Perhe Yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisiin haasteisiin. Työskentelymenetelmän tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.
Pakolaistaustaiset ovat useiden tutkimusten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa useammin, kuin suomessa syntyneiden vanhempien lapset (Kääriälä ym, 2020). Keskusteluvaikeudet nuorten ja vanhempien välillä ovat huomattavasti yleisempiä, jos lapsi ja nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla (Halme ym. 2018). Noin kolmanneksella turvapaikanhakija lapsista ja nuorista näyttäytyi psykososiaalisia vaikeuksia (Castandeda ym. 2019). Aikuisista yli 80 %, nuorista 87 %, alakouluikäisistä lapsista 73 % ja alle kouluikäisistä lapsista 54 % on kokenut jonkin järkyttävän mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa (Castaneda ym. 2019). Tässä vain muutamien tutkimusten nostoja. Tutkimukset selvästi osoittavat, että pakolaisuuden myötä seuraa merkittäviä yksilöä ja perhesuhteita kuormittavia tekijöitä.
Työskentelymenetelmä on kehitetty alun perin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa vuonna 2019. Työskentelymenetelmän kehitti sosionomi Iida Bimberg lopputyönään kaupungin järjestämässä julkisen sektorin perheterapiakoulutuksessa ilman erillistä rahoitusta. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30). Työskentelymenetelmä on käytössä Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ja siihen on kohdennettu yhden työntekijän työpanos.
Työskentelymenetelmää on jatkokehitetty syksystä 2021 alkaen osana Turvallinen Oulu-hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa projektissa. Tarkoituksena on ollut muokata opasta työvälineeksi myös niille perheiden kanssa toimijoille, joilla ei entuudestaan ole ollut kokemusta pakolaistaustaisen perheen kanssa työskentelemisestä. Tällä pyritään vahvistamaan työntekijöiden kykyä vastata pakolaistaustaisten perheiden tarpeisiin myös muissa, kuin kotoutumiseen erikoistuneissa palveluissa.
Tarve oppaan kehittämiseen kaikkia perheiden kanssa työtä tekeviä palvelevaksi on tullut niin Oulun kaupungin perhetyötä tekevien toiveesta saada koulutusta maahanmuuttajaperheiden tukemiseen liittyen, kuin valtakunnallisesti todetusta tarpeesta vahvistaa peruspalveluiden osaamista maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Vuonna 2021 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021) todetaan, että huono-osaisuuden ehkäisyksi tarvitaan vanhemmuutta ja perheitä tukevia keinoja. Samassa selonteossa todetaan useassa kohtaa tarve perustason työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen maahanmuuttajaväestön tarpeiden huomioimisessa.
Yhteistyössä PALOMA2 -hankeen kanssa työskentelymallin käyttöä levitettiin Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Osana yhteistyötä ammattilaisille järjestettiin toimintamallin käyttöönottoa tukeva koulutus ja ohjausta. Koulutukseen osallistui myös kaksi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaajaa. Käyttöönoton jälkeen ammattilaisia haastateltiin heidän käyttöönoton kokemuksista. Lisäksi haastateltiin kolme asiakasperhettä, jotka olivat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut olivat yhteistyössä kouluttamassa työntekijöitä. PALOMA2-hanke on pakolaisten mielenterveyden ja palveluiden kehittämishanke, jota rahoittaa Amif-rahasto.
Lähteet:
- Castaneda, A ym., Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista, Punamusta Oy, 2019, Helsinki, 2019
- Halme N, ym., Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia, Helsinki, 2018
- Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386, hakupäivä 7.1.2022
- Kääriälä, A. ym., Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi, Punamusta Oy, 2020
- Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:61, Helsinki, 2021
Pakolaisperheiden määrien lisääntyessä niin valtakunnallisesti kuin Oulussakin, ryhdittiin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa pohtimaan, miten perheiden tarpeet voitaisiin huomioida aiempaa paremmin. Pakolaisperheillä havaittiin haasteita, joihin ei löydetty sopivia tukitoimia. Erityisesti perheenyhdistämisen kautta tulleilla pakolaisperheillä oli pitkiin erossaoloaikoihin liittyen sen kaltaisia haasteita, joihin jo olemassaolevista palveluista ei löytynyt sopivaa tukimuotoa.
Pakolaistaustaisten perheiden haasteet näkyvät myös tilastollisesti Oulun kaupungissa. THL:n 2019 tilastoista selviää, että Oulussa perhetyötä on myönnetty 3.2%:lle, tehostettua perhetyötä 3.1%:lle ja lastensuojeluasiakkuus on 4.8%:lla kaikista lapsiperheistä. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden lapsiperheistä vuonna 2020 perhetyötä on myönnetty 12.66 %:lle, tehostettua perhetyötä 2.53%:lle ja lastensuojeluasiakkuus oli 11.39 %:lla. Nämä tilastot vahvistivat työkentällä ollutta näkemystä siitä, että pakolaistaustaisille perheille tulisi kehittää toimivia vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistavia palvelumuotoja.
Perhe yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän sisällön on kehittänyt sosionomi Iida Bimberg. Sisällön kehittäminen tapahtui Oulun kaupungin järjestämässä julkisen sektorin perheterapiakoulutuksen lopputyössä. Sisällön kehittämistä jatkettiin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sisällä 2019-2021 välillä. Kehittämisen ja mallin käyttöönoton mahdollisti työskentelymalliin uskoneet esihenkilöt. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden palveluesimies, sekä muut sosiaalipalveluiden esihenkilöt antoivat mallin käyttöönotolle ja yhteistyölle PALOMA-osaamiskeskuksen kanssa mahdollisuuden.
Yhteistyössä PALOMA2-hankeen kanssa toimintamallia levitettiin Kokkola, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Osana yhteistyötä on haastateltu käyttöönoton jälkeen ammattilaisia heidän kokemuksista malliin liittyen. Lisäksi haastateltiin myös asiakkaita, joiden kanssa mallia käytetty.
Tarve jalkauttaa työskentelymenetelmää monialaisemmin eri palveluiden, työvälineeksi pakolaisperheiden kanssa tehtävään työhön, on johtanut mallin jatkokehittämiseen syksyllä 2021. Menetelmää on kehitetty eteenpäin Turvallinen Oulu-hankkeessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
Työskentelymenetelmän kehittämisen eri vaiheissa on pyydetty kommentteja niin alan ammattilaisilta kuin asiakasryhmän edustajiltakin. Ammattilaisista muodostettiin kaksi kommentoivaa ryhmää. Toisessa ryhmässä oli pakolaistyön asiantuntijoita ympäri Suomea, toisessa taas kotouttavan työn sekä perheterapeuttisen työn asiantuntijoita Oulusta. Pyrittiin saamaan näkemystä mahdollisimman laajasti, sekä työn sisällöllisestä näkökulmasta, että siitä, miten työskentelymenetelmä istuisi parhaiten palvelujärjestelmään. Työskentelymenetelmän levittämiseksi on tehty yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. PALOMA-osaamiskeskus on tuottamassa Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän videon, jolla voidaan lisätä tietoisuutta menetelmästä. PALOMA-osaamiskeskuksen työntekijät ovat olleet myös osa kommenointityöryhmää. Paikallisella tasolla yhteistyötä on tehty Oulun kaupungin sosiaalipalveluiden kanssa, erilaisissa kaupungin sisäisissä verkostoissa sekä POPsote-hankkeen kanssa.
Tavoitteena on tarjota perheiden kanssa työtä tekeville työkaluja pakolaisperheiden tukemiseen. Perhe Yhtenäiseksi- opas tarjoaa työntekijälle tietoa pakolaisuuteen, tulkin käyttöön ja traumatietoisuuteen liittyen, sekä valmiin teemoitetun rungon ja menetelmät työskentelylle.
Tavoitteena on lisätä työntekijöiden osaamista ja rohkeutta kohdata ja auttaa näitä perheitä. Tämän myötä tavoitteena on pakolaistaustaisten perheiden kohonnut toimintakyky ja hyvinvointi, joka näkyy myös vähentyneenä lastensuojelun- tai muiden perhepalveluiden tarpeena.
Muutoksia mitataan Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa seuraamalla vuosittain asiakasperheiden lastensuojeluasiakkuuksien määriä, sekä perhetyön (sisältäen tehostetun perhetyön) määriä.
Tuloksia seurataan myös keräämällä kokemuksia kyselyiden ja haastatteluiden kautta työntekijöiltä ja asiakkailta.
Tässä vaiheessa Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa muutos on jo näkyvissä ja tulokset ovat äärimmäisen positiivisia. Jatkotoimenpiteet liittyvät toimintamallin jalkauttamisen muualle Oulussa ja Suomessa.
Perhe Yhtenäiseksi- opas työntekijälle on päivitetty vastaamaan paremmin myös sellaisten työntekijöiden tarpeita, joka ei ole työskennellyt juurikaan kohderyhmän kanssa. Tarkoituksena on luoda Perhe Yhtenäiseksi- koulutus, ja kouluttaa enemmän ja monialaisesti työntekijöitä mallin käyttöön. Koulutuksen tarkoituksena on ensisijaisesti tuoda Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä työvälineeksi eri alojen perheiden kanssa työtä tekeville ammattilaisille, mutta koulutuksessa on tarkoituksena myös luoda monialaisen verkoston välille yhteyksiä ja yhtäläisiä käytäntöjä.
Keväällä 2022 koulutettiin Oulun kaupungin alueella ja lähistöllä toimivia perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia menetelmän käyttöön. Työntekijöitä tuli vastaanottokeskuksesta, maahanmuuttajapalveluista, perhetyöstä (kunnallisesta ja yksityisestä), kasvatus- ja perheneuvonnasta, mielenterveyspalveluista, vammaispalveluista sekä projektityöstä. Työntekijät kiittelivät monipuolista ammattilaisten joukkoa, mahdollisuutta verkostoitua kolmen koulutuspäivän aikana. Koulutuksessa pakolaisperheiden kohtaamisen kehittämistä päästiin myös pohtimaan monialaisesti. Työntekijöille tehtiin Teams-työtila, jonka avulla verkosto voi jatkaa yhteydenpitoa ja toistensa tukemista.
Perhe Yhtenäiseksi- opas säilyy innokylässä, missä se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Mikäli opasta päivitetään, päivitetty versio tuodaan aina innokylän sivustolle. Opas ja lisämateriaalia löytyy myös sivustolta www.turvataitokasvatus.fi
Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän kohderyhmänä ovat pakolaistaustaiset perheet. Työskentelymenetelmä on kehitetty alun perin perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheiden tarpeisiin, mutta myöhemmin sen käyttöä on laajennettu yleisesti pakolaistaustaisten perheiden tuen välineeksi. Asiakasperheiltä on kerätty palautetta koko prosessin ajan, ja sitä on hyödynnetty mallin jatkokehittämisessä.
Asiakasymmärrystä on kerätty yhteistyössä PALOMA2- hankkeen kanssa, haastattelemalla asiakasperheitä, jotka ovat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Näiden haastatteluiden tulokset on huomioitu mallin jatkokehittämisestä.
Lisäksi asiakasryhmälle (pakolaistaustaisille vanhemmille) on järjestetty marraskuussa 2021 keskustelutilaisuus. Tässä tilaisuudessa heille on esitelty työskentelymallia ja heiltä on pyydetty ajatuksia siitä, mitä työntekijöiden tulisi huomioida työskenneltäessä pakolaistaustaisten kanssa. Näitä palautteita on hyödynnetty Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän ja työntekijöiden oppaan kehittämisessä.
Ymmärrystä asiakasryhmästä on kerätty myös perehtymällä aiempiin tutkimuksiin ja julkaisuihin pakolaisperheisiin ja heidän mahdollisiin tuen tarpeisiin liittyen. Näitä tutkimuksia ja julkaisuja on avattu työntekijöiden oppaassa. Oppaassa aukaistaan miksi on päädytty juuri niihin teemoihin ja menetelmiin joita työskentelymallissa käytetään.