Ohjeissa kerrotaan lyhyesti, miten yhteistyöprosessi hyvinvointipalveluiden alueelliseksi yhteensovittamiseksi toteutetaan.

 

Toimintaympäristö **

Täydentyy

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palveluintegraation muotoilu -työskentelyprosessi vastaa monitoimijaisen yhteistyön ja sen johtamisen haasteisiin. Työskentely tuottaa ratkaisuja paljon erilaisia palveluita tarvitseville asiakkaille, joiden kanssa useat eri toimijat työskentelevät. Yhteisasiakkaat saattavat asioida useiden eri ammattilaisten kanssa tai heillä on vaikeuksia päästä tarvitsemansa tuen piiriin. Yhteistyön haasteista johtuen tuki saattaa olla päällekkäistä tai puutteellista.

Palveluintegraation muotoilu on asiakaslähtöinen prosessi, joka selkeyttää toimijaverkoston välisiä rooleja, vastuita ja velvollisuuksia. Osalisuuteen ja yhteiskehittämiseen perustuva työskentely antaa välineitä tehdä tarvittavia muutoksia ja johtaa hallinnonalat ja toimijarajat ylittävää työtä tavoitteellisesti.

Palveluintegraation muotoilu -työskentely auttaa muotoilemaan asiakasryhmäkohtaisia palvelupolkuja ja palvelukokonaisuuksia yli hallinnonalarajojen. Menetelmää voidaan hyödyntää kaikissa tilanteissa, joissa yhteisten asiakkaiden tukeminen vaatii palvelujen yhteensovittamista. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Noin joka kymmenes hyvinvointipalveluissa asioivista ihmisistä on tilanteessa, jossa heillä on yhtäaikaisia tai peräkkäisiä haasteita esimerkiksi terveyden, työllistymisen ja toimeentulon kanssa. Luukulta toiselle kulkeminen voi olla hankalassa tilanteessa olevalle ihmiselle suuri ponnistus. 

Monitoimijaisessa kokonaisuudessa tiedon kulkeminen onnistuu vaihtelevasti. Toisistaan tietämättömät työntekijät saattavat tehdä päällekkäistä työtä, tai pahimmassa tapauksessa eri toimijat luulevat jonkun toisen kantavan vastuuta, vaikka näin ei ole. Asiakas saattaa saada monenlaista tukea tai joutua kokonaan tuen ulkopuolelle.

Johtamiseen, päätöksentekoon ja toimivaltaan liittyvät epäselvyydet voivat aiheuttaa toiminnallisia aukkoja, osaoptimointia, päällekkäistä toimintaa ja pahimmillaan asiakkaiden käännyttämistä pois. Työntekijöiden välinen yhteistyö ei riitä aikaansaamaan pysyviä yhteisiä toimintamalleja, sitoumuksia, työnjakoa ja toimintakulttuurin muutosta. Koordinaatio ja yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen edellyttävät yhteensovittavaa johtamista.

Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu lisää monitoimijaisen verkoston itseymmärrystä ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Työntekijöiden, esimiesten ja johdon välisen työskentelyn tuloksena syntyy yhdessä tavoitteellisesti työskentelevä verkosto, ja päällekkäinen työ loppuu. Tämän myötä yhteiset asiakkaat saavat nopeammin tarvitsemaansa tukea, verkostotyön selkeytyminen lisää työntekijöiden hyvinvointia sekä vähentää kustannuksia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

SOSKU-hanketta ovat toteuttaneet THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Vantaan kaupunki.

Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Täydentyy

Ratkaisun perusidea **

Työkaluja on testattu sosiaalinen kuntoutuksen toimialueella, mutta välineet sopivat myös muiden palveluiden kehittämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
Palveluintegraation muotoilun prosessi

Palveluintegraation muotoilun prosessia toteuttaessa käytetään välineinä kahta alustaa (alueellinen verkosto ja yhteen sovitetut palvelut), kortteja (asiakassegmentti ja asiakaskortit) sekä dokumentaatiovihkoa (Katso palveluintegraatio, ohjeet)

       
          Dokumentit ovat alla liitteenä.
 
 
Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työkaluja on testattu sosiaalinen kuntoutuksen toimialueella, mutta välineet sopivat myös muiden palveluiden kehittämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Täydentyy