Perhekeskuksen palveluneuvonta Lakeudella
Kynnyksettömällä palveluneuvonnalla pyritään varmistamaan, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja palvelut yhdellä yhteydenotolla joustavasti ja riittävän varhain. Perhekeskuksen palveluneuvonta on tarkoitettu sekä asiakkaille että ammattilaisille.
1.1.2023 sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen järjestettäväksi. Osa lasten, nuorten ja perheiden käyttämistä perheiden palveluista jäi kuntiin: varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä vapaa-ajan palvelut. Perhekeskuksen palveluneuvonnan kehittämisen taustalla oli THL:n perhekeskustoimintamalli. Ehkäisemällä palveluiden pirstaleisuutta ja siiloutumista oli tärkeä kehittää ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita, monialaista yhteistyötä sekä tiedon kulkua toimijoiden ja palveluiden välillä.
Lakeus käsittää kuusi kuntaa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Alueen väkiluku on hieman alle 50 000 ja kunnat ovat lapsirikkaita. Tähän asti sote-palveluita on toteutettu itsenäisesti kunnittain. Kehittämistyön edetessä yhteistyö on lisääntynyt kuntien välillä.
Kuva
Lakeuden alueella kunnat ovat itsenäisesti toteuttaneet ja järjestäneet lapsiperheiden palveluita vaihtelevin käytännöin kuntarajojen sisällä. Yhteistyö kunnan omien toimijoiden kesken on ollut vaihtelevaa ja toimintamalleissa on ollut eroavaisuuksia toisiin kuntiin verrattuna. Perhekeskustoimintaan kuuluvan laajan verkostoyhteistyön mahdollisuudet kunnan toimijoiden sekä kolmannen sektorin välillä ovat jääneet osittain hyödyntämättä. Lakeuden kuntia yhdistää lasten ja lapsiperheiden suuri määrä muuhun väestöön verrattuna. Pienemmissä kunnissa monialainen yhteistyö ja yhdessä tekeminen on ollut luonnollinen tapa toteuttaa palveluita lapsiperheille.
Perhekeskustoimintamallin mukaisesti lapsiperhetoimijat toimivat verkostomaisella työotteella. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on tärkeää, että perhe pääsee tuen piiriin riittävän varhain ja mahdollisimman ennaltaehkäisevällä näkökulmalla. Lakeuden pilotin avulla haluttiin lisätä tietoutta perhekeskustoimintamallin sekä siihen liittyvän palveluneuvonnan hyödyistä, madaltaa asiakkaiden kynnystä tuen ja avun saamiseksi sekä herättää keskustelua hyvistä, yhdenmukaisista sekä asiakkaiden voimavaroja vahvistavista lapsiperheiden palveluista.
Lakeuden kunnista oli koottu keväällä 2021 yhteinen perhekeskusverkosto, jossa oli toimijoita kuntien sote- ja sivistyspuolelta. Kevään 2021 yhteistyön tuloksena palveluohjausta lähdettiin pilotoimaan Kempeleessä ja Limingassa Popsoten mahdollistamien pilottityöntekijöiden voimin syksyllä 2021. Ohjausta kehittämistyöhön saatiin POPsotesta, kunnista sekä tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Hyvinvointialueen valmistelutyöhön liittyvien kuntakohtaisten pilottien tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkennuttua nousi tarve vahvistaa alueellista kehittämistä, jota varten saatiin Lakeuden alueelle yhteiset pilottityöntekijät palveluohjausta sekä nepsy-asioita edistämään. Samalla palveluohjauksen termiä haluttiin vahvistaa kohti ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa toimintaan ja tämän johdosta sosiaalipuolelle painottuva palveluohjauksen käsite muutettiin perhekeskuksen palveluneuvonnaksi.
Syksystä 2022 palveluneuvontaa kehitettiin kolmen pilotin voimin: Kempele, Liminka ja yhteinen Lakeus. Kuntien välisen perhekeskusverkoston lisäksi koottiin ns. suunnittelutiimi ohjaamaan palveluneuvonnan kehittämistyötä. Mukana oli hyvinvointialueen palvelualuepäällikkö, projektisuunnittelijoita Popsotelta, palveluneuvonnan pilottityöntekijät ja kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka vahvisti, että kehittämisessä käytetään oikeita termejä sekä kehittämistyötä ohjaavat lait tulevat huomioiduksi.
Pilottityöllä tuettiin Pohteen strategian ja järjestämissuunnitelman toimeenpanoa. Kehittämistyössä tärkeäksi nousi viestintä ja markkinointi: kuntalaisten osallisuus, vuoropuhelu ammattilaisten kanssa sekä tiivis yhteistyö esihenkilöiden kanssa. Johdon sitoutuminen oli edellytys tulokselliselle ja pysyvälle kehittämiselle.
Kuva
Lakeuden alueella toimii yhteneväinen perhekeskuksen palveluneuvonta, josta lapset, nuoret ja perheet saavat tuen ja palvelut yhdellä yhteydenotolla. Tarvittaessa perheen ympärille kootaan monitoimijainen verkosto, jonka avulla löydetään asiakasta kuunnellen ja yhdessä keskustellen konkreettiset toimet perheen voimavarojen vahvistamiseksi sekä haasteiden ratkaisemiseksi. Uudessa toimintamallissa perhe nostetaan keskiöön, jolloin lapsi, nuori tai perhe on aktiivinen toimija verkostossaan ja aina mukana tiimissä kun hänen tai perheensä asioita keskustellaan. Palveluneuvonnalla ja perhekeskustiimimallilla vähennetään ammattilaisten päällekkäistä työtä sekä lisätään yhdessä tekemistä ja toisen työn tuntemusta.
Perhekeskuksen palveluneuvontaa varten on luotu asiakaspalautejärjestelmä. Toimintaa on tarkasteltu ja kehitetty saatujen palautteiden perusteella. Pitkällä aikavälillä muutos näkyy painopisteen siirtymisenä kohti hyvinvointia tukevia palveluja, pois korjaavista palveluista ja näkyy Lakeuden alueen lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Limingassa tehtiin verkkokysely vanhemmille palveluiden kehittämistarpeista. Liminka teki samaan aikaan selvitystyötä kohti Lapsiystävällinen kuntatoimintamallia ja siinä yhteydessä lapsilta ja nuorilta kuultiin kehittämistoiveita ja ajatuksia lapsiystävällisestä kunnasta, joita hyödynnettiin perhekeskuskehittämisessä. Sekä vanhemmille, että lapsille ja nuorille oli tärkeää säilyttää palvelut lähellä asuinpaikkaa. Huomiota toivottiin kiinnitettävän siihen, että palveluita saisi mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja lapsilla ja nuorilla olisi helppo lähestyä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Kyselyiden seurauksena kunnassa aloitettiin suunnitella ja kehittää nuorisokahvilaa, joka toimisi nuorten kohtaamispaikkana, mutta sitä voisi hyödyntää myös perheiden kohtaamispaikkana.
Kempeleessä asiakasosallisuutta lisättiin ottamalla asiakkaita mukaan työpajoihin, joissa kehitettiin perhekeskuksen palveluneuvontaa. Lisäksi suunnitteilla oli kehittäjävanhempien ryhmä, mutta se jäi toteutumatta Lakeuden pilotin loppuessa vuoteen 2022. Limingassa ja Kempeleessä palveluneuvonnan pilottityöntekijöiden aloittaessa kysyttiin palautetta sekä ammattilaisilta että asiakkailta jälkikäteen suullisesti ja sähköisesti lähetetyn Webropol palautekyselyn kautta. Muhoksella palveluneuvonnan kehittäjä jalkautui Muhosmuksu tapahtumaan kysymään perheiltä; mihin ovat tyytyväisiä, ja mitkä asiat kaipaavat kehittämistä kunnan palveluista. Lumijoelle suunniteltiin yhteistyössä Terveytesi Oy:n kanssa sähköistä kyselyä lapsiperheille. Hailuodossa kyselylle ei ollut syksyn 2022 aikana tarvetta. Tyrnävän kanssa asiakasosallisuutta ei keretty suunnitella tarkemmin.
Kuva
