Palliatiivinen digihoitopolku potilaille ja läheisille
Tarkoituksena on edesauttaa hoitoprosessin sujuvuutta ja tarjota potilaalle ymmärrettävää ja oikea-aikaista tietoa hoidosta. Ammattilaisnäkymä on suunniteltu hoidon koordinointiin ja ohjaukseen. Sovelluksessa on viestimahdollisuus.
Oivalla ja ymmärrä
Pirkanmaalla palliatiivista hoitoa tarvitsee arviolta noin 4000 ihmistä vuodessa. Hoitoa ohjaa Pirkanmaan palliatiivinen keskus sovitun hoitoketjun mukaisesti. Palliatiivisen hoidon varhaisessa vaiheessa (poliklinikkakäynnit ja kotisairaalan potilaat) on mielekästä hyödyntää myös digitaalisia apuvälineitä. Pirkanmaan hyvinvointialue on väestöpohjaltaan Suomen suurin hyvinvointialue ja sen piiriin kuuluu yli puoli miljoonaa asukasta. Pirkanmaan hyvinvointialueen organisaatio muodostuu neljästä kokonaisuudesta: Sote-palvelut, Pelastuspalvelut, Tukipalvelut ja Strateginen ohjaus. Pirkanmaan väestörakenne on monilta osin kilpailukykyinen ja kärkiluokkaa muihin Suomen alueisiin verrattuna. Pirkanmaan väestön ennakoidaan kasvavan noin 4 % vuoteen 2040 ja kasvu keskittyy Tampereen kaupunkiseudulle. Pirkanmaa on alueena kompakti väestön tiheyden, liikenneyhteyksien sekä saavutettavuuden näkökulmasta, mikä lisää alueen vetovoimaa. THL:n (2021) mukaan Pirkanmaan alueellisia vahvuuksia ovatkin taloudellinen huoltosuhde, työpaikkaomavaraisuus sekä korkea kouluttaneisuus– ja työllisyysaste. Pirkanmaalaiset ovat myös verrattain terveitä ja hyvinvoivia: Pirkanmaan sairastavuusindeksi (THL 2017-2019) 9,74 sekä kansantauti-indeksi 98 (Kela 2018) ovat molemmat alle kansallisen keskiarvon. THL arvioi myös Pirkanmaan palvelutarpeen olevan samalla tasolla kuin maassa keskimäärin.
Palliatiivista hoitoa saavat potilaat ovat kokonaisuutena iso potilasryhmä kaikilla hyvinvointialueilla. STM rahoituksen turvin lähdettiin rakentamaan kansallisesti yhtenäistä digihoitopolkua palliatiivista hoidossa ja saattohoidossa oleville potilaille Terveyskylä -alustalle. Pirkanmaan hyvinvointialueella tehtiin kuitenkin päätös, ettei Terveyskyläsopimusta jatkettu, joten digihoitopolkua ei päästy sitä kautta käyttämään. Tässä vaiheessa lähdettiin tuottamaan kansallisesti yhteisesti hyväksyttyä sisältörakennetta TaysPolku-alustalle. Digitaalisilla palveluilla voidaan edistää muun muassa potilaiden hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä parantaa omahoitovalmiuksia ja sujuvoittaa asiointia.
Projektipäällikön, projektikoordinaattorin, yhden tutkimuskoordinaattorin ja yhden kehittämispäällikön lisäksi yksi lääkäri ja kaksi sairaanhoitaja on mukana koko hyvinvointialueelta. Kaikki muut osallistuivat osa-aikaisesti oman työn ohella kehittämiseen paitsi tutkimuskoordinaattori, jonka työhön tämäkin kehittäminen kuuluu. Hyvinvointialueen hankkeen vastuuhenkilöt toimivat kehittämistyön koordinoijina ja valmistelijoina (projektipäällikkö, projektikoordinaattori ja tutkimuskoordinaattori). Työryhmä valmisteli yhdessä digihoitopolun pilotointisuunnitelman ja pilotointi on 8-9/2024. Kommentit polun pilotointivaiheessa kerätään ammattilaisilta, potilailta ja erityistyöntekijöiltä. Ennen polun tuotantokäyttöä pilotoinnin kommentit otetaan huomioon polun sisältöä ja rakennetta tarvittaessa päivitettäessä.
Digihoitopolun tavoitteena on
- Tukea asiakkaan omahoitoa entistä paremmin sekä tarjota asiakkaalle nykyaikainen kanava saada tietoa ja olla yhteydessä ammattilaisiin
- Sujuvoittaa potilaan hoitopolkua kaikissa sen vaiheissa:
- Asiakas saa käyntien ajankohdat ja ohjeet sovellukseen
- Sovelluksen kautta tehtävät kyselyt helpottavat ammattilaisen työtä, koska hän saa asiakkaan esitiedot jo ennen käyntiä
- Vahvistaa palliatiivisen hoidon potilaiden selviytymistä sairauden kanssa ja siitä huolimatta
- Yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hoidonohjauksen toimintamalleja Pirkanmaan hyvinvointialueella
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon digihoitopolun sisällön valmistelu sekä pilotointi toteutettiin STM:N rahoittaman palliatiivisen hoidon kehittämishankkeen jatkoajan aikana 2024. Tavoiteltua muutosta arvioidaan vuosina 2025-2026 polun tuotantokäytön aikana seuraavilla mittareilla:
- TaysPolku käyttäjien on mahdollista antaa palautetta jatkuvasti
- Arvio ajansäästöstä ja vaikutuksista asiakkaan hoitomyöntyvyyteen
- Lisäksi harkinnassa on vuosina 2026 ja 2027 toteutettavat kyselyt asiakkaille (palvelua käyttäville) ja ammattilaisille
Pilotoinnin (8-9/2024) jälkeen polun käyttäjien kommentit hiotaan polun sisältöön ja rakenteeseen ennen polun tuotantokäyttöön ottamista (loppuvuosi 2024).
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon digihoitopolku ovat tarkoitettu Pirkanmaan hyvinvointialueen terveydenhuollon asiakkaille. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty palliatiivisen hoidon ja saattohoidon ammattilaisia sekä digihoitopolkujen järjestelmäasiantuntijoita. Digihoitopolkua kehitetään säännöllisesti asiakkaiden ja ammattilaisten palautteiden perusteella.
Kuvittele ja kokeile
Muiden toimittajien digihoitopolkuihin tutustuminen (Terveyskylä). Suunnittelutyöryhmän työpajoissa ja kokouksissa ideoitiin käsikirjoitusta ja sisältöä Miro-työkalua ja PP:a apuna käyttäen. Työskentelyalusta oli koko työryhmälle auki työstämisen aikana. Kommentteja ja kehitysehdotuksia kerättiin kaikilta. Polun alkumetreillä saatiin hyödyntää aivovammapotilaan hoitopolkua jotta rakennetta pystyttiin paremmin ymmärtämään.
Työryhmän ideana oli suunnitella sisältö kansallisesti hyväksyttyjen raamien puitteissa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon digihoitopolkuun. Ratkaisuna asiakkaan sovellus, jossa on perustietoa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, erilaisia omahoito-ohjeita ja linkkejä hyvinvointialueen palveluihin ja Tampereen kaupungin tarjoamiin palveluihin, ammattilaisen yksilöllisesti aikatauluttamat seurantakäyntien ajankohdat sekä erilaisia kyselyitä.
Pilotoinnin (8-9/2024) jälkeen polun käyttäjien kommentit hiotaan polun sisältöön ja rakenteeseen ennen polun tuotantokäyttöön ottamista (loppuvuosi 2024). Digihoitopolkua kehitetään säännöllisesti asiakkaiden ja ammattilaisten palautteiden perusteella
Digihoitopolussa asiakas saa käyttöönsä sovelluksen, jossa on kattavasti perustietoa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, erilaisia omahoito-ohjeita, ammattilaisen yksilöllisesti aikatauluttamat seurantakäyntien ajankohdat sekä erilaisia kyselyitä. Sovelluksessa on myös sisältöä, josta potilaan läheinen saattaa hyötyä. Asiakas voi lähettää ammattilaiselle sairauteensa liittyviä kysymyksiä sovelluksen kautta, ja ammattilainen voi seurata asiakkaan etenemistä digipolulla. Digihoitopolku on potilaan ja läheisen käytettävissä niin pitkään kuin on tarve.
Kuva
Sovelluksessa potilaalla on ennalta määritelty hoitopolku, jossa on kaikki hänen hoitoonsa liittyvät tiedot, tehtävät ja ohjeet ennen ja jälkeen hoitotapahtuman, kuten tiedot hoitotoimenpiteestä, valmistautumisohjeet, esitietokyselyt, tarkistuslistat, muistutukset ruoka- ja lääketauoista sekä hoitotoimenpiteen jälkeen kotihoito- ja kuntoutusohjeet. Potilaat voivat myös lähettää ja vastaanottaa viestejä järjestelmän kautta hoitoonsa liittyvistä asioista. Potilaalla on myös mahdollisuus jakaa hoitopolkunsa toisen henkilön kanssa (puolesta-asiointi), kuten esimerkiksi puolison tai omaishoitajan, jos potilas tarvitsee tukea omassa hoidossaan.
Digihoitopolun sisältö, vaiheistus, ammattilaisten roolit ja toimintaympäristö tulee polkua suunniteltaessa kuvata mahdollisimman tarkasti:
- mitä kautta asiakas ohjautuu digihoitopolun käyttäjäksi
- ketkä kaikki ammattilaiset ovat käyttämässä palvelua
- miten ammattilaiset perehdytetään järjestelmän käyttöön
- ammattilaisten roolit (pääkäyttäjät)
- miten asiakkaan hoitotiedot siirretään tarvittaessa potilastietojärjestelmään
- mitä mittareita vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään
- tekniset vaatimukset ja tietosuoja-asiat on sovelluksen osalta kaikki valmiiksi varmistettu
Ammattilainen pääsee käyttämään digihoitopolkua (TaysPolku) suoraan sairauskertomusjärjestelmän (Uranus) kautta saatuaan tähän käyttöoikeudet.