Perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatiomalli
Tavoitteena on perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan laadun ja jatkuvuuden varmistaminen eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla. Kehittämiseen osallistui kaikki alueen toimijat, jotka järjestävät avointa kohtaamispaikkatoimintaa lapsiperheille.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista. Alueella on noin 480 000 asukasta. Asukkaista 12 % puhuu äidinkielenään ruotsia ja 15 % muuta kuin suomea tai ruotsia.
Kohtaamispaikkatoimintaa on järjestetty alueella jo vuosikymmeniä. Tärkeimmät kohtaamispaikkatoimijat ovat kunnat, joilla on avoimia päiväkoteja sekä asukaspuistoja, MLL:n paikallisyhdistykset, joilla on perhekahvilatoimintaa sekä seurakunnat, joilla on perhekerhotoimintaa. Lisäksi alueella toimii muutamia muita järjestöjä, jotka järjestävät kohtaamispaikkatoimintaa.
Monilla alueilla oli jo aiemmin tehty kohtaamispaikkatoimijoiden kesken jonkinlaista yhteistyötä, mutta siitä oli usein puuttunut systemaattisuus ja jatkuvuus. Työntekijöiden vaihtuessa saattoi yhteistyö hiipua ja kaikki toimijat eivät välttämättä olleet mukana yhteistyössä lainkaan.
Länsi-Uudellamaalla haluttiin ottaa mukaan perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatioon kaikki kohtaamispaikkatoimijat. Alueen kunnissa oli keväällä 2022 noin 25 avointa päiväkotia tai asukaspuistoa, seurakunnissa oli yhteensä noin 80 perhekerhoa ja MLL:n paikallisyhdistyksissä noin 40 perhekahvilaa. Muiden järjestöjen avoimia lapsiperheiden kohtaamispaikkoja oli viisi. Hankkeen aikana Espoon keskukseen perustettiin uusi perhekeskus, jonka yhteyteen avattiin avoin kohtaamispaikka. Järjestö sekä seurakunta alkoivat järjestää siellä avointa kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä kaupungin ja hyvinvointialueen kanssa.
Perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan koordinointimallin tavoitteena on tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyttä, parantaa asiakasohjausta ja viestintää, vahvistaa kohtaamispaikkoihin tuotavaa ammatillista ohjausta ja tukea, lisätä osallisuutta sekä kehittää kohtaamispaikkatoiminnan seurantaa ja arviointia. Kohtaamispaikkatoimintaa ja sen koordinointia kehittämällä pyritään siihen, että entistä useampi lapsiperhe löytää kohtaamispaikkaan ja saa sieltä tarvitsemaansa matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen ja arkeen.
Perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan koordinointimallin ohessa on kehitetty yhtenäinen seurannan ja arvioinnin malli tarjoaa kohtaamispaikoille työkaluja oman toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan laadun varmistamiseen. Seuranta- ja arviointitieto tekee myös näkyväksi kohtaamispaikkatoiminnan tuloksia ja vaikutuksia sekä auttaa näin toiminnan tärkeyden esille tuomisessa. Lisäksi se voi antaa kohtaamispaikkatoimintaa järjestäville ja rahoittaville tahoille hyödyllistä tietoa mm. resurssien suuntaamiseen.
Länsi-Uudenmaan kohtaamispaikkatoiminnan seurannan ja arvioinnin malli muodostuu päivittäisestä kohtaamispaikan kävijätilastoinnista, vuosittaisesta kävijäkyselystä ja yhteistyökumppanikyselystä sekä vuorovuosin tehtävästä itsearvioinnista tai vertaisarvioinnista.
Kävijätilastossa kerätään erikseen aikuisten käyntimäärät sekä alle kouluikäisten lasten, alakouluikäisten lasten ja 13–17-vuotiaiden lasten määrät. Lisäksi kerätään arvio vieraskielisten kävijöiden käyntimääristä ja kohtaamispaikkaan jalkautuneiden palvelujen/toimintojen määristä. Kukin toimija voi kerätä päivittäiset käyntimäärät haluamallaan tavalla. Kaikilta toimijoilta kerätään kahdesti vuodessa aina puolen vuoden käyntimäärät webropol-kyselyllä.
Kävijäkysely on käännetty kymmenelle eri kielelle. Sekä kävijäkysely että yhteistyökumppanikysely toteutetaan webropol-kyselynä. Itsearviointi ja vertaisarviointi tehdään Lastensuojelun keskusliiton luomalla perhekeskuksen kohtaamispaikan laadunarviointimallilla.
Kerättyä tietoa käsitellään kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmissä ja kohtaamispaikkaverkostoissa, joissa tehdään suunnitelmat siitä, miten toimintaa kehitetään saadun tiedon pohjalta. Kussakin kohtaamispaikassa käsitellään yhdessä perheiden kanssa kävijäkyselyn tuloksia.
Kohderyhmänä ovat Länsi-Uudenmaan alueella asuvat lapsiperheet. Perhekeskuksen kohtaamispaikat ovat avoimia kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Käytännössä kohtaamispaikkojen toiminta keskittyy Länsi-Uudellamaalla paljolti alle kouluikäisten lasten perheisiin.
Lisäksi kohderyhmänä ovat kohtaamispaikkojen työntekijät ja vapaaehtoiset sekä kohtaamispaikkaverkostoihin kuuluvat yhteistyökumppanit.
Tehdyissä kävijäkyselyissä kohtaamispaikkatoimintaan osallistuneet kertoivat kokeneensa olonsa tervetulleeksi ja että kohtaamispaikassa on ollut mukavaa. Toiminnassa on otettu huomioon lapset ja he ovat saaneet uusia leikkikavereita. Myös aikuiset ovat tutustuneet uusiin ihmisiin. Kohtaamispaikkojen ollessa lähellä perheiden arkisia toimintaympäristöjä toiminta on tukenut myös arjen sujuvuutta.
Kävijäkyselyiden mukaan kohtaamispaikassa käyminen tai toimintaan osallistuminen on tuottanut iloa ja hyvää mieltä sekä antanut tunteen, että kuuluu johonkin ryhmään. Toimintaan osallistuminen on lisännyt luottamusta omiin kykyihin vanhempana/lapsen läheisenä aikuisena sekä vahvistanut arjessa jaksamista. Lisäksi kohtaamispaikoissa työntekijöiden jalkautuminen on lisännyt tietoa alueen lapsiperheiden palveluista.
Valmisteluvaiheessa käynnistettiin kolme pilottialuetta (Espoon keskus, Matinkylä-Olari-Tapiola ja Vihti) joiden alueellisissa verkostoissa pilotoitiin sekä koordinaatiomallia että seurannan ja arvioinnin työkaluja. Vuonna 2022 kokoontui kehittämistyöryhmä, jota johti projektipäällikkö. Ryhmä koostui kohtaamispaikkapilottien, kuntien, kolmannen sektorin ja seurakunnan edustajista.
Tasavertaisella kohtaamisella pyritään edistämään perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä arjessa jaksamista. Perheiden osallisuus on toimintaa keskeisesti ohjaava arvo, sen avulla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toiminta perustuu lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin ja toiveisiin.
Kohtaamispaikkatoiminta antaa perhekeskuksen ammattilaisille mahdollisuuden jalkautua tapaamaan perheitä matalalla kynnyksellä ja tarjoaa ammattilaiselle mahdollisuuden kohdata vanhempia ryhmänä, jolloin ajankäyttö tehostuu (vrt. soitot ja käynnit). Myös vanhemman yhteydenottokynnys madaltuu, kun on jo tavannut ammattilaisen kohtaamispaikassa.