| Innokylä

Toimintaympäristö

Keväällä 2020 koronaepidemian myötä Pelastakaa Lasten Perheentalot Joensuussa ja Kuopiossa suljettiin ja perheille suunnattua toimintaa siirrettiin verkkoon. Kevään verkkotoiminnan kokemusten perusteella lähdettiin kehittämään ePerheentaloa eli Perheentalojen verkkotoimintaa, joka vastaa perheiden tuen tarpeisiin myös tilanteissa, joilloin perhe tai vanhempi ei voi osallistua Perheentalojen fyysiseen kohtaamispaikkatoimintaan. ePerheentalon verkkotoimintaa kehitettiin osana Pelastakaa Lasten Digitukihenkilöt ja ePerheentalot lapsiperheiden tukena -hanketta. Yhtenä hankkeen erityisistä kohderyhmistä olivat maahanmuuttajaperheet. Tämän erityisen kohderyhmän tarpeisiin pyrittiin vastaamaan Perheenä Suomessa -ryhmän toiminnalla.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämisen lähtökohtana oli koronaepidemian tuoma tarve perheiden tukemiseen digitaalisin menetelmin tilanteessa, joissa Perheentalojen fyysistä kohtaamispaikka toimintaa ei voitu järjestää. Nähtiin tarve tuottaa digitaalisia perheitä tukevia toimintoja myös maahan muuttaneille perheille. Oli tiedossa, että kohderyhmän sosiaalisen median käyttäminen ja digitaaliset taidot saattoivat poiketa merkittävästi kantaväestön suhteen, minkä vuoksi yhteiskehittäminen kohderyhmän kanssa nähtiin erityisen merkittäväksi. Maahan muuttaneiden vanhempien tarpeiden, toiveiden sekä digitaalisten taitojen kartoittamiseksi pyrittiin kokoamaan kehittäjäryhmä, jotta voidaan tarkentaa kohderyhmän todelliset tarpeet ja reunaehdot kehittettävälle toiminnalle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perheentalon verkkotoiminnan kehittämisessä kohderyhmään katsottiin kuuluvan perheelliset maahan muuttaneet henkilöt. Kehittämisen alkuvaiheessa toiminnan ajateltiin koskevan perhettä kokonaisuudessaan, mutta myöhemmin kohderyhmäksi rajautuivat perheiden vanhemmat. Asiakasymmärrystä lisättiin ensin keräämällä tietoa ja kokemuksia organisaatiossa toteutetuista maahan muuttaneille suunnatuista toiminnoista sekä eri verkoston jäseniltä, jotka työskentelivät maahan muuttaneiden perheiden parissa. Lisäksi järjestettiin dialogeja kotoutumisen kokemusasiantuntijoiden kanssa verkossa toimimisen näkökulmasta. Tämän jälkeen koottiin kohderyhmään kuuluvista vanhemmista kaksi kehittäjäryhmää, joiden kanssa asiakasymmärrystä lisättiin ja toimintaa lähdettiin ideoimaan ja kokeilemaan.

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Koottiin kaksi tulkattua kehittäjäryhmää, joihin kutsuttiin maahan muuttaneita perheitä. Ensimmäisissä kehittämistapaamisissa esiteltiin erilaisia verkkotoiminnan mahdollisuuksia, keskusteltiin siitä, millaisia kokemuksia perheillä oli verkkotoiminnasta sekä siitä, millaisia verkkotoiminnan tarpeita korona-ajan poikkeusolot olivat tuoneet esiin. Kehittämistapaamisten keskusteluaiheet voitiin jakaa kolmeen teemaan: Digitaidot ja käyttökokemukset, korona-ajan haasteet sekä toiveet, ideat ja ajatukset verkkotoimintaan liittyen. Kehittämistapaamisten myötä voitiin kohdistaa kehitettävä toiminta suoraan kohderyhmän tarpeita vastaavaksi.

Verkkotoiminnan kontekstissa selkeänä kohderyhmää koskevana haasteena esiin nousivat suuresti vaihtelevat ja puutteelliset digitaidot. Kohderyhmän käyttökokemukset erilaisista digitaalisista ja sosiaalisen median palveluista erosivat kantaväestössä yleisesti käytössä olevista palveluista. Tarvitaan siis verkkotoimintaa, johon voi osallistua helposti ja osallistumista tuetaan kuvallisin ohjein sekä koulutuksella.

Tuen tarpeet näyttäytyivät moninaisina, mutta etenkin kotiin lasten kanssa jääneillä äideillä korona-ajan poikkeusolot olivat kaventaneet sosiaalisia kontakteja entisestään, mikä oli vaikuttanut merkittävästi heidän hyvinvointiaan heikentäen. Sosiaalisten kontaktien kaventuminen johti kohtaamisen vähentymisen lisäksi myös siihen, että suomen kieltä ei päässyt harjoittelemaan ja suomen kieli unohtui luoden etäisyyttä ympäröivään yhteiskuntaan.

Idean valinta

Yhdessä toisen kehittäjäryhmän kanssa valittiin kehitettäväksi toiminnaksi ryhmä, jossa voidaan puhua suomeksi erilaisista lapsiperheitä koskettavista aiheista videopuheluiden muodossa. Toiminnan tavoitteena oli mahdollistaa vanhemmille digitaalinen tila, jossa he voivat tavata toisiaan, työntekijöitä, saada tietoa lapsiperheitä koskettavista aiheista sekä harjoitella suomen kielen puhumista. Toiminnan tavoitteena oli edistää vanhempien jaksamista, lisätä heidän hyvinvointiaan sekä tuoda vanhemmille hyödyllistä tietoa. Näiden tavoitteiden katsottiin edistävän koko perheen hyvinvointia. Tämän kehittäjäryhmän kanssa järjestettiin uusi tapaaminen, jossa kokeiltiin erilaisia toimintaan sopivia palveluita. Kokeilun perusteella valittiin käyttöön otettava palvelu sekä suunniteltiin yhdessä osallistujien toiveiden mukaisesti aikataulut ja sisällöt tuleville verkkotapaamisille.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kehitettiin ja pilotoitiin Puhutaan suomea –ryhmä maahan muuttaneille vanhemmille. Myöhemmin ryhmän nimi muutettiin sen toimintaa paremmin kuvaavaksi, Perheenä Suomessa -ryhmäksi. Syksyn aikana kurmandzin kielinen ryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa verkossa. Tapaamiset järjestettiin Whereby nimisessä videoneuvottelupalvelussa. Palvelun käyttö oli mahdollista niin puhelimella, tabletilla kuin tietokoneella ja sen käyttö ei vaatinut osallistujalta sovelluksen lataamista, asentamista tai palveluun rekisteröitymistä. Kaikkiaan tapaamisiin osallistui 7 eri äitiä. Tapaamisissa keskusteltiin erilaisista lapsiperheitä koskettavista asioista suomeksi ja tulkattuna. Toiminnan tarkoitus oli tukea vanhempia ja perheitä mahdollistamalla toisten vanhempien tapaaminen, suomen kielen harjoitteleminen sekä tiedon välittäminen etäyhteyden avulla.

Idean testaus asiakkaalla

Kokeilun perusteella saatu palaute oli erittäin positiivista. Verkossa toimiminen oli osallistujille alkuun jännittävää ja uutta, mutta lopulta verkossa toiminta koettiin helpoksi ja siihen oli totuttu nopeasti. Positiiviseksi koettiin se, että tapaamisiin pystyi osallistumaan paikkaan sitoutumattomasti. Osallistujat kuvasivat tapaamisten tuoneen heille hyvää oloa, kun kiireisen arjen keskellä sai tunnin olla yhdessä ja jutella ilman tarvetta lähteä mihinkään. Tulkin läsnäolo koettiin hyväksi, mutta samaan aikaan tuotiin esiin, että tulkin poissaolo rohkaisi heitä itseään puhumaan suomeksi. Haasteita aiheuttivat myös tekniset ongelmat, kun kamera- ja mikkiyhteyksiä ei saatu toimimaan. Myös tunnin kestävät tapaamiset koettiin toisinaan liian lyhyiksi.

Kokeilussa opittua

Kokeilun aikana todettiin, että toiminnan ollessa tulkattua eivät tapaamiset palvele suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Toisaalta huomattiin, että perheillä oli perustavanlaatuisia tiedonpuutteita esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin hakeutumiseen liittyen ja tiedon välittämisen näkökulmasta tulkkaus oli välttämätöntä.

Verkossa toimisen perusedellytyksenä nähtiin helppo ja yksinkertainen tapa liittyä toimintaan, jossa valittu palvelu, Whereby, toimi hyvin. Toimintaan osallistuttiinkin myös hyvin ilman erillistä perehdytystä niiden osallistujien kohdalla, jotka eivät olleet saaneet palvelun käyttöön liittyvää perehdytystä ennen toiminnan alkamista. Tekniset haasteet liittyivät osallistujien puhelimien asetuksiin, joita ei voitu etäyhteyksin ratkaista. Tämä korosti paikan päällä tapahtuvan digituen tarpeellisuutta.

Toimintamallia testattiin pilotoinnin jälkeen kaksi kertaa suljettuna tulkkaamattomana ryhmänä. Tapaamisiin tehtiin selkeät aiherungot ja toimintaan edellytettiin ilmoittautumista, jonka yhteydessä osallistujaa voitiin ohjata palvelun käyttöönotossa. Näiden kokeilujen perusteella huomattiin, että osallistujat rohkaistuivat puhumaan itse enemmän suomeksi kulloiseenkin aiheeseen liittyen. Myös osallistujat itse kuvasivat olevansa tyytyväisiä ryhmään. Osallistujat myös halusivat tulla uuteen ryhmään, vaikka käsiteltävät aiheet pysyivät samoina. Moni jo syksyn kokeiluun osallistunut jatkoi uusissa ryhmissä kevään ajan.

Näiden kokemusten perusteella päädyttiin muuttamaan ryhmän toiminta avoimeksi, koska nähtiin ryhmän merkityksen olevan yleisesti suomen kielen puhumisessa sekä toisten vanhempien tapaamisessa. Samaan aikaan haluttiin helpottaa ryhmään osallistumista poistamalla ilmoittautumiskäytännöt, jotka suljettujen ryhmien kohdalla olivat välttämättömiä.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Perheenä Suomessa –ryhmä on kerran viikossa Whereby-nimisellä videoneuvottelualustalla kokoontuva maahan muuttaneille vanhemmille suunnattu ryhmä, jossa keskustellaan erilaisista perhe-elämään liittyvistä aiheista. Ryhmään osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista ja siihen mahtuu kerrallaan kahden ohjaajan lisäksi 10 osallistujaa. Ryhmään voi liittyä suoraan linkin kautta, jota jaetaan eri kanavien kautta. Halutessaan osallistuja voi pyytää ohjaajalta myös muistutusviestin jokaisesta tapaamisesta. Ryhmissä ohjaajat herättävät keskustelua erilaisilla alustuksilla ja kysymyksillä kuhunkin aiheeseen liittyen, rohkaisten osallistujia kertomaan aiheesta suomen kielellä oman kielitasonsa mukaisesti. Jo valmiiksi suunniteltujen aihesisältöjen lisäksi mahdollistetaan osallistujien välinen tutustuminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaa kokeiltiin ja kehitettiin aluksi vahvasti hankkeen työntekijän toimesta, mutta jo ensimmäisen kokeilun aikana osallistuivat verkkotoiminnasta tulevaisuudessa vastaavat Perheentalojen ohjaajat toimintaan. Kaksi jälkimmäistä kokeilukertaa toteutettiin jo täysin Perheentalojen omana toimintana. Yhteistyökumppaniksi toiminnan järjestämiseen pyydettiin järjestöyhteistyökumppani, koska nähtiin tärkeäksi, että tapaamisissa oli useampi ohjaaja.

Yksi merkittävistä toiminnan käyttöönoton ehdoista oli sopivan alustan/videoneuvottelupalvelun löytäminen. Kohderyhmästä kootun asiakasymmärryksen perusteella oli todella tärkeää, että palvelu oli helposti käytettävissä, mikä ei monilla yleisesti käytössä olevilla videoneuvottelupalveluilla, kuten Teamsilla ja Zoomilla toteutunut. Whereby täytti käytettävyyteen liittyvät ehdot ja oli myös edullinen ylläpitää.

Erityisenä haasteena toiminnasta viestimiseen liittyen todettiin olevan se, ettei kohderyhmä käyttänyt tyypillisiä sosiaalisen median kanavia, joissa toimintaa olisi voinut markkinoida vaan henkilökohtaisen kontaktin ja toimintaan kutsumisen merkitys oli suuri.

Juurtuminen osaksi Perheentalojen toimintaa edellyttää ennen kaikkea aikaa, uuteen toimintaympäristöön tutustumista, uusien kohtaamisen tapojen harjoittelua ja toiminnan tehostettua viestimistä niin muille toimijoille kuin suoraan kohderyhmään kuuluville perheille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on helposti sovellettavissa eri teemoihin kaikkien vanhempien kanssa työskennellessä. Erityisenä oppeina maahan muuttaneiden verkkotoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kannalta kokeilusta voi nostaa esiin henkilökohtaisen kutsumisen tarpeen, toimivan digitaalisen ratkaisun valinnan sekä yhdessä opettelun sekä digineuvonnan tarpeen.

Varsinainen toiminta ei vienyt erityisen paljon resursseja, mutta tavoittamiseen liittyvät tehtävät olivat aikaa vaativia. Esimerkiksi Perheentalon kontekstissa ei ollut mahdollista ylläpitää toimintaan kutsuttavien henkilöiden rekisteriä ja viikottain tiedottaa yksilökohtaisesti toiminnasta.

Jos on olemassa oleva ryhmä, jolle haluaa tarjota toimintaa myös verkkovälitteisesti, on toimintamalli sovellettavissa helposti. Myös kehittämisessä hyödynnettyä palvelumuotoilun ajattelua on erityisen suositeltavaa hyödyntää omaa toimintaa kehittäessä ja käyttöön ottaessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perheenä Suomessa -ryhmään osallistui säännöllisesti vanhempia syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan toiminta edisti vanhempien suomen kielen taitoa, toi uutta tietoa sekä mahdollisuuden kohdata ja tutustua toisiin vanhempiin. Toimintaan ei kuitenkaan saatu osallistumaan uusia ihmisiä ja syksynä 2021 toimintaan ei enää saatu osallistujia positiivisista palautteista huolimatta. Henkilökohtaisen kutsumisen merkitys toimintaan osallistumiseksi tiedostettiin, mutta siihen ei ollut mahdollisuutta.

Perheenä Suomessa -ryhmä (ent. Puhutaan suomea -ryhmä)