Päivätoimintapilotti asumisen ja kotihoidon yhteistyönä

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella pilotoitiin ikäihmisten ryhmämuotoista päivätoimintaa, yhdessä kotihoidon  ja asumispalveluiden kanssa. 

Toimintaympäristö **

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti. 

Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589). 

Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon ja asumispalveluiden yhteistoiminnallisesti järjestämää ikäihmisten päivätoimintapilottia, josta on tarkoitus tehdä hyvinvointialueelle laajasti käytössä oleva toimintamalli.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyvä väestö kokee runsaasti yksinäisyyttä, joka voi heikentää yksinäisyydestä kärsivän terveydentilaa ja altistaa syrjäytymiselle. Päivätoiminta on yksi muoto, jolla yksinäisyyttä voidaan vähentää ja tukea osaltaan näin ikäihmisten pärjäämistä kotona. Myös sosiaalihuoltolaki ohjaa hyvinvointialueita huolehtimaan ikäihmisten viriketoiminnasta ja sosiaalisten kontaktien riittävyydestä. 

Ryhmämuotoisella päivätoiminnalla voidaan mahdollistaa sosiaalisen toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien vahvistamista sekä asiakkaiden tukemista arjessa. Yksikkörajat ylittävä yhteistyö lisää myös sujuvaa ammattilaisten välistä yhteistyötä ja osaamista, ja tuo yksiköihin avoimuutta ja vireyttä. Omaishoidettavat ovat myös tärkeä asiakasryhmä, joiden kotona pärjäämistä on syytä tukea.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Päivätoimintapilottia suunniteltiin yhteistyössä TulKoti- ja TulSote- hanketyöntekijöiden sekä yksiköiden esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Tiiviinä yhteistyötahona toimivat myös asumisen ja kotihoidon päälliköt alueilta. Yhteistyöverkosto ulottui myös arjentukipalveluihin ja muihin tarvittaviin tahoihin hyvinvointialueella ja  kolmannella - sektorilla. 

Tavoiteltu muutos

Päivätoimintapilotin tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona asumista vahvistamalla hänen sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tarjoamalla hänelle mielekästä toimintaa sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden avulla. Tällä toimintamallilla pyritään kehittämään ikäihmisten päivätoimintaa asiakastarpeita vastaavaksi, tehokkaaksi palveluksi koko hyvinvointialueelle. 

Muutoksen mittaaminen

Pilotin kokemukset kootaan asiakas- ja työntekijäpalautteiden muodossa. Toiminnan onnistumista arvioidaan muun muassa pilottiin osallistuneiden asiakkaiden määrällä, sekä projektiin osallistuneiden yhteistyötahojen ajatustenvaihdon kautta. Toiminnan laajempi juurrutus jää toimialueelle, hankkeen jälkeiseen aikaan. Toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tehdään myöhemmin moniulotteisemmin.

Toteutussuunnitelma

Päivätoimintapilotti toteutettiin syksyllä 2023 yhdellä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen paikkakunnalla, jatkossa toiminaa on tarkoitus laajentaa hyvinvointialueelle.

Alkuvaiheessa kehittämistyötä tehtiin yhdessä TulSote- ja TulKoti- hanketyöntekijöiden ja palvelujohdon kanssa. Tämän jälkeen kehittämistyöhön osallistettiin myös toimintayksiköiden lähijohto ja työntekijät. Kehittämistyö jatkui yksikkövierailuilla, jolloin hanketyöntekijät jalkautuivat kotihoidon, ja asumisen yksikköön kertomaan toimintamallin tarpeista ja tavoitteista ja toteutussuunnitelmasta. Yksikkövierailujen perusteella pilottien yksityiskohtia hiottiin vastaamaan myös henkilöstöltä tulleisiin kehittämisideoihin. 

Pilotin aikana päivätoiminta ryhmät kokoontuivat kerran viikossa yhteensä kuusi kertaa iltapäivällä noin 2 h kerrallaan. Päiväkahvit kuuluivat ohjelmaan ja pilotin aikana hanke tarjosi kahvit. Sisällöllisesti järjestämisvastuu oli yksiköiden työntekijöillä. Toiminnan sisältöinä olivat laulut, jumpat, bingo, pelit, leipominen, omaisten järjestämä karakoe,  poliisin toimesta liikenne turvallisuus, kansainvälisen opiskelijan kulttuurin tutustuminen ja teehetki. 

Moniammatillinen henkilöstö tuki toimintaa kuten viriketyöntekijä, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja opiskelija osallistuvat toiminnan järjestämiseen. Kolmas sektori voi olla mukana päivätoiminnan sisältöä järjestämässä ja tähän tukena on oppaat järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on runsaasti ikääntyviä asukkaita. Tarvitsemme toimintamuotoja, joilla ikääntyville asiakkaille voidaan tarjota ketterästi asiakastarvetta vastaavia palveluita monipuolisesti. 

Asiakkaat koostuivat pääasiassa kotihoidon ryhmäkodin ja asumispalveluyksikön yhteisöllisen asumisen asiakkaista. Myös jatkossa yhteistoiminnallisten päivätoimintaryhmien asiakkaat tulevat koostumaan pääasiassa asumispalveluiden- ja kotihoidon asiakkaista. Lisäksi alueiden omaishoidettavilla on jatkossa mahdollisuus osallistua päivätoimintaryhmiin mukaan.

Kaikilla yhteisöllisen asumisen ja kotihoidon ryhmäkodin asukkailla oli mahdollisuus osallistua päivätoimintaan oman mielenkiinnon ja toimintakyvyn mukaan.  Kotihoidon asiakasvalinnat ryhmiin tehtiin yhteisiin keskustelu-arviointeihin ja RAI-arviointeihin perustuen. Taustalla tähän päivätoimintapilottiin on myös TulSote- hankkeen tekemä oppilaitosyhteistyö, jossa on mm. kartoitettu toimintaan soveltuvia tiloja ja tarpeita, kuultu henkilöstöä ja asiakkaita päivätoimintaan liittyen.

Ratkaisun perusidea **

Ikääntyvä väestö kokee runsaasti yksinäisyyttä, jota sosiaalisten kontaktien kautta on mahdollista vähentää ja tukea osaltaan näin ikäihmisten pärjäämistä kotona. Myös sosiaalihuoltolaki ohjaa hyvinvointialueita huolehtimaan ikäihmisten viriketoiminnasta ja sosiaalisten kontaktien riittävyydestä. Ryhmämuotoisella päivätoiminnalla voidaan mahdollistaa sosiaalisen toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien vahvistamista sekä asiakkaiden tukemista arjessa.

Yhteistoiminnallisella päivätoiminnalla tarkoitetaan kotihoidon ja asumispalveluiden yhteisesti toteuttamaa ikäihmisten sosiaalista kanssakäymistä edistävää ryhmätoimintaa, johon jatkossa myös omaishoidettavilla on mahdollisuus osallistua.

Pilottiaikana ryhmät kokoontuivat kerran viikossa, iltapäivisin n. 2h ajan kerrallaan. Päiväkahvit kuuluivat ohjelmaan ja ryhmien teemat vaihtelivat. Sisällöllisesti järjestämisvastuu oli yksiköillä ja hankkeet tukivat toimintaa. Sisällöllinen toteutus  toteutettiin moniammatillisesti, mm. asumisen viriketyöntekijät ja fysioterapeutti osallistuivat toimintaan. Myös 3. sektori, eri ikäisten yhteistyömahdollisuudet, sekä muu verkostomainen yhteistyö huomioitiin päivätoiminnan sisällöllisessä suunnittelussa.

Kotihoitoasiakkaat valikoituivat päivätoimintaan RAI-arvioinnin perusteella, yhteisöllisen asumisen osalta ryhmiin osallistuttiin toimintakyvyn mukaan. Kotihoitoasiakkaiden ja omaishoidettavien kyyteihin sovellettiin SHL- mukaista kuljetustukea.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pilotti toteutettiin moniammatillisesti. Työntekijöiden sitoutuminen toiminnan järjestämiseen nähtiin tärkeäksi, koska työntekijöitä osallistettiin kehittämistyöhön sekä toiminnan järjestämiseen ja juurruttamiseen. 

Kotihoidon asiakkaiden osallistuminen toimintaan mahdollistettiin  tarvittaessa  sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen avulla.  Päiväkahvit kustannettiin hankerahoista, muut mahdolliset toimintakulut hoidettiin järjestävistä yksiköistä. 

Päivätoimintaryhmille sovittiin ennalta toiminnan vastuuhenkilöt, ryhmissä  toimittiin yhteisvastuullisesti kooten järjestäjävastuut kotihoidon ja asumisen työpareista.  Osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Kolmas sektori ja omaiset tukivat osaltaan pilottiaikaista ryhmätoimintaa.

Pilotin toteuttamisen tueksi perustettiin Teams- ryhmä, jotta suunnittelu, vastuut, materiaalivaraukset ja muu aiheesta jakaminen oli sujuvaa  kotihoidon ja asumispalveluiden kesken. Teema lisättiin myös pilotissa olevien yksiköiden työpaikkakokousten asialistalle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kotihoidon ja  asumispalveluiden yhteistyö ikäihmisten päivätoiminnan järjestämiseksi on mahdollista siirtää jokaiselle hyvinvointialueelle. Omaishoidettavien huomioiminen on myös oleellista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Pilotin kokonaisuutta arvioitiin mm. palautekyselyiden ja keskusteluhetkien avulla. Asiakas- ja työntekijäpalautteet analysoitiin ja niitä hyödynnetään jatkotyöstössä. Lisäksi yksiköiden esihenkilöt arvioivat päivätoimintapilotin johtamisen ja koordinoinnin kokonaisuutta.  

Yhteistoiminnallisesti suunnitellusta ja toteutetusta päivätoiminnasta on luotu toimintamalli, jota voidaan hyödyntää laajasti hyvinvointialueella. Toiminnan laajenemisen kautta vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia voidaan lisätä aiempaa monitasoisemmaksi arvioiden muun muassa onko toiminnalla vaikutusta kotihoitoasiakkaiden kotona pärjäämiseen, sekä onko toiminnalla vaikutuksia osallistuvien toimintakyvyn kehitykseen.