Perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatiomalli
Tavoitteena on perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan laadun ja jatkuvuuden varmistaminen eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla. Kehittämiseen osallistui kaikki alueen toimijat, jotka järjestävät avointa kohtaamispaikkatoimintaa lapsiperheille.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan laadun ja jatkuvuuden varmistaminen eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla. Kehittämiseen osallistui kaikki alueen toimijat, jotka järjestävät avointa kohtaamispaikkatoimintaa lapsiperheille.
Länsi-Uudellamaalla on kehitetty vuonna 2022 perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatiomalli, jonka tavoitteena on tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyttä, parantaa asiakasohjausta ja viestintää, vahvistaa kohtaamispaikkoihin tuotavaa ammatillista ohjausta ja tukea, lisätä osallisuutta sekä kehittää kohtaamispaikkatoiminnan seurantaa ja arviointia. Kohtaamispaikkatoimintaa ja sen koordinointia kehittämällä pyritään siihen, että entistä useampi lapsiperhe löytää kohtaamispaikkaan ja saa sieltä tarvitsemaansa matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen ja arkeen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista. Alueella on noin 480 000 asukasta. Asukkaista 12 % puhuu äidinkielenään ruotsia ja 15 % muuta kuin suomea tai ruotsia.
Kohtaamispaikkatoimintaa on järjestetty alueella jo vuosikymmeniä. Tärkeimmät kohtaamispaikkatoimijat ovat kunnat, joilla on avoimia päiväkoteja sekä asukaspuistoja, MLL:n paikallisyhdistykset, joilla on perhekahvilatoimintaa sekä seurakunnat, joilla on perhekerhotoimintaa. Lisäksi alueella toimii muutamia muita järjestöjä, jotka järjestävät kohtaamispaikkatoimintaa.
Monilla alueilla oli jo aiemmin tehty kohtaamispaikkatoimijoiden kesken jonkinlaista yhteistyötä, mutta siitä oli usein puuttunut systemaattisuus ja jatkuvuus. Työntekijöiden vaihtuessa saattoi yhteistyö hiipua ja kaikki toimijat eivät välttämättä olleet mukana yhteistyössä lainkaan.
Länsi-Uudellamaalla haluttiin ottaa mukaan perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatioon kaikki kohtaamispaikkatoimijat. Alueen kunnissa oli keväällä 2022 noin 25 avointa päiväkotia tai asukaspuistoa, seurakunnissa oli yhteensä noin 80 perhekerhoa ja MLL:n paikallisyhdistyksissä noin 40 perhekahvilaa. Muiden järjestöjen avoimia lapsiperheiden kohtaamispaikkoja oli viisi. Hankkeen aikana Espoon keskukseen perustettiin uusi perhekeskus, jonka yhteyteen avattiin avoin kohtaamispaikka. Järjestö sekä seurakunta alkoivat järjestää siellä avointa kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä kaupungin ja hyvinvointialueen kanssa.
Kohderyhmänä ovat Länsi-Uudenmaan alueella asuvat lapsiperheet. Perhekeskuksen kohtaamispaikat ovat avoimia kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Käytännössä kohtaamispaikkojen toiminta keskittyy Länsi-Uudellamaalla paljolti alle kouluikäisten lasten perheisiin.
Lisäksi kohderyhmänä ovat kohtaamispaikkojen työntekijät ja vapaaehtoiset sekä kohtaamispaikkaverkostoihin kuuluvat yhteistyökumppanit.
Resursointi
Kohtaamispaikkatoiminnan koordinointi vaatii työntekijäresurssia, esim. koordinaattoreita, jotka valmistelevat ja kutsuvat koolle työryhmien ja verkostojen kokoukset, vastaavat seuranta- ja arviointitiedon koostamisesta, kouluttavat kohtaamispaikkatoimijoita osallisuuden vahvistamisesta sekä seurannasta ja arvioinnista, koordinoivat eri toimijoiden jalkautumista kohtaamispaikkoihin, tekevät yhteistä tiedotusta kohtaamispaikkatoiminnasta ja kehittävät asiakasohjausta. Koordinaattorit voivat olla hyvinvointialueen, kunnan tai järjestön työntekijöitä.
Yhteistyörakenne
Kohtaamispaikkatoiminnan koordinointi tapahtuu sekä alueellisissa rakenteissa että koko hyvinvointialueen tasolla. Alueellisesti on muodostettu kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmä sekä kohtaamispaikkaverkosto. Ne toimivat alueen koosta riippuen joko yhden kunnan alueella, esim. Vihdissä tai kahden pienen kunnan alueella, esim. Inkoossa ja Siuntiossa tai yhdessä kaupunginosassa, esim. Espoon keskuksessa tai useammassa kaupunginosassa.
Alueen kohtaamispaikkatoimijat eli kohtaamispaikkatoimintaa järjestävät tahot muodostavat kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmä. Siihen kuuluvat Länsi-Uudellamaalla tyypillisesti kunnan avoimen päiväkodin työntekijä, MLL:n edustaja sekä seurakunnan perhekerhon lastenohjaaja. Työryhmän tehtävänä on kohtaamispaikkatoiminnan yhteensovittava suunnittelu, yhteisestä tiedotuksesta sopiminen, kohtaamispaikkojen kävijöiden osallisuuden kehittäminen sekä toiminnan seuranta ja arviointi.
Kohtaamispaikkaverkostoon puolestaan kuuluvat kohtaamispaikkatoimijoiden lisäksi kohtaamispaikkojen yhteistyökumppanit eli ne tahot, jotka esim. jalkautuvat kohtaamispaikkoihin kohtaamaan perheitä. Näitä voivat olla esim. eri järjestöt, seurakunnan diakoni, neuvola, perheneuvola, perhesosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut, suun terveydenhuolto, kulttuuritoimi jne. Verkoston tehtävänä on huolehtia kohtaamispaikkoihin jalkautumisen koordinoinnista, sisäisestä viestinnästä eri toimijoiden välillä sekä asiakasohjauksen kehittämisestä. Lisäksi verkosto voi toimia tärkeänä kanavana lapsiperheisiin liittyvien hiljaisten signaalien ja uusien ilmiöiden sekä palvelujen katvealueiden tunnistamisessa.
Koko hyvinvointialueen koordinaatioryhmän muodostavat alueellisten kohtaamispaikkaverkostojen ja hyvinvointialueen edustajat. Jokainen verkosto valitsee koordinaatioryhmään oman edustajansa. Jos kohtaamispaikkaverkostojen edustajina ryhmässä ei ole kohtaamispaikkatoimintaa järjestäviä järjestöjä ja seurakuntia, on tärkeää kutsua näitä ryhmän jäseniksi erikseen, jotta myös järjestöjen ja seurakuntien ääni tulee kuulluksi. Koordinaatioryhmän tehtävänä on kehittää kohtaamispaikkatoimintaa koko hyvinvointialueella sekä mahdollistaa hyvien käytäntöjen leviäminen.
Sitoutuminen
Kaikki mukana olevat kohtaamispaikkatoimijat sitoutuvat Länsi-Uudenmaan yhteiseen kohtaamispaikkatoiminnan malliin, joka noudattaa THL:n luomia kohtaamispaikkatoiminnan kriteerejä.
Osallisuus
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus on kohtaamispaikkatoimintaa keskeisesti ohjaava arvo Länsi-Uudellamaalla. Perheet eivät ole toiminnan kohteita, vaan toimijoita, jotka ovat mukana suunnittelemassa, kehittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa. Kaikki toiminta lähtee perheiden toiveista ja tarpeista.
Osallisuutta toteutetaan paitsi kävijäkyselyillä myös säännöllisellä ja jatkuvalla palautteen keräämisellä, yhteisillä suunnittelupäivillä sekä Huomaa minut -työkalun käytöllä.
Jalkautuminen
Kohtaamispaikasta voi saada myös ammatillista apua ja ohjausta. Tätä toteutetaan eri toimijoiden koordinoidulla jalkautumisella kohtaamispaikkoihin. Tavoitteena on tuoda ohjausta ja neuvontaa matalalla kynnyksellä sinne, missä perheet ovat.
Kohtaamispaikkaan voivat jalkautua esim. hammashoitaja, neuvolan terveydenhoitaja, perhetyöntekijä, seurakunnan lastenohjaaja tai diakoni, järjestön asiantuntija, varhaiskasvatuksen työntekijä, sosiaalityöntekijä tai puheterapeutti. Jalkautujat voivat joko pitää pienen alustuksen tai toimintatuokion ja keskustella sen jälkeen perheiden kanssa tai tulla kohtaamispaikkaan vain kohtaamaan perheitä ja olemaan läsnä. Alustuksen aiheena voi esim. lasten hampaiden hoito, uhmaikä, unipulmat, parisuhdeasiat, varhaiskasvatuksen aloitus tai lapsen puheen kehitys.
Jalkautuvat työntekijät on tärkeää perehdyttää siihen, mitä kohtaamispaikassa tapahtuu, mitä jalkautuminen on ja millainen on jalkautujan rooli. Kohtaamispaikkaan jalkautuminen voi olla yllättävän vaativaa. Se vaatii työntekijältä kykyä kuunnella, kysellä, pysähtyä ja olla läsnä, rohkeutta ottaa kontaktia ja mennä juttelemaan, uskallusta heittäytyä muuttuviin tilanteisiin.
Asiakasohjaus
Kohtaamispaikkatoiminnan asiakasohjaus on kaksisuuntaista: Eri palvelujen ja toimintojen työntekijöiden on tärkeä tuntea kohtaamispaikkatoimintaa, jotta he osaavat ohjata perheitä sinne. Toisaalta taas kohtaamispaikassa täytyy olla riittävästi tietoa erilaisista perheiden palveluista, jotta lisätukea tarvitsevat perheet osataan ohjata oikeaan paikkaan. Kohtaamispaikkaverkosto vastaa osaltaan näihin tarpeisiin, sillä siellä eri toimijat pääsevät tutustumaan toistensa toimintaan. Sisäisen viestinnän lisäksi tärkeä osa asiakasohjausta on ulkoinen viestintä lapsiperheille.
Yhteinen viestintä
Samalla alueella toimivat kohtaamispaikat tekevät yhteistä, lapsiperheille suunnattua viestintää toiminnastaan. Viestinnän välineenä voi olla esim. perhekalenteri, jossa näkyy, mitä kohtaamispaikkatoimintaa minäkin viikonpäivänä on eri puolilla aluetta. Perhekalenteri voi olla kunnan nettisivuilla, eri toimijoiden sosiaalisen median kanavissa, ilmoitustauluilla jne.
Kansikuva
