Päivystyksen monikävijän tunnistaminen ja tiedonkulku , Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Päivystyksen monikävijöiden tunnistaminen robotiikan avulla sekä yhteydenottopyynnön lähettäminen peruspalveluihin tarvittaessa. 

Toimintaympäristö

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoitetaan, että hyvinvointialue huolehtii mm. palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palvelujen yhteensovittamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Pirkanmaalla on tehty selvitystyötä Tays Päivystys Acutan monikävijöiden palvelutarpeista (Järvelä 2019):

  • Vain noin 10% monikävijöistä kävi myös terveyskeskuksessa.
  • Monikävijöistä kaksi kolmesta oli sellaisia, että he olisivat hyötyneet ennemminkin perusterveydenhuollon avusta kuin erikoissairaanhoidosta.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päivystyksen hoitohenkilöstö on aikaisemmin seulonut potilaita manuaalisesti. Tähän ei riitä henkilökuntaa, eikä monikävijöitä siten tunnisteta lainkaan. Automatiikkaan pohjautuva ratkaisu tarvitaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Päivystyksessä toistuvasti käyvissä potilaissa on sellaisia henkilöitä, joille tulisi tarjota perusterveydenhuollon palveluja ja hoitoa. Jotta potilaita voidaan tukea ja auttaa, tulee heidät tunnistaa ja ammattilaisen toimesta ohjata hoidon piiriin. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Noora Tulivuo, projektipäällikkö, RRP-hanke

Karita Jäppinen, kehittämispäällikkö, akuuttihoito, sairaalapalveluiden palvelulinja

Elsi Jurmu, projektipäällikkö, sairaalapalvelulinja, johtamisen tuen palvelut

Mari Harju, kehittämissuunnittelija, vastaanottotoiminnan johdon tuen tiimi

Emma Mononen, suunnittelija, RRP-hanke

Tuija Vuolle, projektipäällikkö, RRP-hanke

 

Tavoiteltu muutos

Päivystyksen monikävijät halutaan tunnistaa ja ohjata ns. oikean palvelun piiriin, jotta he saavat tarvitsemansa avun tai palvelun. Tavoitteena on tehostaa monipalveluasiakkaiden peruspalveluita, tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea ja apua, sekä vähentää päivystyksessä käymistä ja tätä kautta vaikuttaa päivystyksen kävijämääriin ja kustannuksiin. 

Muutoksen mittaaminen

Päivystyksen kävijöiden määrä. Robotiikan tekemät havainnot ja muu raportointitieto. Peruspalveluihin lähetetyt yhteydenottopyynnöt. Monikävijäpotilaan kokemus saamastaan hoidosta tai palvelusta.

Toteutussuunnitelma

Ammattilaiset päivystyksessä ja vuodeosastoilla koulutetaan toimintamallin käyttöön ja monikävijyyden puheeksiottamiseen. Lisäksi sairaalapalveluissa työskentelevät ammattilaiset koulutetaan arvioimaan jatko-ohjaamisen tarvetta, sillä kaikkia robotin havaitsemia monikävijöitä ei ole tarpeen ohjata perusterveydenhuoltoon. Yhteydenottopyyntöjä vastaanottavat yksiköiden, kuten sote-asemien ammattilaiset koulutetaan erillisellä koulutuksella monikävijän hoitamiseen. Koulutus sisältää toimintamallin kouluttamisen lisäksi myös monisairaan potilaan hoitamista. Toimintamalliin yhdistetään Pirkanmaalla laajentuvaa Minun tiimini -toimintamallia niille potilaille, joille se on tarpeen.

Toimintamalliin yhdistyy monia hyvinvointialueella käytössä tai kehitteillä olevia toimintamalleja, ja se tulee koskettamaan laajaa joukkoa ammattilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden eri toimialueilta. Jotta tavoitellut tulokset saavutetaan, tulee jokaisen toimintamalliin osallistuvan tehdä oma osuutensa, ja esihenkilöiden tukea ja mahdollistaa uuden toimintamallin mukainen toiminta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki aikuisten päivystyksessä (Tays Acuta ja Valkeakoski) toistuvasti käyvät yli 16-vuotiaat potilaat. Päivystyksessä toistuvasti käyvistä potilaista kaikki eivät ole esim. monipalveluasiakkaita eikä sellaisia, joista lähetetään yhteydenottopyyntö eteenpäin. Asiakkaita ei ole osallistettu toistaiseksi. 

Ratkaisun perusidea

Potilaasta kerääntyvän käyntidatan perusteella robotti tekee merkinnän potilastietojärjestelmään reaaliaikaisesti, kun erikseen määritelty käyntimäärä (viisi tai enemmän päivystyskäyntiä viimeisen vuoden aikana) täyttyy. Terveydenhuollon ammattilainen tekee sairaalapalveluissa arvion yhteydenottopyynnön lähettämisen tarpeesta.  Potilaalta kysytään lupa yhteydenottopyynnön lähettämiseen ja hänelle kerrotaan mitä se tarkoittaa. Yhteydenottopyyntö lähetetään Pirkanmaan hyvinvointialueella käytössä olevien yhteisten järjestelmien avulla. Sote-asemille sovitut yhteyshenkilöt käsittelevät sairaalapalveluista tulevat yhteydenottopyynnöt. Sote-asemille sovitaan käytännöt, miten potilaat ohjataan esim. omahoitajalle, miepä-ammattilaiselle, Minun tiimini -mallin tapaamiseen tai sosiaalipalveluihin. Ns. oikea ammattilainen kontaktoi potilaan ja sopii yhdessä hänen kanssaan jatkoista. Kotihoidon asiakkaiden yhteydenotot päivystyksestä ohjataan kotihoidon sairaanhoitajalle, ja vuodeosastoilta kirjataan Kanta-näkyvä merkintä monikävijyydestä hoitotyön yhteenvetoon, tai ollaan suoraan kotihoidon sairaanhoitajaan yhteydessä ennen kotiuttamista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sairaalapalveluiden ammattilaisille järjestetään koulutusta, johon yhdistetään myös potilaan terveys- ja hoitosuunnitelman hyödyntämistä. Sote-asemilla koulutetaan yhteydenottopyyntöjä käsittelevät ammattilaiset ja tarvittaessa laajemmin. Koulutuksessa kuvataan toimintamallin lisäksi myös pitkäaikaissairaiden hoitamisen erityispiirteitä sote-asemien ammattilaisille.  Huolehditaan siitä, että kaikki sote-aseman ammattilaiset tietävät käytännöistä. Lisäksi yhdessä lähijohdon kanssa huolehditaan resurssoinnista, jotta potilas voidaan kontaktoida ja ohjata hänet hoidon tai palvelun piiriin. Toimintamallin aiheuttamaa painetta sote-asemille seurataan säännöllisesti, ja monikävijöistä tuotetaan kattavaa tilastodataa päivittäisjohtamisen tueksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa sote-asemille tai muihin yksiköihin, joista halutaan löytää palveluissa toistuvasti käyvät. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioidaan myöhemmin toimintamallin käyttöönoton edetessä.