Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen

Kainuun hyvinvointialueella kehitettiin ’Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen ’ – malli. Malli lisää ammattilaisten osaamista palliatiivisesta hoidosta ja sen tunnistamisesta. 

Toimintaympäristö **

Toimintamallia voidaan käyttää kaikissa palliatiivista hoitoa toteuttavissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Toimintamallilla on vaikutusta hoitoprosesseihin ja hoidon jatkuvuuteen ’saattaen vaihtaen’ periaatetta hyödyntäen, työntekijöiden osaamiseen, tiedonsiirtymiseen ammattilaisten välillä ja asiakkaiden saamaan hoidon ja palveluiden laatuun. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Parantamattomasti sairaat asiakkaat, joilla on palliatiivisen hoidon tarpeita tai tarvitsevat palliatiivisen hoidon linjauksen.  Asiakkaat, jotka ovat vielä aktiivisen, jarruttavan hoidon piirissä, mutta tarvitsevat jo oirehoidon osaamista sekä seurantaa. 

Ratkaisun perusidea **

Kainuun hyvinvointialueella kehitetty ’Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen ’ – malli on tarkoitettu käytettäväksi kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa hoidetaan parantumattomasti sairaita. Varhaisella palliatiivisen hoidon tunnistamisella voidaan parantaa potilaan elämänlaatua, elämän loppuvaiheen hoidon laatua ja vähentää oirekuormaa. Mallin avulla voidaan lisätä ammattilaisten osaamista palliatiivisesta hoidosta ja sen tunnistamisesta. Tämän avulla ammattilainen osaa tunnistaa asiakkaan palliatiivisen hoidon tarpeen ja siten voi konsultoida asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista sekä kykenee ohjaamaan asiakkaan sellaiseen hoitoyksikköön, jossa hänen palliatiivinen hoitonsa mahdollistuu parhaiten.

Pitkälle edenneenä useat sairaudet kuten syöpä, neurologinen sairaus tai muistisairaus, sydän-, keuhko-, maksa- tai munuaissairaudet, aiheuttavat palliatiivisen hoidon tarvetta. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille iästä ja sairausdiagnoosista riippumatta. Palliatiivinen hoito ei ole sidoksissa aikaan, ja hoidon kesto voi olla vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, ja ajallisesti se ajoittuu potilaan viimeisiin elinviikkoihin tai -päiviin.

Terveydenhuollon työntekijän tulee havaita potilaan pitkälle edennyt sairaus ja heikkenevä elinajan ennuste.  Palliatiivisen hoidon tunnistaminen vaatii ammattilaisilta osaamista ja systemaattista arviointia. Varhaisella palliatiivisen hoidon tunnistamisella voidaan parantaa potilaan elämänlaatua, elämän loppuvaiheen hoidon laatua ja vähentää oirekuormaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli on kiinteä osa ammattilaisen toimintaa ja se huomioidaan kaikkien työntekijöiden perehdytyksessä. Toimintamalliin sitoudutaan niin työyksiköissä kuin hyvinvointialueilla sekä valtakunnallisesti. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset koulutetaan ja yhteistyökumppaneita tiedotetaan toimintamallista etukäteen ja toiminnan alkaessa. Toimintamallin juurruttaminen vaatii alueiden ammattilaisten (osastot, kotihoito, asumispalvelut) kanssa toimintamallin läpikäymistä, sen vahvistamista ja selkeyttämistä sekä toimintamallista tiedottamista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voidaan hyödyntää laajasti. Jalkauttaminen kannattaa kohdentaa suoraan eri ammattilaisille. Esihenkilöiden ja yksittäisten vastuuhenkilöiden kautta tieto ei leviä riittävän laajalle. Tärkeää on soveltaa malli omaan toimintaympäristöön ja ja toimintaprosesseihin soveltuvaksi.

Vinkki: Kehittämisessä kannattaa ottaa mukaan eri ammattiryhmien edustajat, jotta asiakkaan asiat tulevat huomioiduksi kokonaisvaltaisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Palliatiivisen hoidon tunnistaminen on lisääntynyt ja palliatiivista hoitoa voidaan tarjota oikea-aikaisesti, yhteistyö palliatiivisen keskuksen eri ammattilaisten välillä on tiivistynyt eri hoidon tasoille ja asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.