Perheenä Suomessa -ryhmä (ent. Puhutaan suomea -ryhmä)

Perheenä Suomessa -ryhmä on maahan muuttaneille vanhemmille suunnattua vanhemmuutta ja kotoutumista tukevaa ryhmämuotoista verkkotoimintaa. Ryhmässä vanhemmat pääsevät harjoittelemaan suomen kieltä, tapaavat toisiaan ja saavat tietoa lapsiperheitä koskettavista aiheista.

Toimintamallin nimi
Perheenä Suomessa -ryhmä (ent. Puhutaan suomea -ryhmä)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perheenä Suomessa -ryhmä on maahan muuttaneille vanhemmille suunnattua vanhemmuutta ja kotoutumista tukevaa ryhmämuotoista verkkotoimintaa. Ryhmässä vanhemmat pääsevät harjoittelemaan suomen kieltä, tapaavat toisiaan ja saavat tietoa lapsiperheitä koskettavista aiheista.

Toteutuspaikka
Pelastakaa Lapset ry:n Perheentalot
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Janika Hyvönen

Luotu

18.02.2021

Viimeksi muokattu

15.10.2021
Ratkaisun perusidea

Perheenä Suomessa –ryhmä on kerran viikossa Whereby-nimisellä videoneuvottelualustalla kokoontuva maahan muuttaneille vanhemmille suunnattu ryhmä, jossa keskustellaan erilaisista perhe-elämään liittyvistä aiheista. Ryhmään osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista ja siihen mahtuu kerrallaan kahden ohjaajan lisäksi 10 osallistujaa. Ryhmään voi liittyä suoraan linkin kautta, jota jaetaan eri kanavien kautta. Halutessaan osallistuja voi pyytää ohjaajalta myös muistutusviestin jokaisesta tapaamisesta. Ryhmissä ohjaajat herättävät keskustelua erilaisilla alustuksilla ja kysymyksillä kuhunkin aiheeseen liittyen, rohkaisten osallistujia kertomaan aiheesta suomen kielellä oman kielitasonsa mukaisesti. Jo valmiiksi suunniteltujen aihesisältöjen lisäksi mahdollistetaan osallistujien välinen tutustuminen.

Toimintaympäristö

Keväällä 2020 koronaepidemian myötä Pelastakaa Lasten Perheentalot Joensuussa ja Kuopiossa suljettiin ja perheille suunnattua toimintaa siirrettiin verkkoon. Kevään verkkotoiminnan kokemusten perusteella lähdettiin kehittämään ePerheentaloa eli Perheentalojen verkkotoimintaa, joka vastaa perheiden tuen tarpeisiin myös tilanteissa, joilloin perhe tai vanhempi ei voi osallistua Perheentalojen fyysiseen kohtaamispaikkatoimintaan. ePerheentalon verkkotoimintaa kehitettiin osana Pelastakaa Lasten Digitukihenkilöt ja ePerheentalot lapsiperheiden tukena -hanketta. Yhtenä hankkeen erityisistä kohderyhmistä olivat maahanmuuttajaperheet. Tämän erityisen kohderyhmän tarpeisiin pyrittiin vastaamaan Perheenä Suomessa -ryhmän toiminnalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perheentalon verkkotoiminnan kehittämisessä kohderyhmään katsottiin kuuluvan perheelliset maahan muuttaneet henkilöt. Kehittämisen alkuvaiheessa toiminnan ajateltiin koskevan perhettä kokonaisuudessaan, mutta myöhemmin kohderyhmäksi rajautuivat perheiden vanhemmat. Asiakasymmärrystä lisättiin ensin keräämällä tietoa ja kokemuksia organisaatiossa toteutetuista maahan muuttaneille suunnatuista toiminnoista sekä eri verkoston jäseniltä, jotka työskentelivät maahan muuttaneiden perheiden parissa. Lisäksi järjestettiin dialogeja kotoutumisen kokemusasiantuntijoiden kanssa verkossa toimimisen näkökulmasta. Tämän jälkeen koottiin kohderyhmään kuuluvista vanhemmista kaksi kehittäjäryhmää, joiden kanssa asiakasymmärrystä lisättiin ja toimintaa lähdettiin ideoimaan ja kokeilemaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaa kokeiltiin ja kehitettiin aluksi vahvasti hankkeen työntekijän toimesta, mutta jo ensimmäisen kokeilun aikana osallistuivat verkkotoiminnasta tulevaisuudessa vastaavat Perheentalojen ohjaajat toimintaan. Kaksi jälkimmäistä kokeilukertaa toteutettiin jo täysin Perheentalojen omana toimintana. Yhteistyökumppaniksi toiminnan järjestämiseen pyydettiin järjestöyhteistyökumppani, koska nähtiin tärkeäksi, että tapaamisissa oli useampi ohjaaja.

Yksi merkittävistä toiminnan käyttöönoton ehdoista oli sopivan alustan/videoneuvottelupalvelun löytäminen. Kohderyhmästä kootun asiakasymmärryksen perusteella oli todella tärkeää, että palvelu oli helposti käytettävissä, mikä ei monilla yleisesti käytössä olevilla videoneuvottelupalveluilla, kuten Teamsilla ja Zoomilla toteutunut. Whereby täytti käytettävyyteen liittyvät ehdot ja oli myös edullinen ylläpitää.

Erityisenä haasteena toiminnasta viestimiseen liittyen todettiin olevan se, ettei kohderyhmä käyttänyt tyypillisiä sosiaalisen median kanavia, joissa toimintaa olisi voinut markkinoida vaan henkilökohtaisen kontaktin ja toimintaan kutsumisen merkitys oli suuri.

Juurtuminen osaksi Perheentalojen toimintaa edellyttää ennen kaikkea aikaa, uuteen toimintaympäristöön tutustumista, uusien kohtaamisen tapojen harjoittelua ja toiminnan tehostettua viestimistä niin muille toimijoille kuin suoraan kohderyhmään kuuluville perheille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perheenä Suomessa -ryhmään osallistui säännöllisesti vanhempia syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan toiminta edisti vanhempien suomen kielen taitoa, toi uutta tietoa sekä mahdollisuuden kohdata ja tutustua toisiin vanhempiin. Toimintaan ei kuitenkaan saatu osallistumaan uusia ihmisiä ja syksynä 2021 toimintaan ei enää saatu osallistujia positiivisista palautteista huolimatta. Henkilökohtaisen kutsumisen merkitys toimintaan osallistumiseksi tiedostettiin, mutta siihen ei ollut mahdollisuutta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on helposti sovellettavissa eri teemoihin kaikkien vanhempien kanssa työskennellessä. Erityisenä oppeina maahan muuttaneiden verkkotoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kannalta kokeilusta voi nostaa esiin henkilökohtaisen kutsumisen tarpeen, toimivan digitaalisen ratkaisun valinnan sekä yhdessä opettelun sekä digineuvonnan tarpeen.

Varsinainen toiminta ei vienyt erityisen paljon resursseja, mutta tavoittamiseen liittyvät tehtävät olivat aikaa vaativia. Esimerkiksi Perheentalon kontekstissa ei ollut mahdollista ylläpitää toimintaan kutsuttavien henkilöiden rekisteriä ja viikottain tiedottaa yksilökohtaisesti toiminnasta.

Jos on olemassa oleva ryhmä, jolle haluaa tarjota toimintaa myös verkkovälitteisesti, on toimintamalli sovellettavissa helposti. Myös kehittämisessä hyödynnettyä palvelumuotoilun ajattelua on erityisen suositeltavaa hyödyntää omaa toimintaa kehittäessä ja käyttöön ottaessa.