Perhehoitajien hyvinvointitarkastukset (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
TulKoti-hankkeessa on tarkoitus luoda ja ottaa käyttöön asiakaslähtöinen ja yhtenäinen perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toimintamalli Pohjois-Savoon. Tarkastusten tavoitteena on tukea perhehoitajien hyvinvointia ja toimintakykyä.
Toimintamallin nimi
TulKoti-hankkeessa on tarkoitus luoda ja ottaa käyttöön asiakaslähtöinen ja yhtenäinen perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toimintamalli Pohjois-Savoon. Tarkastusten tavoitteena on tukea perhehoitajien hyvinvointia ja toimintakykyä.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen toimintamalli perhehoitajille:
- Perhehoitaja saa tiedon hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta jo ennakkovalmennuksessa. Henkilökohtaisen avun, tuen ja omais- ja perhehoidon keskuksen perhehoidon koordinaattori tiedottaa tarkastuksista säännöllisesti perhehoitajia. Tarkastuksia tekevien yhteystiedot löytyvät tiedotteesta, mutta myös hyvinvointialueen verkkosivuilta.
- Perhehoitaja varaa itse ajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Ajanvaraus mahdollistetaan puhelimitse ja mahdollisuuksien mukaan sähköisten ajanvarauspalveluiden kautta.
- Terveystarkastuksia tekevä hoitaja lähettää esitietolomakkeen perhehoitajalle (tulevaisuudessa mahdollisesti Omaolon Hyvinvointitarkastus).
- Terveystarkastus toteutetaan vastaanotolla (mahdollisuuksien mukaan myös etävastaanotolla).
- Tarkastuksessa tärkeitä elementtejä ovat voimavaralähtöisyys, kohtaaminen ja kuuntelu. Keskustellaan asioista perhehoitajan tarpeiden ja esitietolomakkeen pohjalta. Tehdään tarvittavat mittaukset ja arvio mahdollisista laboratoriokokeista ym. tutkimuksista. Tarvittaessa konsultoidaan tai varataan aika lääkärille tai ohjataan tarvittaviin muihin palveluihin. Annetaan ohjausta myös muista perhehoitajaa tukevista palveluista. Tehdään jatkosuunnitelma yhdessä perhehoitajan kanssa.
- Seuraava tarkastus ohjelmoidaan kutsujärjestelmään.
Tarkastuksia toteuttavan hoitajan perhehoitoon liittyvä osaaminen on varmistettu riittävällä perehdyttämisellä ja kouluttamisella.
Pohjois-Savon alueella väestö on ikääntynyttä ja ikääntyy yhä enemmän seuraavina vuosina. Pohjois-Savossa 25% väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja tämän ennustetaan kasvavan 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Pohjois-Savossa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannukset ovat 13,5% maan keskiarvoa korkeammat. Kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa on otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja menetelmiä tulevaisuutta ajatellen. Näin voidaan vaikuttaa palvelutarpeen ja palvelurakenteiden kehittymiseen myönteisellä tavalla. Ikääntymisen myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, toimintakyvyn ongelmat ja toimintarajoitteet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Muistisairauden lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää tarvetta suunnata ikääntyneille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita arjen tukemiseen.
Rinteen ja Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa tunnistetaan väestön ikääntymisen tuoma yhteiskunnallinen muutos ja varaudutaan siihen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023 hallitusohjelman linjausten ja ns. vanhuspalvelulain (980/2012) ja siihen tehtyjen uudistusten toimeenpanon tueksi. Laatusuosituksessa todetaan mm., että ikäihmisten perhehoito on omaishoidon ohella yksi lupaava vaihtoehto palveluiden järjestämisessä. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu omaishoitajien sijaistusten järjestämisestä ns. kiertävien perhehoitajien avulla. (STM 2020.)
Viimeisimmät tilastotiedot ikääntyneiden perhehoidosta ovat vuodelta 2021. Ikääntyvien perhekoteja oli Pohjois-Savossa tuolloin 10 ja asiakkaita samoin 10. Edelliseen vuoteen verrattuna perhekotien määrä väheni kolmella ja asiakkaiden määrä kahdeksalla. Ikääntyneiden perhehoidon hoitopäivät vähenivät 6 434:stä 3 729:ään (42 %). Etelä-Karjalassa hoitopäiviä oli 8 723, Etelä-Savossa 14 533 ja Pohjois-Karjalassa 18 165 vuonna 2021. Myös ikääntyneiden perhehoidon asiakasmäärät ovat muualla Savo-Karjalassa moninkertaiset (Etelä-Karjalassa 210, Etelä-Savossa 539 ja Pohjois-Karjalassa 48). Samoin valtakunnallisesti sekä asiakasmäärät että hoitopäivien määrät ovat kasvaneet. (Sotkanet.fi)
Hyvinvointialue vastaa perhehoitolain (8.7.2022/606) mukaan perhehoitajan tarvitseman tuen järjestämisestä: ennakkovalmennuksesta ja valmennuksesta, työnohjauksesta, koulutuksesta, mahdollisuudesta vapaaseen, vastuutyöntekijän nimeämisestä ja hänen antamastaan riittävästä tuesta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sekä perhehoitajan hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Hyödynnetään kehittäjäasiakkaita, liittojen ja alueen yhdistysten työntekijöiden asiantuntemusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiakasymmärrystä. Perhehoitajille toteutettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin perhehoitajien kokemuksia ja toiveita perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin liittyen. Lisäksi tehtiin yksilöhaastattelu perhehoitajalle, jotta saatiin syvempi ymmärrys perhehoitajan kokemuksista terveystarkastuksiin ja muuhun perhehoitajan tukeen liittyen.
Perhehoitajien tarkastusten malli tarvitsee jalkauttamisen tueksi:
-
Riittävän, keskitetyn resurssin toteuttaa tarkastuksia terveydenhuollossa.
-
Tarkastuksia toteuttavan henkilöstön osaamisen lisäämistä ja tietoa perhehoitajuuden erityispiirteistä.
-
Perhehoidon koordinointiin keskitettyä resurssia Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten mallia voidaan kokeilla, kun tarkastuksia toteuttava resurssi on selkeästi määritelty. Hanketyönä valmisteltu perhehoitajan perinteisen hyvinvointi- ja terveystarkastuksen sisältö vaatii pilotoinnin, jonka avulla saadaan tietoa sen toimivuudesta ja voidaan vielä muokata sisältöä ennen laajempaa käyttöönottoa. Perinteisen tarkastuksen toimintamallin edistäminen riippuu myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätöksenteosta sähköisen terveys-/hyvinvointitarkastuksen kehittämisen ja käyttöönoton osalta.
Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittämistyötä jatketaan osana Kestävää kasvua Pohjois-Savoon RRP -hankkeessa.
Toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan, koska perhehoitajien tarkastusten toimintamallia ei ole pilotoitu. Yhtenäisen toimintamallin käyttöönoton avulla voitaisiin kuitenkin edistää perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteutumista Pohjois-Savon hyvinvointialueella, sillä nykytilassa perhehoitajien oikeus tarkastukseen tunnistetaan palveluissa vajavaisesti eikä yhtenäisiä käytänteitä ole luotu.
Kansikuva
