryhmän kanssa on kirjavaa ja yhteisiä rakenteita ei ole olemassa hyvinvointialueilla tai yhteistyöalueella. 

Hyvinvointialueilla on kokoontunut säännöllisesti moniammatilliset aluetyöryhmät, joissa työskenneltiin päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden parissa.

Ratkaisun perusidea

ETU-hankkeessa on kuvattu kaikki Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, koko HUS alue, Etelä-Karjala, Vantaa-Kerava, Kymenlaakso ja Päijät-Häme.  Kuvattu palvelukokonaisuus osaltaan varmistaa, että tämän kohderyhmän palvelut ovat saatavilla ja palvelut toimivat yhteistyössä. Palvelukokonaisuudessa kuvataan erityisesti asiakaslähtöisiä tarpeita, joita ammattilaisen tulee ottaa huomioon kohdatessaan kohderyhmää.

Päihteitä käyttävän odottajan raskaus on aina riskiraskaus. Päihteitä käyttävällä odottajalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelukokonaisuuden tarkoitus on tukea Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilla toimivia ammattilaisia päihteitä käyttävien odottajien, heidän puolisoidensa tai vauvaperheen palveluiden järjestämisessä sekä varmistaa riittävät palvelut tälle asiakasryhmälle.

Palvelukokonaisuus koskee päihteitä käyttäviä raskaana olevan henkilön, hänen puolisonsa sekä vauvaperheen palveluiden järjestämistä kaikilla hyvinvointialueilla. Palvelukokonaisuus koskee myös niitä vanhempia, joiden päihteidenkäytöstä herää huoli raskaus- ja vauvaperheaikana. Moniammatillisen yhteistyön tarvetta täytyy arvioida myös silloin, kun vanhemmilla tai toisella vanhemmalla on aikaisemmin tiedossa ollut päihdehäiriö. Päihteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä alkoholin riskikäyttöä, huumausaineiden käyttöä ja lääkkeiden väärinkäyttöä. 

Palvelukokonaisuuden kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että päihde- ja riippuvuuspalvelut otetaan osaksi asiakkaan palveluita välittömästi päihdehäiriön tunnistamisen jälkeen. Lisäksi on huomioitu, että ammattilaisten tulee tehdä lakisääteiset ilmoitukset sosiaalihuoltoon tilanteen niin vaatiessa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT **

Palvelukokonaisuus on kuvattu yleisellä tasolla koko Etelä-Suomen yhteistyöalueelle(YTA). Etu- hankkeen kehittämä Yta- tason palvelukuvaus juurrutetaan syksyn 2024 aikana loppuseminaareissa kaikilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hyvinvointialueilla jatkavat alueryhmät juurruttavat jatkossa palvelukokonaisuutta. 

Hyvinvointialueet jatkavat lisäksi sovitulla kokoonpanolla oman palvelukuvauksensa kehittämistä hankkeen jälkeen. Ryhmien kanssa on sovittu, että tätä aihetta nostetaan vuosittain yhteistyökokouksissa alueella esiin ja palvelukokonaisuutta päivitetään vähintään kerran vuodessa. Jokainen hyvinvointialue tuottaa oman prosessinsa päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuudesta. 

Etu- hankkeen aikana hyvinvointialueilla on päivitetty erilaisia yksikkökohtaisia työohjeita ja hoitoketjuja ammattilaisten käyttöön. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelut ovat moniammatillista SoTe kokonaisuutta. Palveluiden kehittäminen ja palvelukokonaisuuteen liittyvä erityisosaaminen vaatii monialaista ymmärrystä, jonka vuoksi Etu-hankkeen aikana perustetut kehittäjäryhmät jatkavat hyvinvointialueilla. Ideaalitilanne on, että palveluihin liittyvää osaamista tuettaisiin säännöllisesti kouluttamalla ja perehdyttämällä. Tämän lisäksi moniammatillisten ryhmien tulee kokoontua säännöllisesti tarkastelemaan ko. asiakasryhmän palveluja ja päivittää niitä tarpeen mukaan.  

Yhteistyöaluetason palvelukokonaisuuteen on koottu asioita, joita raskaana oleva ja vauvaperhe tarvitsee ja joita ammattilaisen tulee ottaa huomioon kohdatessaan tätä asiakasryhmää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Päihteitä käyttävien odottajien, tulevan toisen vanhemman sekä vauvaperheen vanhempien moniammatillista palvelukokonaisuutta ei ole missään aikaisemmin kuvattu. Aiemmin kyseessä olevan asiakasryhmän palveluketjuja on kuvattu yleisesti terveyspalveluissa kunnissa ja jonkin verran sosiaalityössä,  mutta suppeammin. 

Palvelukokonaisuuden yhteistyöaluetasoinen kuvaus mahdollistaa toiminnan SoTe kehittämisen hyvinvointialueilla. Palvelukokonaisuudesta hyvinvointialueilla vastaa jatkossa  moniammatillinen ryhmä, joka kehittää oman alueensa palvelukokonaisuutta ja päivittää sitä säännöllisesti. Hyvinvointialueet päättävät palvelukokonaisuuden tallentamisalustasta, josta se olisi saavutettavissa kaikille alueen ammattilaisille. Hankkeen aikana haasteeksi on kuitenkin muodostunut yhteisten digitaalisten alustojen puuttuminen.

Hankkeen aikana asiakasryhmää koskeva tietoisuus ja tunnistaminen eri palveluissa on parantunut sekä verkostoyhteistyö eri toimijoiden välillä on lisääntynyt. Alueilla koostetut prosessit ovat edistäneet palvelujen selkiyttämistä päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuudessa.