Perheintensiivitiimi toimintamalli, Satakunnan HVA, (RRP, P4, I1)

Perheintensiivitiimi on moniammatillinen tiimi, joka työskentelee lastensuojelun avohuollon tukena. Tiimi tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona. 

Toimintaympäristö

Perheintensiivitiimin toiminta nivoutuu lastensuojelun avohuollon toiminnan oheen. Lastensuojelulaki määrittää laajasti lastensuojelun toimintaa. Suomen perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsenoikeuksien yleissopimus velvoittavat lasten etujen priorisoinnin viranomaistoiminnassa.

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi eri asiakasryhmiin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ahdistuneisuuden ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa, ja tämä on saanut aikaan tarpeen entistä laajemmille ja monipuolisemmille palveluille. Palveluketjujen ja yhteistyön haasteet ammattilaisten välillä sekä palveluihin ohjauksen hankaluudet voivat johtaa siihen, että nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Palvelujen sujuva saavutettavuus on tärkeä tekijä kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä, kuten koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön kesken. Lisäksi palveluiden näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen on syytä panostaa, jotta asiakkaat rohkaistuvat hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Kehittämällä palveluprosesseja ja lisäämällä resursseja erityisesti aikaiseen vaiheeseen voidaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lastensuojelun avohuollon kevyemmät tukitoimet ovat aina lähtökohtaisesti ensimmäisiä keinoja lapsiperheiden tukemiseksi ennen huostaanottoa tai sijoitusta. Lastensuojelun avohuollon perhekuntoutusta joudutaan tarjoamaan perheille toisinaan perheen oman kotipaikan ulkopuolella, mikä on perheiden kannalta haastavaa. Lisäksi ostopalveluna tuotettu perhetyö on kustannuksiltaan kallista. Haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemisessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja hoitoa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut nousussa tasaisesti Suomessa viime vuosina. Myös kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet 2023 kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta ja erityisesti elämän ensimmäisen sijoitukselta osalta (SVT). Satakunnassa huostassa vuoden aikana olleiden 0-17- vuotiaiden määrä on pysynyt kohtuullisen samana 2020- luvulla, ollen noin 450 luokkaa (Sotkanet). 

Henkilöstöresurssina avohuollossa on 41 sosiaalityöntekijää, 22 sosiaaliohjaajaa, 22 tehostetun perhetyön perhetyöntekijää ja yksi palveluvastaava. Avohuollossa esihenkilöinä ovat vastuuyksikön päällikkö, neljä johtavaa sosiaalityöntekijää ja tehostetun perhetyön esihenkilö.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lastensuojelun avohuollon kanssa on järjestetty tarvelähtöistä suunnittelua ennen toiminnan aloitusta sekä työpajoissa pohdittu toimintamallin tarvetta, tavoitetta ja lähtökohtia. Perheintensiivitiimin tueksi on muodostettu ohjausryhmä, jossa toimintamallin työskentelyä kehitetään ja vaikuttavuutta pohditaan laajemmin niin ammattilaisten, esihenkilöiden kuin johdon kanssa. Tiimi työskentelee vahvasti avohuollon työntekijöiden rinnalla ja saa käytäntöön tarvittavaa tukea muilta ammattilaisilta. Perheintensiivitiimissä työskentelevät projektisuunnittelijat Annika Luotola, Joanna Rinne, Sirpa Forsbacka ja Piia Pyykkinen.

 

Tavoiteltu muutos

Kotiin annettavan perhekohtaisen tuen tarve on kasvanut ja lastensuojeluilmoitusten määrä noussut, johon lastensuojelun avohuollon tarvitsee tehokkaampaa ja perheen tarpeet hyvin huomioivaa palvelua tueksi. Moniammatillinen tiimi, joka jalkautuu perheiden koteihin, voi tarjota oikea-aikaista tukea ja ehkäistä ongelmien pahenemista. Toimintamalli voi vähentää tarvetta raskaammille palveluille ja samalla parantaa perheiden hyvinvointia.

Perheintensiivitiimin toiminta sisältää moniammatillista työparityöskentelyä, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten tekemä yhteistyö mahdollistaa kattavan tuen perheen eri tarpeisiin. Tärkeää on pilottivaiheen aikana, että tiimi työskentelee yhdessä perheen kanssa, kuuntelee heidän näkemyksiään ja tarpeitaan sekä tukee heidän omia voimavarojaan. Lähestymistapa auttaa perheitä selviytymään haastavista tilanteista sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Lisäksi työskentelyssä oleellista on arvioida ja kehittää palvelun vaikuttavuutta ja toimivuutta pilottivaiheen aikana, jotta voidaan varmistaa sen kestävyys ja mahdollisuus laajentaa toimintaa tulevaisuudessa.

Muutoksen mittaaminen

Perheintensiivitiimin työskentelyn tavoitteena on aikaansaada muutos perheen haasteissa niin, että lastensuojelun tukitoimet kevenevät, asiakkuus päättyy tai estetään lapsen mahdollinen sijoitus. Työskentelyn vaikuttavuutta mitataan asiakasperheiltä kerätyllä palautteella, millaisia haasteita perheissä on ja mikä on perheen asiakassuhteen jälkeinen tukimuoto tai - toimet. Myös työhön käytettävää aikaa seurataan kuukausitasolla.

Toteutussuunnitelma

Perheintensiivitiimi toteuttaa perheeseen perhearvioinnin. Perhearviointimenetelmän avulla saadaan vahvistettua asiakaslähtöistä ja tehokasta työskentelytapaa sekä vahvistetaan interventiota perheen tilanteessa. Arvioinnin kautta saadaan myös tietoa asiakasperheen tilanteesta kokonaisvaltaisesti sekä tuen tarpeesta. Tukemalla vanhempien vuorovaikutus- ja mentalisaatiotaitoja vahvistetaan lasta tukevia tekijöitä​. Perhearviointi toteutetaankin heti työskentelyn aluksi​. Perheen motivaatio työskentelyyn on merkittävässä roolissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Satakunnassa on lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa noin 1200 lasta. Vuonna 2023 avohuollon asiakkaiden osuus Satakunnassa oli 4,8 % vastaavan ikäisestä väestöstä (0–17 –vuotiaat). Lukema koko Suomessa oli 3,8 %. Kiireellisesti sijoitettujen 0-17- vuotiaiden määrä on ollut lievässä nousussa viime vuosina niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassakin.

Perheintensiivitiimin asiakkaat ohjautuvat tiimin asiakkaaksi konsultoivien sosiaalityöntekijöiden kautta. Tiimi asettaa yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa selkeät tavoitteet työskentelylle. Asiakkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä, joilla on taustallaan lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus. Tällöin motivaatio muutokseen​ ja intensiiviseen työskentelyyn on parhaimmillaan. Haasteina perheissä voivat olla vanhemmuuden erilaiset haasteet: mm. vanhemmuuden riittämättömyys, koulua käymättömyys, väkivalta, mielenterveyshaasteet ja erilaiset traumat. Haasteiden taustalla saattaa olla usein myös ylisukupolvisuutta.

Lisäksi ongelmina on lasten saamatta jääneet tuet tai palvelupolkuja ollut, mutta oikea kohdennettu tai juurisyy on jäänyt huomiota. Tällöin tukemalla vanhempien taitoja vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä​. 

Ideointi

Työpajoissa ammattilaisten kanssa on pohdittu ennen toimintamallin käyttöönottoa asiakasryhmää ja - suhdetta. Lisäksi käytännön toteutusta ja tarvittavia yhteistyökumppaneita tiimin ympärille on käyty läpi. Yhteistyötahojen mm. mielenterveyspalveluiden kanssa, on pidetty kokouksia verkostojen vahvistamiseksi. Toiminnan vaikuttavuus ja toimintamallista saatava hyöty asiakasperheisiin ovat olleet keskeiset tekijät taustalla. 

Idean valinta

Intensiivisen työskentelyn tukemiseksi asiakasryhmä sekä toimintamallin raamit on vahvistettu toiminnan alkuvaiheessa. Ensimmäisten asiakasperheiden myötä vahvistui myös käsitys siitä, että perhearviointimenetelmä tukisi työskentelyn lähtökohtia. 

Työskentely suuntautuu kotiin ja nuorten/lapsien arkeen (päiväkoti, koulu jne.). Tärkeimpänä perustana työlle on sen intensiivisyys ja tiiviys​. Tapaamiset ovat aluksi 3-4 viikossa ja tilannetta arvioidaan tarpeen mukaan työskentelyn edetessä​. Perheen sitoutuminen tapaamisiin on tärkeässä roolissa. Tavoitteena on luoda luottamussuhde koko perheeseen​ ja huomioida perheenjäsenet niin yksilöllisesti kuin perhe kokonaisvaltaisestikin.