Palveluiden oikea-aikaisuus ja yhteensovittaminen vankilasta vapautuvan tueksi

Vapautuvan vangin jatkopolkua ja tukea siihen suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vapautumista. Tiedonkoonnin ja -siirron toteuttamiseksi eri viranomais- ja järjestötoimijoiden välillä on kehitetty toimintatapoja. Vangit ovat aktiivisesti mukana prosessissa.

Toimintaympäristö

TARVE UUDELLE TOIMINTATAVALLE

Rikostaustaisten työmarkkina-asema on usein heikko jo ennen rangaistuksen alkamista. Rangaistuksen jälkeen työmarkkinoille pääsyyn liittyy useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa rangaistuksen aiheuttamaan leimautumiseen, rikosrekisterimerkinnän aiheuttamaan ammattialojen rajautumiseen, vapausrangaistuksen työelämään aiheuttaman katkon vaikutuksiin sekä rikostaustaisen mahdollisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin, koulutuspuutteisiin tai muihin työ- ja toimintakyvyn rajoitteisiin.

Rikosseuraamuslaitos ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jossa todetaan tavoitteeksi jo rangaistuksen aikana tukea henkilön työ- ja koulutussuunnitelmia. Rangaistusaikana käynnistyneiden prosessien ei pitäisi katketa rangaistuksen suorittamisen jälkeen. TE-toimiston prosessit eivät myöskään katkea rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osapuolina ovat vankilan työntekijät ja erityisesti vapautumista odottavat vangit. Vankilan ulkopuolella osapuolia ovat TE-toimisto ja paikalliset TYPit, joiden kautta asiakas voi ohjautua muihin palveluihin. Esimerkiksi sote-palvelujen  ja vankilan yhteistyön välittäjänä voi toimia järjestö, joka kulkee vapautuvan vangin vierellä ja välittää tietoa ja ohjaa palveluihin.

Kehitetyn toiminnan myötä entisellä vangilla on vankilasta vapauduttuaan parempi mahdollisuus integroitua palveluihin ja yhteiskuntaan. Rise saa yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa tukea uusintarikollisuuden vähentämiseen. Samalla Risen kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden yhteistyökumppanit saavat paremman asiakastuntemuksen, valmista tietoa asiakkaista, ja pystyvät siten tarjoamaan jouhevamman siirtymän palveluun ja siirtymiä palvelujen välillä. Yhteiskunnan tasolla parannetaan turvallisuutta, hyvinvointia ja resurssien tehokkaampaa käyttöä.

Ratkaisun perusidea

Vapautuvien vankien tilanteeseen ja tarpeisiin tutustutaan kattavasti, ja heille saadaan järjestettyä oikea-aikaisia palveluita. Palveluihin pääsy helpottuu ja yhteiskuntaan kiinnittyminen tapahtuu vaivattomammin vankilan sekä TE-, TYP- ja järjestöyhteistyön tuella.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vapautuvien vankien eheiden palveluketjujen toteuttamiseksi on kehitetty rakenteita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja tiedon kokoamiseksi sekä sen siirtämiseksi eri toimijoiden välillä. Ennen henkilön vankilasta vapautumista kartoitusjakson aikana kootaan tietoja hänen tilanteestaan, kuten työ- ja toimintakyvystä, työ- ja koulutushistoriasta, toimeentulosta, sekä palveluiden tarpeesta. Asiakas on prosessissa aktiivinen toimija, ja hänen motivaationsa ja tavoitteensa otetaan huomioon kartoituksessa. Työntekijät TE- ja TYP-palveluista jalkautuvat rangaistuslaitoksiin palvelutarpeen arvioimiseksi. Palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös etänä videoyhteydellä. Vapautuvasta vangista kootut tiedot voidaan myös lähettää hänen suostumuksellaan eteenpäin palvelujärjestelmässä TE-toimistolle tai TYP-palveluihin jo ennen hänen vapautumistaan. Suunnitelma asiakkaan palvelupolusta tehdään valmiiksi ennen vapautumista. Näin pyritään varmistamaan, että asiakas pääsisi tarvitsemiinsa palveluihin sujuvasti, jotta palveluissa ei tulisi katkoja. Asiakas saa jo varhaisessa vaiheessa tietoa palveluista ja tuesta, jota on tarjolla. Vankeusaikana laadittu suunnitelma edistää vapautuvan vangin pääsyä työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen.

PALVELUTARPEEN KUVAUS -LOMAKE

Palveluntarpeen kuvaus -lomake on suunnattu vapautuville vangeille. Lomakkeen avulla voidaan tunnistaa asiakkaan sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden tarve. Lomakkeella kerätyt tiedot voidaan lähettää eri palveluihin jo ennen vapautumista, mikä sujuvoittaa kokonaisvaltaista palvelutarpeeseen tutustumista ja monialaisten palveluiden järjestämistä asiakkaalle. Tietojen lähettämiseen tarvitaan vangin suostumus. Vaihtoehtona palvelutarpeen kuvaus -lomakkeelle voidaan käyttää vapautumissuunnitelmaa, joka täytetään kaikista vangeista ennen vapautumista. Suunnitelman täyttäjälle on ohjeet palvelutarvetiedon kuvaamiseksi. Suunnitelman mukana tulee toimintaohje, jonka mukaisesti lomakkeella kerättyä tietoa toimitetaan palvelujärjestelmälle laitoksen ulkopuolelle. Ohjeissa otetaan huomioon mm. tietosuoja sekä tietojen välitysajankohta.

TE- ja TYP-YHTEISTYÖ

Täytetty palvelutarpeita kuvaava lomake lähetetään TE-toimiston RISE-yhteyshenkilölle tai TYP-verkostolle 3-6 kuukautta ennen vangin vapautumista. Joillain alueilla RISEllä on TE-yhdyshenkilöjärjestelmä tukemassa tiedonvaihtoa. Myös TYPissa voi olla RISE-yhdyshenkilöitä alueesta riippuen.  Esimerkiksi jos asiakkaalla on monialaisen yhteispalvelun tarve (TE, kunta, KELA), hän on työtön ja hänen tavoitteenaan on työllistyminen tai koulutus 2 vuoden sisällä, otetaan yhteyttä TYP-verkostoon. Vankilaan jalkautuva TE-toimiston työntekijä tarjoaa kaikkia TE-palveluja, joita on mahdollista toteuttaa vankilaympäristössä: työnhaun aloittaminen, palvelutarpeen kartoittaminen, ammatinvalintaohjaus, työllistymissuunnitelma, kuntapalvelut sekä neuvontapalvelu. TE-toimiston asiantuntija tuntee vangin suunnitelman sekä vangin ja vankilan työntekijän, jolloin vankeusaikana alkanutta yhteistyötä on helppo jatkaa vapautumisen jälkeen. Ennen vapautumista voidaan myös tehdä valmiiksi kuntouttavan työtoiminnan sopimus tai sopimusta työkokeilusta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

UUSIA TOIMINTAPOJA ON KEHITETTY VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! -HANKKEESSA

Palvelupolkujen sujuvoittamiseksi hankkeessa työstettiin toimintatapoja tietojen koontia ja välitystä varten. TE-palvelut jalkautuivat vankiloihin Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Helsingin Suomenlinnan vankilassa ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa kokeiltiin asiakkaan ohjaamista suoraan TYP-palveluun rangaistuksen suorittamisen aikana. TYP-kartoitusjaksoja pilotoitiin vankeusaikana Sukevan vankilassa. Palvelutarpeen kuvaus -lomaketta kehitettiin ja kokeiltiin TYP-verkostojen kanssa yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella.

Polkua vankilasta siviiliin sujuvoitetaan myös järjestöjen ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä, jossa ovat mukana vankilat, työvoimapalvelut ja kunnan palvelut. Tietoja vapautuvan vangin tilanteesta (työ-, koulutus- ja asumistarpeet) voidaan lähettää järjestölle, joka toimii vapautuvan vangin asioiden välittäjänä eri palveluiden suuntaan. Järjestöstä käy myös työntekijä vankilassa keskustelemassa vapautuvien kanssa heidän toiveistaan ja haasteistaan vapautumisen jälkeiseen tilanteeseen liittyen. Järjestö laittaa vireille asunnon järjestämisen ja selvittää vapautuvan mahdollisuuksia päästä työpaja - tai kuntouttavaan työtoimintaan. Vangille tarjotaan mahdollisuutta päästä mukaan järjestön työtoimintaan. Järjestön ja vankilan yhteistyö mahdollistaa vankilassa aloitetun työpajatoiminnan jatkumisen vapautumisen jälkeen. Yhteistyö on helppoa vapautumisen jälkeen, koska yhteistyökumppanit ovat tutustuneet toisiinsa jo rangaistusaikana. Ymmärrys vapautuvan vangin tilanteesta on tukenut palveluihin ja toimintoihin ohjaamisesta ja helpottanut palveluihin pääsyn haasteiden selättämisessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET:  Yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat sitouttavat

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Työllistymisen, opiskelun ja kuntoutuksen suunnitelmat lisäävät vankilasta vapautuvan asiakkaan osallisuuden kokemusta yhteiskuntaan. Ihmiselle saa kokemuksen itsemääräämisoikeudestaan. Toiminnan koordinaatio ja tiedonkulku eri palveluita tarjoavien toimijoiden välillä lisää luottamusta ja vangin sitoutumista palveluihin, kun samat henkilöt palvelevat häntä vapautumisprosessin eri vaiheissa eikä häntä hyppyytetä paikasta toiseen. (1)

Toimintamalli lisää asiakkaan työkykyyn, ammatinvalintaan, kouluttautumiseen ja työnhakuun tähtäävien palveluiden synergiaa, mikä parantaa vapautuvien vankien palveluosallisuutta. (2)

Ihminen kohdataan kategorisoimatta. TE-toimiston työntekijä tapaa vapautuvaa vankia vankilassa, jolloin vapautuva vanki pääsee keskustelemaan laitoksen ulkopuolisen toimijan kanssa palvelutarpeestaan.   (1)

Vankilan, TE-hallinnon, TYPin ja vapautuvia vankeja tukevien järjestöjen työntekijöiden työ helpottuu ja muuttuu mielekkäämmäksi, kun heillä on työkaluja ja mallinnettuja käytäntöjä vapautuvan vangin tilanteen kartoitukseen sekä palvelupolun suunnitteluun.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Liitteet