Paljon tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tunnistetaan paljon tukea tarvitsevat asiakkaat sote-keskuksissa ja ohjataa asiakasvastaavalle (ns. omahoitaja). On laadittu paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintakäsikirja, joka on suunnattu perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat useasti moniongelmaisia, ja heillä
on käyntejä useisiin terveydenhuollon yksiköihin. Hoito on monesti pirstaleista,
eikä hoitovastuuta kokonaisuudesta ole kenelläkään. 10 % asiakkaista kerryttää 80 % sosiaali- ja terveyshuollon kokonaiskustannuksista.

Hoidon jatkuvuuden kautta pyritään parantamaan hoidon saatavuutta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pohjana kevyt kirjallisuuskatsaus ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen sekä alkuhaastattelut ja työpajat hyvinvointialueella. Lisäksi paikallinen soveltaminen.

Tavoiteltu muutos

Asiakasvastaava (omahoitaja) koordinoi PPT-asiakkaan tarpeita hyödyntäen moniammatillisen tiimin osaamista. Tämän myötä PPT-asiakkaan vastaanottokäynnit saadaan haltuun ja vähenevät. Lisäksi asiakasvastaava tuottaa oman osaamisen puitteissa palveluja paljon palveluja tarvitsevalle.

Muutoksen mittaaminen
  • Coci-mittari
  • WHOQOL-BREF-elämänlaatumittari > tiedolla johtamisen kannalta hyödyntäminen haasteellista, kun mittaritiedot kirjoitetaan sanallisesti potilastietojärjestelmään.
Kokeilun tavoitteet

 Paljon palveluja tarvitseville tai monisairaille asiakkaille nimetään omahoitaja terveysasemilla.

Kokeilussa opittua

Kaikki hyötyvät hoidon jatkuvuudesta. Asiakas saa helposti yhteyden omahoitajaan ja hänen kanssa asiointi on sujuvaa. Ammattilainen saa tukea moniammatillisesta tiimistä ja palveluohjaus on sujuvaa eri sektorien välillä. Kun toimintamalli on juurrutettu yksikköön, kysyntää on enemmän kuin mahdollista ottaa palveluun. Keskittämällä hoidonkoordinointia, saadaan säästöjä sote-kustannuksiin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hyvinvointialueelle on rakennettu yhteinen toimintamalli paljon palveluja tarvitseville ja joka terveysasemalla toimintamalli on otettu käyttöön soveltaen. Hankkeessa tehtiin ”Asiakasvastaavatyön vaikutukset Mikkelin hyvinvointiaseman yleislääketieteen vastaanotolla” -opinnäytetyö vuonna 2021, jossa selvitettiin, miten asiakasvastaavatoiminta on vaikuttanut asiakkaiden käyntimääriin sekä yhteydenottoihin terveyspalveluissa (n= 17) ja kuvatiin asiakasvastaavahoitajalla asioivan asiakkaan asiakasprofiili. Kiireettömän puhelinpalvelun yhteydenotot laskivat merkittävästi, kun taas asiakasvastaavan hoitopuhelut lisääntyivät. Konsultaatiot lisääntyivät merkittävästi (217 %), kun taas lääkärin kiireettömät käynnit vähenivät 20 %. Asiakasvastaavatoimintamallin myötä hoidon jatkuvuus on parantanut. Päivystyskäynnit hitaassa laskussa. Kehittäminen jatkuu osana pitkäaikaissairaiden hoitopolkua Etelä-Savon kestävän kasvun -hankkeessa.

Liitteet
Kuva
Viinikainen, Paula 2021. Luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/508991