Päivätoimintapilotti asumisen ja kotihoidon yhteistyönä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella pilotoitiin ikäihmisten ryhmämuotoista päivätoimintaa, yhdessä kotihoidon ja asumispalveluiden kanssa.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella pilotoitiin ikäihmisten ryhmämuotoista päivätoimintaa, yhdessä kotihoidon ja asumispalveluiden kanssa.
Ikääntyvä väestö kokee runsaasti yksinäisyyttä, jota sosiaalisten kontaktien kautta on mahdollista vähentää ja tukea osaltaan näin ikäihmisten pärjäämistä kotona. Myös sosiaalihuoltolaki ohjaa hyvinvointialueita huolehtimaan ikäihmisten viriketoiminnasta ja sosiaalisten kontaktien riittävyydestä. Ryhmämuotoisella päivätoiminnalla voidaan mahdollistaa sosiaalisen toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien vahvistamista sekä asiakkaiden tukemista arjessa.
Yhteistoiminnallisella päivätoiminnalla tarkoitetaan kotihoidon ja asumispalveluiden yhteisesti toteuttamaa ikäihmisten sosiaalista kanssakäymistä edistävää ryhmätoimintaa, johon jatkossa myös omaishoidettavilla on mahdollisuus osallistua.
Pilottiaikana ryhmät kokoontuivat kerran viikossa, iltapäivisin n. 2h ajan kerrallaan. Päiväkahvit kuuluivat ohjelmaan ja ryhmien teemat vaihtelivat. Sisällöllisesti järjestämisvastuu oli yksiköillä ja hankkeet tukivat toimintaa. Sisällöllinen toteutus toteutettiin moniammatillisesti, mm. asumisen viriketyöntekijät ja fysioterapeutti osallistuivat toimintaan. Myös 3. sektori, eri ikäisten yhteistyömahdollisuudet, sekä muu verkostomainen yhteistyö huomioitiin päivätoiminnan sisällöllisessä suunnittelussa.
Kotihoitoasiakkaat valikoituivat päivätoimintaan RAI-arvioinnin perusteella, yhteisöllisen asumisen osalta ryhmiin osallistuttiin toimintakyvyn mukaan. Kotihoitoasiakkaiden ja omaishoidettavien kyyteihin sovellettiin SHL- mukaista kuljetustukea.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti.
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589).
Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon ja asumispalveluiden yhteistoiminnallisesti järjestämää ikäihmisten päivätoimintapilottia, josta on tarkoitus tehdä hyvinvointialueelle laajasti käytössä oleva toimintamalli.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on runsaasti ikääntyviä asukkaita. Tarvitsemme toimintamuotoja, joilla ikääntyville asiakkaille voidaan tarjota ketterästi asiakastarvetta vastaavia palveluita monipuolisesti.
Asiakkaat koostuivat pääasiassa kotihoidon ryhmäkodin ja asumispalveluyksikön yhteisöllisen asumisen asiakkaista. Myös jatkossa yhteistoiminnallisten päivätoimintaryhmien asiakkaat tulevat koostumaan pääasiassa asumispalveluiden- ja kotihoidon asiakkaista. Lisäksi alueiden omaishoidettavilla on jatkossa mahdollisuus osallistua päivätoimintaryhmiin mukaan.
Kaikilla yhteisöllisen asumisen ja kotihoidon ryhmäkodin asukkailla oli mahdollisuus osallistua päivätoimintaan oman mielenkiinnon ja toimintakyvyn mukaan. Kotihoidon asiakasvalinnat ryhmiin tehtiin yhteisiin keskustelu-arviointeihin ja RAI-arviointeihin perustuen. Taustalla tähän päivätoimintapilottiin on myös TulSote- hankkeen tekemä oppilaitosyhteistyö, jossa on mm. kartoitettu toimintaan soveltuvia tiloja ja tarpeita, kuultu henkilöstöä ja asiakkaita päivätoimintaan liittyen.
Pilotti toteutettiin moniammatillisesti. Työntekijöiden sitoutuminen toiminnan järjestämiseen nähtiin tärkeäksi, koska työntekijöitä osallistettiin kehittämistyöhön sekä toiminnan järjestämiseen ja juurruttamiseen.
Kotihoidon asiakkaiden osallistuminen toimintaan mahdollistettiin tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen avulla. Päiväkahvit kustannettiin hankerahoista, muut mahdolliset toimintakulut hoidettiin järjestävistä yksiköistä.
Päivätoimintaryhmille sovittiin ennalta toiminnan vastuuhenkilöt, ryhmissä toimittiin yhteisvastuullisesti kooten järjestäjävastuut kotihoidon ja asumisen työpareista. Osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Kolmas sektori ja omaiset tukivat osaltaan pilottiaikaista ryhmätoimintaa.
Pilotin toteuttamisen tueksi perustettiin Teams- ryhmä, jotta suunnittelu, vastuut, materiaalivaraukset ja muu aiheesta jakaminen oli sujuvaa kotihoidon ja asumispalveluiden kesken. Teema lisättiin myös pilotissa olevien yksiköiden työpaikkakokousten asialistalle.
Pilotin kokonaisuutta arvioitiin mm. palautekyselyiden ja keskusteluhetkien avulla. Asiakas- ja työntekijäpalautteet analysoitiin ja niitä hyödynnetään jatkotyöstössä. Lisäksi yksiköiden esihenkilöt arvioivat päivätoimintapilotin johtamisen ja koordinoinnin kokonaisuutta.
Yhteistoiminnallisesti suunnitellusta ja toteutetusta päivätoiminnasta on luotu toimintamalli, jota voidaan hyödyntää laajasti hyvinvointialueella. Toiminnan laajenemisen kautta vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia voidaan lisätä aiempaa monitasoisemmaksi arvioiden muun muassa onko toiminnalla vaikutusta kotihoitoasiakkaiden kotona pärjäämiseen, sekä onko toiminnalla vaikutuksia osallistuvien toimintakyvyn kehitykseen.
Kansikuva
