Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittämispilotti Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa

Organisoidaan kohtaamispaikkatoiminta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Perhekeskus Kaislaan sekä kehitetään mallinnus perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnalle Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen käytettäväksi kehittämisen tueksi ja uusien kohtaamispaikkojen organisointiin. 

Toimintaympäristö **

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimivan perhekeskus Kaislan toiminnat siirtyvät kokonaisuudessaan syksyllä 2022 rakentuneeseen Hyvinvointikeskukseen. Uusien tilojen myötä perhekeskuksen yhteyteen mahdollistuvat myös tilat kohtaamispaikkatoiminnalle. Kohtaamispaikkatoiminnan organisointiin liittyen sovittiin kehittämispilotin toteuttamisesta Kaksineuvoisen alueella osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.

Kehittämispilotin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa yhdessä perhekeskusverkoston toimijoiden kesken alueen kohtaamispaikkatoimintaa siten, että toimintamalli on käyttöönotettavissa uusiin tiloihin muutettaessa lokakuussa 2022. Kehittämispilotin tavoitteena oli lisäksi luoda mallinnus tulevalle hyvinvointialueelle kohtaamispaikkatoiminnan organisointia ja kehittämistä hyödyntämään.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhekeskus Kaislalla ei ole aiemmin kohtaamispaikkaa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alue sisältää Kauhavan kaupungin ja Evijärven kunnan alueet. Näillä alueilla toimii järjestöjen ja seurakunnan kohtaamispaikkoja, joihin perhekeskuksen työntekijöitä on jalkautunut, mutta tämä ei ole ollut suunnitelmallista, eikä toimijoilla ole ollut yhteistä suunnitelmaa kohtaamispaikkatoiminnasta. 

Tulevalla hyvinvointialueella on kohtaamispaikkoja vaihtelevasti perhekeskusalueilla. Yhteensä niitä on ollut 5, joista kaksi on täyttänyt THL:n kriteerit kohtaamispaikkatoiminnalle. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella on suunniteltu toteutuvaksi kohtaamispaikkoja rakentuviin perhekeskuksiin. Mallinnusta perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnasta ei ole ollut. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueelta on koottu kohtaamispaikkatoimijoiden verkosto, johon kuuluu jo toimivia kohtaamispaikkatoimijoita ja toiminnasta kiinnostuneita tahoja. Verkosto on monialainen, sisältäen työntekijöitä äitiys- ja lastenneuvolasta, perheneuvolasta, perhetyöstä, lapsiperheiden sosiaalityöstä, opiskeluterveydenhuollosta, lasten fysio- ja toimintaterapiasta, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluista, varhaiskasvatuksesta, kaupungin elämänlaatupalveluista ja kunnan nuoriso- ja vapaa-aikatoimesta, seurakunnasta ja MLL:n paikallisyhdistyksestä. 

Verkoston tehtävänä on suunnitella Kaislan kohtaamispaikkatoimintaa ja myös jalkautumista muihin kohtaamispaikkoihin. 

Tulevalta hyvinvointi alueelta on koottu työryhmä, johon kuuluu työntekijöitä perhekeskuksista, järjestöistä ja seurakunnista. Työryhmässä on käyty läpi olemassa olevien kohtaamispaikkojen organisoitumistapaa ja toimintaa. Näiden perusteella on luotu mallinnusta perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnasta, jossa THL:n kriteerit ovat pohjalla. 

Pilotin aikana järjestettiin Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön! Perheiden kohtaamispaikan arviointimallin koulutus tulevan hyvinvointialueen kohtaamispaikkatoimijoille ja siitä kiinnostuneille. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perhekeskus Kaislan alueella järjestettiin kysely, joka julkaistiin nettisivuilla ja somealustoilla. Kyselyn kautta alueen perheet pääsivät vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja toimintojen ajankohtaan. Asiakasymmärrystä myös kerättiin verkoston moninaisesta kokemuksesta perheiden kanssa työskentelystä ja kohtaamispaikkojen aiemmista kokemuksista. 

Toimintojen nimeämisessä on otettu alueen asukkaita mukaan ideoimaan nimiä. Nuoria on suunniteltu pyydettävän suunnittelemaan juliste nuorille suunnattuun toimintaan. 

Tulevalle hyvinvointialueella koottu verkosto on käynyt olemassa olevien toimintojen kautta läpi asiakkaiden kokemusta kohtaamispaikkatoiminnasta ja niistä saatuja palautteita mallinnuksen kehittämisessä. 

Ratkaisun perusidea **

Pilotissa luotiin kohtaamispaikkatoimijoiden verkosto, jonka työskentelyn ja yhteisen toimintasuunnitelman pohjalta on voitu aloittaa toiminta Perhekeskus Kaislan kohtaamispaikassa. Verkosto on kartoittanut tarpeet ja toimintamahdollisuudet kohtaamispaikkatoiminnalle. Verkoston jäsenet ovat mukana järjestämässä toimintaa. Verkoston lisäksi toiminnassa on mukana myös muita perhekeskuksen ja järjestöjen toimijoita ja työntekijöitä.  Verkosto on yhteisessä toimintasuunnitelmassa ottanut huomioon alueella tapahtuvat muut perheiden avoimet kohtaamistoiminnot pyrkien välttämättään päällekkäisyyksiä. Toiminnan mainostamista on tehty yhteistyössä verkoston toimijoiden alustoilla. 

Perhekeskus Kaislan johtoryhmässä on käyty läpi reunaehtoja resursseista ja kustannuksista kohtaamispaikkatoiminnalle. 

Tulevan hyvinvointialueen kohtaamispaikkatoimijoista koostuva työryhmä on kokemusten ja THL:n kriteerien pohjalta työstänyt ajatusta siitä, miten perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminta voitaisiin organisoida ja mitä erilaisia tapoja siinä voisi myös säilyttää. Työryhmä on myös kirjannut ylös tarpeen perhekeskuskoordinaattorin työpanokselle kohtaamispaikkatoimintaa liittyen. 

Liitteet
Kuva
Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan mallinnus
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Perhekeskustoimintamallin vakiinnuttaminen Etelä-Pohjanmaalla ja samalla kohtaamispaikkatoiminnan vakiinnuttaminen tapahtuu hyvinvointialueen perhekeskuspalveluiden palveluyksikköjohtajan ja perhekeskuskoordinaattoreiden toimesta. Kohtaamispaikkatoiminta on kirjoitettu perhekeskuksen johtamisrakenteeseen. 

Perhekeskuskoordinaattoreiden työpanos kohdistuu perhekeskustoiminnan ohella kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseen tehdyn mallinnuksen pohjalta. 

Kohtaamispaikkatoiminnasta tehdään sopimukset kuntien ja järjestöjen kanssa, ml. budjettivastuut.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jokaisen toimijan joka toimintamallin käyttöön osallistuu, tulee olla aktiivinen osa kehittämisprosessia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu kohtaamispaikkatoimintaan. Lisäksi on selkeä mallinnus toiminnasta.