Pelaaminen sosiaalisesti vahvistavana toimintana
Peliryhmän tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen pelaamisen avulla. Toimintaa on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa osallistujien peliosaamista ja kiinnostusta hyödyntäen.
Pelaaminen kiinnittyy sosiaaliseen kuntoutukseen. Pelaavan ryhmän kannattaa kokoontua paikassa, jonne asiakkaiden on helppo tulla.
Peliryhmän osallistujiksi sopivat pelaamisesta kiinnostuneet sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat, joilla on haasteita sosiaalisiin tilanteisiin liittyen tai kodista ulos lähtemisessä esimerkiksi masennuksen takia. Toimintaa ohjaavien työntekijöiden olisi hyvä tuntea pelejä jonkun verran, jotta pelaamiseen valikoituu kaikille ryhmäläisille sopivia pelejä. Lisäksi ryhmässä voi olla mukana kokemusosaajia, jotka toimivat sekä peliasiantuntijoina että vertaistukena asiakkaille.
Ryhmässä pelaaminen vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja vuorovaikutustaitoja. Pelit ja pelillisyys helpottavat keskustelua ja vaikeampienkin aiheiden esiinottoa sekä asiakkaiden ja ammattilaisten tutustumista.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
PELAAMINEN SOSIAALISESTI VAHVISTAVANA TOIMINTANA
Toimintamallissa pelaaminen muodostaa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan sisällön ja houkuttelee osallistumaan ryhmään. Ryhmätapaamisiin kuuluu pelaamista, pelillisiä ja toiminnallisia ryhmäharjoitteita sekä kahvittelua. Pelit voivat olla lauta-, kortti- tai muita pelejä, joita voi pelata ryhmässä. Ryhmäharjoitteet liittyvät eri teemoihin kuten mielenterveyteen. Pelaamisen ohessa syntyvä keskustelu on yksi tavoitteellisen sosiaalityön pyrkimyksistä, ja pelit, harjoitteet sekä keskustelu on suunniteltu tukemaan toisiaan. Pelit ja pelillisyys helpottavat tutustumista ja keskustelemista esimerkiksi arvoista, tunteista, vuorovaikutustavoista ja -tyyleistä. Ryhmän tarkoituksena on edistää sosiaalista toimintakykyä ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Toiminta on voimavarakeskeistä. Peleistä paljon tietävän asiakkaan osaaminen tulee ryhmässä arvostaen tunnustetuksi.
PELI SOSIAALISENA YMPÄRISTÖNÄ
Peli luo oman sosiaalisen ympäristönsä, jossa on eri säännöt kuin arkielämässä. Jokin fyysinen pelillinen elementti, kuten noppa, kortit tai lautapeli, etäännyttävät keskustelijaa omasta itsestä, jolloin hänen on helpompi kertoa omista asioistaan. Pelatessa asiakas voi ottaa pelihahmon tai pelinappulan roolin ja kertoa asioita sen kautta eikä omana itsenään. Lisäksi yhteisen pelin pelaaminen mahdollistaa yhteisestä aiheesta puhumisen. Pelissä on oma rytminsä, mikä helpottaa keskustelun kuuntelemista. Keskustelussa ei eksytä aiheesta yhtä helposti, kun pelaaminen rytmittää keskustelua. Kaikkien osallistujien kohdalla palataan esiin nousseisiin aiheisiin. Tavallisemmissa ryhmäkeskusteluissa aktiivisemmat osallistujat ovat helposti eniten äänessä ja muut ovat hiljaa. Ryhmässä pelatessa kaikki saavat automaattisesti vuoron puhua ilman, että puheenvuoroa pitää erikseen pyytää.
PELIRYHMÄÄN TULO JA OHJAUTUMINEN
Sosiaalihuollon omatyöntekijät ohjaavat peliryhmän toimintaan asiakkaita, joita pelaaminen ja peliryhmä voisivat kiinnostaa. Omatyöntekijöillä on tärkeä rooli asiakkaiden motivoinnissa ja ohjaamisessa palveluun.
TOIMINTA ON YHTEISKEHITETTY PELAAMISESTA KIINNOSTUNEIDEN ASIAKKAIDEN KANSSA
Peliryhmän malli on luotu yhteiskehittämällä asiakkaiden ja ammattilaisten kesken sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä, jossa oli mukana 19–30-vuotiaita. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä oli mukana myös asiakas, jolla oli aiempaa kokemusta vastaavasta ryhmästä toisesta kaupungista. Hänellä oli suuri rooli ryhmän suunnittelussa. Mukana kehittämistyössä on ollut myös pelien ja pelaamisen kokemusosaaja.
PELAAMINEN HELPOTTAA ASIAKKAIDEN JA AMMATTILAISTEN VUOROVAIKUTUSTA
Peliryhmässä voi olla osallistujia, jotka eivät lähtökohtaisesti ota lainkaan osaa keskusteluun ja siksi varsinkin toiminnan alussa kannattaa valita sellaisia pelejä ja harjoitteita, joissa ei ole pakko puhua – tämä helpottaa paikalle tulemista ja toimintaan osallistumista, joka voi olla jo itsessään iso asia. On tärkeää, että peleissä ei ole ketään syrjiviä elementtejä eikä niistä tule osallistujille epämukavaa oloa.
Pelatessa kaikki ryhmän osallistujat saavat halutessaan oman vuoron puhua, mikä madaltaa kynnystä ottaa osaa keskusteluun. Samalla saadaan harjoiteltua oman vuoron odottamista ja muiden huomioimista ryhmässä. Tämä helpottaa myös ohjaajan työtä, sillä ryhmätilanteissa voi olla haastavaa saada kaikki mukaan keskusteluun.
Keskustelun syvällisyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Toisaalta pitäisi päästä keskustelemaan vaikeista arjen kysymyksistä ja esimerkiksi mielenterveyden kysymyksistä, mutta toisaalta sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä ei ole tarkoitus mennä terapiakeskustelun tasolle. On myös tärkeää, että ohjaaja pystyy huomioimaan ryhmäläisten erilaiset ominaisuudet ja sen, että monelle osallistujalle vuorovaikutus voi olla haastavaa ja esimerkiksi vetäytyminen voi olla yleistä.
Ryhmätapaamisten välillä asiakkaisiin ollaan tiiviisti yhteydessä kannustaen heitä mukaan toimintaan. Ennen jokaista kertaa asiakkaille lähetetään muistutustekstiviesti ja ryhmätapaamisen yhteydessä asiakkaille annetaan paljon myönteistä palautetta: on tärkeää saada osallistujille tervetullut olo ja kokemus siitä, että he ovat tärkeitä ryhmän jäseniä. Ryhmän on hyvä kokoontua paikassa, jonne asiakkaiden on helppo tulla. Pelaamisen lisäksi ruokatarjoilu toiminnan ohessa motivoi asiakkaita lähtemään mukaan.
On hyvä miettiä, miten ryhmäläisten keskinäistä yhteydenpitoa voidaan tukea ryhmätoiminnan ulkopuolella ja sen jälkeen, jos osallistujat ovat ilmaisseet halunsa olla yhteydessä toisiinsa ryhmän jälkeen. Tämä olisi tärkeää ryhmäläisille, joille vuorovaikutus voi olla haastavaa ja joille kodista ulos lähteminen voi tuntua vaikealta.
SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:
Leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntävää matalan kynnyksen ryhmätoimintaa sosiaalityön nuorille asiakkaille
PRO SOS -hankkeessa on pilotoitu ryhmiä, joissa on pelaamisen ohella tarkoitus päästä keskustelemaan helpommin nuorten kanssa. Tästä on kolme kokeilua: Helsingissä Rukkilan asumisyhteisössä pitkäaikaisasunnottomien nuorten kanssa, Helsingissä eteläisellä sosiaaliasemalla vaikeasti palveluihin kiinnittyvien nuorten kanssa, sekä Vantaan sosiaalisen kuntoutuksen Steppi-tiimin peliryhmässä pelaamisesta kiinnostuneiden nuorten kanssa.
Kokeilujen kautta huomattiin, että kun matalan kynnyksen toimintaa muokattiin pelillisyyden ja leikillisyyden avulla, osallistuminen ja yhteisöllisyys ryhmissä kehittyivät. Vuorovaikutus helpottui nuorten välillä, nuoren ja ammattilaisen välillä sekä ammattilaisten välillä. Nuoret on pyritty tavoittamaan ja samaan osallistujiksi ryhmiin muokkaamalla toimintaa ja ammattilaisten roolia vähemmän virallisiksi ja järjestelmälähtöisiksi.
Pelitoiminta järjestettiin ryhmässä niin, että osallistujat saivat halutessaan olla hiljaa, varsinkin ensimmäisillä tapaamiskerroilla. Toisaalta toiminnassa mahdollistettiin nuorten osallistuminen ryhmän toiminnan suunnitteluun sekä käytännön toteutukseen heidän omien voimavarojensa mukaan. Tämä vahvistaa nuorelle kuvaa itsestä ryhmän jäsenenä ja aktiivisena toimijana eikä pelkkänä asiakkaana. Ideaalitilanteessa ryhmässä tehtävät asiat olisivat sellaisia, joissa nuorille mahdollistuisi esimerkiksi oman harrastuneisuutensa myötä ottaa asiantuntijan rooli suhteessa ryhmän ammattilaisiin. Pelaaminen on yksi tällainen tekemisen muoto.
Sosiaalialan ammattilaisen ei tarvitse välttämättä erottua joukosta viranomaisena, vaan aikuisena, jolla on erityisosaamista tietyistä asioista. Tittelien jättäminen sivuun voi helpottaa luottamuksen rakentumista nuoren kanssa.
Digitaaliset hyötypelit nuorten ryhmätoiminnassa
PRO SOS -hankkeessa digitaalisia hyötypelejä kokeiltiin Espoon aikuissosiaalityössä nuorten aikuisten yhteiskehittämisryhmässä. Nuorten antaman palautteen seurauksena hyötypelejä alettiin hyödyntää säännöllisesti avoimessa ryhmätoiminnassa. Ryhmissä käsiteltiin esimerkiksi terveyttä, talouden hallintaa, opiskelua ja työelämää sekä vapaa-aikaa digitaalisia hyötypelejä pelaten. Hyötypelejä voidaan käyttää tavoitteen saavuttamiseksi, kuten oppimisen tueksi, kunnon parantamiseksi tai asenteen muuttamiseksi. Ryhmässä kokeiltiin muun muassa elämänhallinnan avuksi kehitettyä Elämän eväslaatikko -peliä, ja Suomen Mielenterveys ry:n Mielen Saaret -peliä, jossa harjoitellaan kanssakäymisen taitoja. Ryhmässä tutustuttiin myös mobiilisovelluksiin, joiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Samalla pohdittiin, miten sovelluksia voisi hyödyntää omassa elämässä.
Nuorten ja ammattilaisten antaman palautteen mukaan peliin on helppo osallistua ja pelatessa syntyy hyviä keskusteluja. Ammattilaiset kokevat, että asiakkaan on helpompi lähestyä heitä, koska pelin aikana syntyy luonteva suhde ammattilaisen ja asiakkaan välille. Keskusteluiden lomassa työntekijät pystyvät kertomaan erilaisista palveluista, kuten oppisopimuspaikoista ja niihin hakemisesta. Pelaaminen laajentaa ammattilaisen keskustelumahdollisuuksia asiakkaan kanssa. Ammattilaiset kokivat uudet avaukset voimaannuttavina.
Ammattilaisen on suotavaa heittäytyä peliin mukaan pelaajana muiden joukossa ja jättää työntekijän rooli sivuun. Työntekijällä on kuitenkin vastuu pelin ja keskustelun ohjaamisesta. Pelatessa on tärkeää huomioida kaikki osallistujat ja yrittää saada jokainen mukaan omalla tavallaan. Ammattilaisen on hyvä varmistaa etukäteen pelien soveltuvuus ryhmään sekä tarkistaa, että pelit toimivat niillä laitteilla, joilla niitä aiotaan pelata. Joskus peleissä ilmaantuu teknisiä ongelmia tai niissä on kysymyksiä, jotka voivat herättää ryhmässä hämmennystä. Ohjaajan on hyvä miettiä etukäteen, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, jotta kenellekään ei tule ryhmässä epämukava olo.
Sosiaalialalle on kehitetty monia ei-digitaalisia hyötypelejä, kuten PRO SOS -hankkeessa kehitetty Elämän värit -lautapeli, jossa käsitellään esimerkiksi sosiaalisia suhteita. Peli soveltuu tutustumiseen ja keskustelun avaamiseen vaikeampienkin aiheiden äärellä, kun pelin kautta voidaan etäännyttää pelaajan persoona aiheesta. Samalla harjoitellaan suomen kieltä. Pelin avulla teemat valikoituvat keskusteluun neutraalisti. Pelaaja voi itse päättää kuinka paljon hän on valmis jakamaan.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: PELIRYHMÄ LISÄÄ OSALLISUUTTA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toimintaan on mahdollista lähteä mukaan vähitellen, aluksi vain sivustakatsojana ja satunnaisella panoksella. Pelaaminen on yhdessä tekemistä, vaikka oltaisiin muuten hiljaa. Ryhmätoiminnan kautta ammattilaisten ja asiakkaiden välille on mahdollista rakentaa luottamusta, joka mahdollistaa asiakkaiden asioista keskustelun: pelaaminen etäännyttää osallistujia omasta itsestä, mikä voi helpottaa eri asioista puhumista. Yhteinen peleihin perehtyminen luo tasavertaisuutta asiakkaiden ja ammattilaisten välille. (1)
Peliryhmää on kehitetty yhdessä pelaamisesta kiinnostuneiden asiakkaiden ja kokemusasiantuntijan kanssa. Pelaamisen ympärille rakentunut kokemusasiantuntijuus on sosiaalityössä uusi asia. (2)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista: Pelaaminen sosiaalisesti vahvistavana toimintana (pdf 296 kt)