Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Perhehoitajien hyvinvointitarkastukset (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

TulKoti-hankkeessa on tarkoitus luoda ja ottaa käyttöön asiakaslähtöinen ja yhtenäinen perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toimintamalli Pohjois-Savoon. Tarkastusten tavoitteena on tukea perhehoitajien hyvinvointia ja toimintakykyä.

Toimintaympäristö **

Pohjois-Savon alueella väestö on ikääntynyttä ja ikääntyy yhä enemmän seuraavina vuosina. Pohjois-Savossa 25% väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja tämän ennustetaan kasvavan 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Pohjois-Savossa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannukset ovat 13,5% maan keskiarvoa korkeammat. Kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa on otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja  menetelmiä tulevaisuutta ajatellen. Näin voidaan vaikuttaa palvelutarpeen ja palvelurakenteiden kehittymiseen myönteisellä tavalla. Ikääntymisen myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, toimintakyvyn ongelmat ja toimintarajoitteet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Muistisairauden lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää tarvetta suunnata ikääntyneille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita arjen tukemiseen.

Rinteen ja Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa tunnistetaan väestön ikääntymisen tuoma yhteiskunnallinen muutos ja varaudutaan siihen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023 hallitusohjelman linjausten ja ns. vanhuspalvelulain (980/2012) ja siihen tehtyjen uudistusten toimeenpanon tueksi. Laatusuosituksessa todetaan mm., että ikäihmisten perhehoito on omaishoidon ohella yksi lupaava vaihtoehto palveluiden järjestämisessä. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu omaishoitajien sijaistusten järjestämisestä ns. kiertävien perhehoitajien avulla. (STM 2020.)

Viimeisimmät tilastotiedot ikääntyneiden perhehoidosta ovat vuodelta 2021. Ikääntyvien perhekoteja oli Pohjois-Savossa tuolloin 10 ja asiakkaita samoin 10. Edelliseen vuoteen verrattuna perhekotien määrä väheni kolmella ja asiakkaiden määrä kahdeksalla. Ikääntyneiden perhehoidon hoitopäivät vähenivät 6 434:stä 3 729:ään (42 %). Etelä-Karjalassa hoitopäiviä oli 8 723, Etelä-Savossa 14 533 ja Pohjois-Karjalassa 18 165 vuonna 2021. Myös ikääntyneiden perhehoidon asiakasmäärät ovat muualla Savo-Karjalassa moninkertaiset (Etelä-Karjalassa 210, Etelä-Savossa 539 ja Pohjois-Karjalassa 48). Samoin valtakunnallisesti sekä asiakasmäärät että hoitopäivien määrät ovat kasvaneet. (Sotkanet.fi) 

Hyvinvointialue vastaa perhehoitolain (8.7.2022/606) mukaan perhehoitajan tarvitseman tuen järjestämisestä: ennakkovalmennuksesta ja valmennuksesta, työnohjauksesta, koulutuksesta, mahdollisuudesta vapaaseen, vastuutyöntekijän nimeämisestä ja hänen antamastaan riittävästä tuesta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sekä perhehoitajan hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveyspalveluista. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamiseen ei ole Pohjois-Savon alueella yhtenäistä mallia. Tarkoitus on luoda hyvinvointialueelle omais- ja perhehoitajien hyvinvointitarkastusten toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea omais- ja perhehoitajien hyvinvointia. Kehittämistyö on osa Pohjois-Savon Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut (TulKoti) -hanketta.

Hyvinvointitarkastusten osalta on jo tehty selvitystyö Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen tiimoilta. Selvitystyössä on hyödynnetty tutkimustietoa, toimivia malleja ja vanhustyön sekä sosiaalihuollon kokemustietoa kehittämistarpeista ja painopisteistä. 

Perhehoidon tukea (mm. hyvinvointi- ja terveystarkastukset) koskevien lakimuutosten tarkoitus on ollut taata, että perhehoitajille on tarjolla enemmän tukea ja palveluita. Niiden tavoitteena on ollut lisätä kiinnostusta toimia perhehoitajana ja siten lisätä heidän määräänsä. Pohjois-Savossa on käynnissä samaan aikaan TulKoti-hankkeen kanssa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettava hanke, jonka tavoitteena on kehittää perhehoidon tukea sekä lisätä sen määrää Pohjois-Savossa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perhehoitajat jäävät herkästi kokonaisvaltaisen avun ja tuen ulkopuolelle, sillä he eivät tiedä, millaisia tukimuotoja heille on olemassa tai miten niitä saa. Joskus tuen tai palvelun saaminen voi vaatia perhehoitajan näkökulmasta enemmän voimavaroja kuin on käytettävissä tai mahdollisesti saatava hyöty tuntuu pieneltä suhteessa mahdolliseen vaivannäköön. Hyvinvointi- ja terveystarkastukseen pääsemisen täytyy olla perhehoitajalle helppoa ja tarkastuksista pitää tiedottaa selkeästi. Joskus tarkastukseen menemisen esteenä on ollut perhehoitajan kokemus siitä, ettei tarkastuksen tekijä ymmärrä, mitä perhehoito on. 

Ammattilaisilla on erilaisia käytäntöjä hyvinvointi- ja terveystarkastusten tekemiseen, kaikkialla tarkastukset eivät välttämättä toteudu lainkaan. Tarkastusten tekemiseen ei ole hyvinvointialueen laajuista yhtenäistä ohjeistusta. Asiakasohjauksen ja terveydenhuollon yhteistyö on sen varassa, mitä paikallisesti on mahdollisesti sovittu. Ammattilaisten tueksi täytyy sopia yhtenäiset toimintatavat ja laatia työohje tarkastusten tekemiseen. Myös perhehoitoa koskevia koulutuksia tarvitaan ammattilaisten tiedon lisäämiseksi.

Organisaatiossa ei ole määritelty rakenteita ja prosesseja hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamiseen. Puuttuu kokonaiskäsitys siitä, ketkä tekevät tarkastuksia, miten niitä tehdään ja mihin organisatoriseen lokeroon tarkastukset sijoittuvat (eli mistä tulee resurssi tarkastusten tekemiseen). Tarkastuksia tekevät henkilöt ja tällä hetkellä käytössä olevat toimintatavat täytyy kartoittaa ja yhtenäistää, millä varmistetaan myös palveluiden alueellinen yhdenvertaisuus ja saatavuus.

Perhehoito on sekä organisaatiolle että yhteiskunnalle laitoshoitoa edullisempi vaihtoehto. Hyvinvointitarkastuksilla voidaan tunnistaa perhehoitajan hyvinvoinnin voimavaroja ja riskitekijöitä ja tukea hänen toimintakykyään ja jaksamistaan. Jos jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, on Kuntaliiton (2017) mukaan riski, että perhehoitajan hyvinvointi ja terveys sekä perhehoidon laatu heikkenevät. Tällöin myös perhehoidon pituus voi jäädä lyhyemmäksi ja hoidettava tarvita nopeammin muita palveluita. Muutoksia perhehoitajan hyvinvoinnissa ja terveydessä voidaan seurata ja arvioida hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä varten on oltu yhteydessä mm. alueelliseen perhehoitoyhdistykseen, alueella toimiviin perhehoitajiin, asiakasohjaajiin sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tehneisiin henkilöihin.

Yhtenäisen alueellisen perhehoitajien tarkastusten toimintamallin luomiseksi päätettiin toteuttaa omais- ja perhehoidon tarkastusten kehittämisen työpajasarja, johon kasattiin edustus asiakasohjauksesta, tarkastuksia tekevistä hoitajista, kehittäjäasiakkaista (omaishoitaja ja perhehoitaja), Pohjois-Savon Omaishoitajat ry:stä, Perhehoitoliitosta sekä omais- ja perhehoidon muista kehittäjistä. Työpajatoiminnan tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyisiä käytänteitä, lisätä yhteistä ymmärrystä perhehoidosta ja perhehoitajan tukemisesta, kehittää yhdessä alueellista toimintamallia ja mahdollistaa osanottajien verkostoituminen aihealueen piirissä toimivien kesken.

Kehittäjät ovat verkostoituneet Savo-Karjalan hyvinvointialueiden kehittäjistä ja työntekijöistä koostuvan ryhmän kanssa ja kokoontuneet säännöllisesti omais- ja perhehoitajien tarkastusten yhteiskehittämisen merkeissä. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että 

  • hyvinvointialueella on kirjavien ja osin jäsentymättömien käytäntöjen sijaan selkeä ja yhtenäinen toimintatapa,
  • toimintatapoihin liittyvä viestintä tavoittaa kohderyhmänsä niin organisaation sisällä kuin ulkona,
  • hyvinvointi- ja terveystarkastukset toteutuvat lain hengen mukaisesti ja tukevat perhehoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
Toteutussuunnitelma

Kehittämistyötä tehdään työpajoissa yhteiskehittämisen menetelmillä sekä muutoin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Perhehoitajien tarkastusten toteutumista pyritään edistämään viestinnällisin keinoin Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätöksenteon suuntaan. 

Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toimintamallia kehitetään, koska nykyisellään toiminta on hajanaista eikä selkeitä toimintamalleja ole käytössä. Myös tarkastuksen sisältöä kehitetään, sillä on tunnistettu, että sote-ammattilaisen ymmärrys perhehoitajan tehtävästä voi olla vaillinainen tai heidät saatetaan rinnastaa omaishoitajiin. Kehittämistyössä edistetään myös sähköisen tarkastuksen käyttöönoton mahdollisuutta. Pohjois-Savon alueella kansallisen Omaolo.fi-palvelun kehittäminen on lähtenyt liikkeelle keväällä 2023. Hankeyhteistyönä pyritään loppuvuoden 2023 aikana kuvaamaan perhehoitajien tarkastusten nykytilakuvaus ja valmistelemaan Omaolon Hyvinvointitarkastusten prosessikuvaus. Tämä Omaolon Hyvinvointitarkastuksen toimintamalli kuvataan tarkemmin osana POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskushankkeen Omaolo-projektia.

Tavoitteena on saada Pohjois-Savon hyvinvointialueelle perhehoitajiin kohdistuva malli, jossa pureudutaan nimenomaan perhehoitajuuteen. Perhehoitajien tarkastuksiin luodaan sisältö, koska nykyiset käytänteet alueella ovat vaihtelevia eivätkä ne kohtaa perhehoitajuuden kanssa. Perhehoitajien oikeutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen ei usein tunnisteta PSHVA:n palveluissa.  

Laajempaa perhehoitajien tuen kokonaisuuden kehittämistä tehdään yhdessä Suomen kestävän kasvun ohjelman perhe- ja omaishoidon kehittäjien kanssa. Tällä yhteistyöllä pyritään vahvistamaan sote-ammattilaisten osaamista luomalla käytänteitä, joiden avulla perhehoitoon perehdyttäminen voidaan toteuttaa hyvinvointialueella. Tämä kehittämistyö nivoutuu osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen Henkilökohtaisen avun ja tuen omais- ja perhehoidon keskuksen rakentumista ja kehittämistä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hyödynnetään kehittäjäasiakkaita, liittojen ja alueen yhdistysten työntekijöiden asiantuntemusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiakasymmärrystä. Perhehoitajille toteutettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin perhehoitajien kokemuksia ja toiveita perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin liittyen. Lisäksi tehtiin yksilöhaastattelu perhehoitajalle, jotta saatiin syvempi ymmärrys perhehoitajan kokemuksista terveystarkastuksiin ja muuhun perhehoitajan tukeen liittyen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeessa hyödynnetään muilla Savo-Karjalan hyvinvointialueilla ja muualla Suomessa tehtyä kehittämistyötä. 

Ratkaisun perusidea **

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen toimintamalli perhehoitajille:

  • Perhehoitaja saa tiedon hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta jo ennakkovalmennuksessa. Henkilökohtaisen avun, tuen ja omais- ja perhehoidon keskuksen perhehoidon koordinaattori tiedottaa tarkastuksista säännöllisesti perhehoitajia. Tarkastuksia tekevien yhteystiedot löytyvät tiedotteesta, mutta myös hyvinvointialueen verkkosivuilta.  
  • Perhehoitaja varaa itse ajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Ajanvaraus mahdollistetaan puhelimitse ja mahdollisuuksien mukaan sähköisten ajanvarauspalveluiden kautta.
  • Terveystarkastuksia tekevä hoitaja lähettää esitietolomakkeen perhehoitajalle (tulevaisuudessa mahdollisesti Omaolon Hyvinvointitarkastus).
  • Terveystarkastus toteutetaan vastaanotolla (mahdollisuuksien mukaan myös etävastaanotolla).
  • Tarkastuksessa tärkeitä elementtejä ovat voimavaralähtöisyys, kohtaaminen ja kuuntelu. Keskustellaan asioista perhehoitajan tarpeiden ja esitietolomakkeen pohjalta. Tehdään tarvittavat mittaukset ja arvio mahdollisista laboratoriokokeista ym. tutkimuksista. Tarvittaessa konsultoidaan tai varataan aika lääkärille tai ohjataan tarvittaviin muihin palveluihin. Annetaan ohjausta myös muista perhehoitajaa tukevista palveluista. Tehdään jatkosuunnitelma yhdessä perhehoitajan kanssa.  
  • Seuraava tarkastus ohjelmoidaan kutsujärjestelmään.

Tarkastuksia toteuttavan hoitajan perhehoitoon liittyvä osaaminen on varmistettu riittävällä perehdyttämisellä ja kouluttamisella. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Perhehoitajien tarkastusten malli tarvitsee jalkauttamisen tueksi: 

  • Riittävän, keskitetyn resurssin toteuttaa tarkastuksia terveydenhuollossa. 

  • Tarkastuksia toteuttavan henkilöstön osaamisen lisäämistä ja tietoa perhehoitajuuden erityispiirteistä. 

  • Perhehoidon koordinointiin keskitettyä resurssia Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten mallia voidaan kokeilla, kun tarkastuksia toteuttava resurssi on selkeästi määritelty. Hanketyönä valmisteltu perhehoitajan perinteisen hyvinvointi- ja terveystarkastuksen sisältö vaatii pilotoinnin, jonka avulla saadaan tietoa sen toimivuudesta ja voidaan vielä muokata sisältöä ennen laajempaa käyttöönottoa. Perinteisen tarkastuksen toimintamallin edistäminen riippuu myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätöksenteosta sähköisen terveys-/hyvinvointitarkastuksen kehittämisen ja käyttöönoton osalta.  

Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittämistyötä jatketaan osana Kestävää kasvua Pohjois-Savoon RRP -hankkeessa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin käyttöönotto vaatii hyvinvointialueelta sovitut käytänteet siitä, kuinka perhehoitajien tarkastuksia alueella toteutetaan. Koska mallia ei ehditty Pohjois-Savossa pilotoida TulKoti-hankkeen aikana, niin tarkempaa sisältöä, kuten esimerkiksi perhehoitajan tarkastuksen esitietolomaketta, ei julkaista Innokylässä toistaiseksi. Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä toimintamallin ylläpitäjiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan, koska perhehoitajien tarkastusten toimintamallia ei ole pilotoitu. Yhtenäisen toimintamallin käyttöönoton avulla voitaisiin kuitenkin edistää perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteutumista Pohjois-Savon hyvinvointialueella, sillä nykytilassa perhehoitajien oikeus tarkastukseen tunnistetaan palveluissa vajavaisesti eikä yhtenäisiä käytänteitä ole luotu.