Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus Etelä- Suomen yhteistyöalueella(ETU- hanke)
ETU-hankkeen tavoite
Päihteetön raskaus, terve vastasyntynyt ja turvallinen perhe- elämä.
Tarkoituksena on muodostaa erityistä tukea vaativien päihteitä käyttävien raskaana olevien saumaton palveluketju/kokonaisuus koko Etelä- Suomen YTA
Perustiedot
Toimintamallin nimi
ETU-hankkeen tavoite
Päihteetön raskaus, terve vastasyntynyt ja turvallinen perhe- elämä.
Tarkoituksena on muodostaa erityistä tukea vaativien päihteitä käyttävien raskaana olevien saumaton palveluketju/kokonaisuus koko Etelä- Suomen YTA
Toimintamallin kuvaus
Hankkeessa on kuvattu kaikki Etelä-Suomen Yhteistyöalueen hyvinvointialueet, koko HUS alue, Etelä-Karjala, Vantaa-Kerava, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. Kuvattu palvelukokonaisuus osaltaan varmistaa, että tämän kohderyhmän palvelut ovat saatavilla ja palvelut toimivat yhteistyössä. Palvelukokonaisuudessa kuvataan erityisesti asiakaslähtöisiä tarpeita, joita ammattilaisen tulee ottaa huomioon kohdatessaan kohderyhmää.
Päihteitä käyttävän odottajan raskaus on aina riskiraskaus. Päihteitä käyttävällä odottajalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelukokonaisuuden tarkoitus on tukea Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilla toimivia ammattilaisia päihteitä käyttävien odottajien, heidän puolisoidensa tai vauvaperheen palveluiden järjestämisessä sekä varmistaa riittävät palvelut tälle asiakasryhmälle.
Palvelukokonaisuus koskee päihteitä käyttäviä raskaana olevan henkilön, hänen puolisonsa sekä vauvaperheen palveluiden järjestämistä kaikilla hyvinvointialueilla. Palvelukokonaisuus koskee myös niitä vanhempia, joiden päihteidenkäytöstä herää huoli raskaus- ja vauvaperheaikana. Moniammatillisen yhteistyön tarvetta täytyy arvioida myös silloin, kun vanhemmilla tai toisella vanhemmalla on aikaisemmin tiedossa ollut päihdehäiriö. Päihteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä alkoholin riskikäyttöä, huumausaineiden käyttöä ja lääkkeiden väärinkäyttöä.
Palvelukokonaisuuden kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että päihde- ja riippuvuuspalvelut otetaan osaksi asiakkaan palveluita välittömästi päihdehäiriön tunnistamisen jälkeen. Lisäksi on huomioitu, että ammattilaisten tulee tehdä lakisääteiset ilmoitukset sosiaalihuoltoon tilanteen niin vaatiessa.
Päihteitä käyttää THL:n mukaan noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista. Tutkittu tieto kertoo, että pääkaupunkiseudulla päihteiden käyttö on yleisempää lisääntymisikäisten naisten kohdalla kuin muualla Suomessa.
Vanhempien päihdeongelman tunnistamisen tulee olla nykyistä varhaisempaa ja perhettä tulee tukea jo raskausaikana monialaisesti. Päihteitä käyttävillä raskaana olevilla sekä vauvaperheillä on oikeus oikea-aikaisiin ja saavutettaviin palveluihin, joista muodostuu selkeä palvelukokonaisuus.
ETU-hankkeen tavoitteena on projektiyhteistyöllä muodostaa saumaton palvelukokonaisuus päihteitä käyttäville raskaana oleville ja vauvaperheille koko Etelä-Suomen yhteistyöalueelle.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat ja vauvaperheet käyttävät laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, muun muassa neuvolapalveluja, erikoissairaanhoidon palveluja sekä sosiaalihuollon palveluja. Usein vanhemmat tarvitsevat myös päihdepalveluja ja -kuntoutusta. Perheen yhteinen hoito on koettu puutteelliseksi. Haasteena on puolison päihdehoitoon pääsy. Kaikki asiakasryhmään kuuluvat odottajat ja perheet eivät tarvitse kaikkia palveluita, mutta hyvinvointialueella tulee olla selvillä mistä ja miten palvelut tarvittaessa järjestyvät.
Hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä palveluiden toimivuudesta haastattelemalla heitä ja osallistamalla esimerkiksi aluetyöryhmätyöskentelyyn. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille, että palvelut ovat sekavia, usein monessa eri paikassa ja ammattilaiset eivät tiedä mitä toisessa palvelussa tapahtuu.
Ammattilaisten näkökulman mukaan asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinoinnin vastuutahot ovat epäselviä ja tiedonkulussa sekä yhteistyössä on haasteita eri toimijoiden kesken. Raskausajan työskentely on kirjavaa ja käytännöt vaihtelevat alueittain.
TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT **
Palvelukokonaisuus on kuvattu yleisellä tasolla koko Etelä-Suomen yhteistyöalueelle. Etu- hankkeen kehittämä Yta- tason palvelukuvaus juurrutetaan syksyn 2024 aikana loppuseminaareissa kaikilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hyvinvointialueilla jatkavat alueryhmät juurruttavat jatkossa palvelukokonaisuutta.
Hyvinvointialueet jatkavat lisäksi sovitulla kokoonpanolla oman palvelukuvauksensa kehittämistä hankkeen jälkeen. Ryhmien kanssa on sovittu, että tätä aihetta nostetaan vuosittain yhtistyökokouksissa alueella esiin ja palvelukokonaisuutta päivitetään vähintään kerran vuodessa. Jokaiselle alueen hyvinvointialueelle tulee oma prosessinsa palvelukokonaisuudesta.
Etu- hankkeen aikana Etelä-Suomen Yta:n hyvinvointialueilla on lisäksi päivitetty erilaisia yksikkökohtaisia työohjeita ja hoitoketjuja ammattilaisten käyttöön.
Päihteitä käyttävien odottajien, tulevan toisen vanhemman sekä vauvaperheen vanhempien moniammatillista palvelukokonaisuutta ei ole missään aikaisemmin kuvattu. Aiemmin kyseessä olevan asiakasryhmän palveluketjuja on kuvattu yleisesti terveyspalveluissa kunnissa ja jonkin verran sosiaalityössä, mutta suppeammin.
Palvelukokonaisuuden yhteistyöaluetasoinen kuvaus mahdollistaa toiminnan SoTe kehittämisen hyvinvointialueilla. Palvelukokonaisuudesta hyvinvointialueilla vastaa jatkossa moniammatillinen ryhmä, joka kehittää oman alueensa palvelukokonaisuutta ja päivittää sitä säännöllisesti.