Palliatiivisen hoidon täydennyskoulutuksen organisointi Itä-Suomen yhteistyöalueella (YTA)
Palliatiivisen hoidon täydennyskoulutus järjestetään Itä-Suomen YTA:lla yhteistyössä alueen kaikkien hyvinvointialueiden kesken. Toimintaa suunnittelee ja koordinoi nimetty täydennyskoulutustyöryhmä.
Itä-Suomen YTA:n hyvinvointialueet Etelä-Savo -Eloisa, Keski-Suomi - Hyvaks, Pohjois-Savo - PSHVA ja Pohjois-Karjala - Siun sote.
STM:n palliatiivisen hoidon suositusten (STM 2019: 68) mukaan laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Hyvinvointialueiden palliatiivisten keskusten vastuulla on suunnitella, toteuttaa ja koordinoida palveluketjujen alueellista täydennyskoulutusta hyödyntäen esimerkiksi täydennyskoulutuksen vuosikellosuunnitelmaa mahdollistaen täydennyskoulutukseen osallistuminen kaikille ammattiryhmille. Itä-Suomen YTA:lla koulutusvastuu on alueen hyvinvointialueilla eli Etelä-Savolla (Eloisa), Keski-Suomella (Hyvaks), Pohjois-Savolla (PSHVA) ja Pohjois-Karjalalla (Siun sote).
Laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi kaikilta ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Ammattilaisten osaaminen muodostuu tutkintoon johtavasta perusopetuksesta täydentyen täydennyskoulutusten ja erikoistumiskoulutusten avulla. Osaamisen varmistamiseksi kaikille palliatiivista hoitoa toteuttaville ammattiryhmille tulisi mahdollistaa systemaattisesti lisä- ja täydennyskoulutus kaikilla palliatiivisen hoidon järjestämisen tasoilla.
Työryhmän sisällä käydyissä keskusteluissa tunnistettiin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutukseen liittyvät haasteet ja seuraukset; Jokainen HVA järjesti koulutuksia itsenäisesti toisistaan tietämättä ja jopa ajallisesti lähekkäin. Myös koulutusten ohjelmat saattoivat olla samankaltaisia ja osittain päällekkäisiä. Koulutusten järjestämisessä tehtiin päällekkäistä työtä. Lasten ja nuorten palliatiivista hoitoa toteutettiin tarvittaessa kaikilla HVA:lla, jolloin osaamiseen ja koulutukseen liittyvä tarve kasvoi merkittävästi erityisesti kotisaattohoidossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, joka kohtaa työssään palliatiivisen hoidon potilaita. Henkilöstön paremman palliatiivisen hoidon osaamisen, ymmärtämisen ja toimivan yhteistyön kautta toiminnasta hyötyvät myös palliatiivisen hoidon potilaat ja heidän läheisensä parantaen samalla potilastyytyväisyyttä, luottamusta ja läheisten kokemusta hoidon laadusta.