Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen
Kainuun hyvinvointialueella kehitettiin ’Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen ’ – malli. Malli lisää ammattilaisten osaamista palliatiivisesta hoidosta ja sen tunnistamisesta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kainuun hyvinvointialueella kehitettiin ’Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen ’ – malli. Malli lisää ammattilaisten osaamista palliatiivisesta hoidosta ja sen tunnistamisesta.
Toimintamallin kuvaus
Kainuun hyvinvointialueella kehitetty ’Parantumattomasti sairaan potilaan palliatiivisen hoidon tunnistaminen ’ – malli on tarkoitettu käytettäväksi kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa hoidetaan parantumattomasti sairaita. Varhaisella palliatiivisen hoidon tunnistamisella voidaan parantaa potilaan elämänlaatua, elämän loppuvaiheen hoidon laatua ja vähentää oirekuormaa. Mallin avulla voidaan lisätä ammattilaisten osaamista palliatiivisesta hoidosta ja sen tunnistamisesta. Tämän avulla ammattilainen osaa tunnistaa asiakkaan palliatiivisen hoidon tarpeen ja siten voi konsultoida asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista sekä kykenee ohjaamaan asiakkaan sellaiseen hoitoyksikköön, jossa hänen palliatiivinen hoitonsa mahdollistuu parhaiten.
Pitkälle edenneenä useat sairaudet kuten syöpä, neurologinen sairaus tai muistisairaus, sydän-, keuhko-, maksa- tai munuaissairaudet, aiheuttavat palliatiivisen hoidon tarvetta. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille iästä ja sairausdiagnoosista riippumatta. Palliatiivinen hoito ei ole sidoksissa aikaan, ja hoidon kesto voi olla vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, ja ajallisesti se ajoittuu potilaan viimeisiin elinviikkoihin tai -päiviin.
Terveydenhuollon työntekijän tulee havaita potilaan pitkälle edennyt sairaus ja heikkenevä elinajan ennuste. Palliatiivisen hoidon tunnistaminen vaatii ammattilaisilta osaamista ja systemaattista arviointia. Varhaisella palliatiivisen hoidon tunnistamisella voidaan parantaa potilaan elämänlaatua, elämän loppuvaiheen hoidon laatua ja vähentää oirekuormaa.
Toimintamallia voidaan käyttää kaikissa palliatiivista hoitoa toteuttavissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Toimintamallilla on vaikutusta hoitoprosesseihin ja hoidon jatkuvuuteen ’saattaen vaihtaen’ periaatetta hyödyntäen, työntekijöiden osaamiseen, tiedonsiirtymiseen ammattilaisten välillä ja asiakkaiden saamaan hoidon ja palveluiden laatuun.
Parantamattomasti sairaat asiakkaat, joilla on palliatiivisen hoidon tarpeita tai tarvitsevat palliatiivisen hoidon linjauksen. Asiakkaat, jotka ovat vielä aktiivisen, jarruttavan hoidon piirissä, mutta tarvitsevat jo oirehoidon osaamista sekä seurantaa.
Toimintamalli on kiinteä osa ammattilaisen toimintaa ja se huomioidaan kaikkien työntekijöiden perehdytyksessä. Toimintamalliin sitoudutaan niin työyksiköissä kuin hyvinvointialueilla sekä valtakunnallisesti. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset koulutetaan ja yhteistyökumppaneita tiedotetaan toimintamallista etukäteen ja toiminnan alkaessa. Toimintamallin juurruttaminen vaatii alueiden ammattilaisten (osastot, kotihoito, asumispalvelut) kanssa toimintamallin läpikäymistä, sen vahvistamista ja selkeyttämistä sekä toimintamallista tiedottamista.
Palliatiivisen hoidon tunnistaminen on lisääntynyt ja palliatiivista hoitoa voidaan tarjota oikea-aikaisesti, yhteistyö palliatiivisen keskuksen eri ammattilaisten välillä on tiivistynyt eri hoidon tasoille ja asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.