Perhekeskuksen palveluneuvonta Lakeudella
Kynnyksettömällä palveluneuvonnalla pyritään varmistamaan, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja palvelut yhdellä yhteydenotolla joustavasti ja riittävän varhain. Perhekeskuksen palveluneuvonta on tarkoitettu sekä asiakkaille että ammattilaisille.
Toimintamallin nimi
Kynnyksettömällä palveluneuvonnalla pyritään varmistamaan, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja palvelut yhdellä yhteydenotolla joustavasti ja riittävän varhain. Perhekeskuksen palveluneuvonta on tarkoitettu sekä asiakkaille että ammattilaisille.
Kuva
Kuvateksti
Perhekeskuksen palveluneuvonnan tärkein periaate on se, että asiakas löytää tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla joko Pyydä neuvoa -napin kautta, puhelimitse tai sähköpostilla.Palveluneuvonnan työmuotoja ovat mm. tilanteen kartoitus, neuvonta ja ohjaus puhelimitse, ohjaus ja neuvonta vastaanotolla 1-3x, kotikäynti, Lapset puheeksi -keskustelu, verkoston esim. perhekeskustiimin kokoaminen sekä konsultointi.
Pyydä neuvoa -nappi on käytössä:
Hailuoto: https://www.hailuoto.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/ohjaus-ja-neuvonta/pyyda-neuvoa/
Kempele: https://www.kempele.fi/perhekeskus/
Liminka: https://www.liminka.fi/perhekeskus/
Muhos: https://muhos.fi/sahkoinen-perhekeskus/pyyda-neuvoa/
1.1.2023 sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen järjestettäväksi. Osa lasten, nuorten ja perheiden käyttämistä perheiden palveluista jäi kuntiin: varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä vapaa-ajan palvelut. Perhekeskuksen palveluneuvonnan kehittämisen taustalla oli THL:n perhekeskustoimintamalli. Ehkäisemällä palveluiden pirstaleisuutta ja siiloutumista oli tärkeä kehittää ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita, monialaista yhteistyötä sekä tiedon kulkua toimijoiden ja palveluiden välillä.
Lakeus käsittää kuusi kuntaa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Alueen väkiluku on hieman alle 50 000 ja kunnat ovat lapsirikkaita. Tähän asti sote-palveluita on toteutettu itsenäisesti kunnittain. Kehittämistyön edetessä yhteistyö on lisääntynyt kuntien välillä.
Limingassa tehtiin verkkokysely vanhemmille palveluiden kehittämistarpeista. Liminka teki samaan aikaan selvitystyötä kohti Lapsiystävällinen kuntatoimintamallia ja siinä yhteydessä lapsilta ja nuorilta kuultiin kehittämistoiveita ja ajatuksia lapsiystävällisestä kunnasta, joita hyödynnettiin perhekeskuskehittämisessä. Sekä vanhemmille, että lapsille ja nuorille oli tärkeää säilyttää palvelut lähellä asuinpaikkaa. Huomiota toivottiin kiinnitettävän siihen, että palveluita saisi mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja lapsilla ja nuorilla olisi helppo lähestyä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Kyselyiden seurauksena kunnassa aloitettiin suunnitella ja kehittää nuorisokahvilaa, joka toimisi nuorten kohtaamispaikkana, mutta sitä voisi hyödyntää myös perheiden kohtaamispaikkana.
Kempeleessä asiakasosallisuutta lisättiin ottamalla asiakkaita mukaan työpajoihin, joissa kehitettiin perhekeskuksen palveluneuvontaa. Lisäksi suunnitteilla oli kehittäjävanhempien ryhmä, mutta se jäi toteutumatta Lakeuden pilotin loppuessa vuoteen 2022. Limingassa ja Kempeleessä palveluneuvonnan pilottityöntekijöiden aloittaessa kysyttiin palautetta sekä ammattilaisilta että asiakkailta jälkikäteen suullisesti ja sähköisesti lähetetyn Webropol palautekyselyn kautta. Muhoksella palveluneuvonnan kehittäjä jalkautui Muhosmuksu tapahtumaan kysymään perheiltä; mihin ovat tyytyväisiä, ja mitkä asiat kaipaavat kehittämistä kunnan palveluista. Lumijoelle suunniteltiin yhteistyössä Terveytesi Oy:n kanssa sähköistä kyselyä lapsiperheille. Hailuodossa kyselylle ei ollut syksyn 2022 aikana tarvetta. Tyrnävän kanssa asiakasosallisuutta ei keretty suunnitella tarkemmin.
Kansikuva
