Perhekeskuksen systeeminen verkostotyön prosessi
Perhekeskuksen systeemisen verkostotyön prosessimalli, jonka tarkoituksena on vahvistaa monialaisen työn yhteistoiminnallisuutta, dialogisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Työkalu SOTE-integraatioon.
Pirkanmaalla on samaan aikaan useampia perhekeskuksen palveluita kehittäviä hankkeita, joiden kanssa kehittämistyötä on pyritty tekemään yhdessä.
Osana Pirkanmaan tulevaisuuden SOTE-keskus-hanketta kehitetään perhekeskuksiin yhtenäisempiä käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden kautta pyritään asiakasnäkökulmasta palvelujen yhdenvertaisuuteen ja saatavuuden parantamiseen sekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Kehittämisen painopisteenä lapsi- ja perhepalvelujen muutoskokonaisuudessa on muun muassa monialaisten yhdessä tekemisen käytäntöjen kehittäminen sekä asiakasosallisuutta ja kokonaisvaltaista kohtaamista ja tarkastelua vahvistavien toimintamallien ja käytäntöjen käyttöönoton vahvistaminen.
Tulevaisuuden lastensuojeluhanke, MONNI-hanke, kehittää lastensuojelun monialaista yhdessä tekemistä lastensuojelun piirissä olevien perheiden saaman tuen vahvistamiseksi.
Kansallisesti lastensuojelussa vaativiin asiakastilanteisiin on kehitetty ja laajasti käyttöönotettu työn vaikuttavuuden ja laadun tueksi systeemistä toimintamallia, josta on kertynyt hyviä kokemuksia. Perhekeskuskehittämisessä kehitetään sitä, mitä systeeminen toimintamalli ja työote voisivat olla Pirkanmaan lapsi- ja perhepalveluissa laajemmin perustasolla, myös lastensuojelun ja muiden palveluiden yhdessä tekemisessä. Opimme samalla yhdessä systeemisen muutoksen tekemistä.
Yhteiskehittämistä on koordinoinut PirSOTE-hanke. Kehittämisprosessi on suunniteltu ja fasilitoitu yhdessä MONNI-hankkeen kanssa.
Yhteiskehittämisprosessi on toteutettu kehittäjäryhmässä, joka koostuu yhdeksän kunnan perhekeskuksesta, jotka ovat valinneet systeemisen työotteen vahvistamisen yhdeksi kehittämisensä painopisteeksi osana PirSOTE-hanketta. Konkreettisesti kehittäjäryhmässä on jäsenenä kunkin perhekeskuksen valitsemat kehittäjät, joita on ryhmään tullut useista eri lapsi- ja perhepalveluista. Tämän lisäksi perhekeskuksissa on mahdollista koota kehittämisteeman ympärille oma kehittäjäjoukkonsa. Lisäksi kehittäjäryhmään on kutsuttu mukaan Pirkanmaan LAPE-hankkeet, jotka kiinnittyvät teeman kehittämiseen.
Yhteiskehittämisprosessissa on pyritty toimimaan systeemisellä työotteella. Tämä tarkoittaa sitä, että työskentelyssä on lähdetty liikkeelle tavoitteista ja tarpeista, joihin käytännön ratkaisuja on pohdittu yhdessä. Työskentelyssä on hyödynnetty systeemisyyttä tukevia työkaluja, kuten monitoiminnallista auttamiskarttaa sekä avointa kirjaamista. Työskentelyssä on edetty ennalta tietämättä, prosessin kehikko on fasilitoitu, mutta sisältö määrittynyt tarpeen mukaiseksi dialogin kautta. Kaikkien osallistuneiden osaamista ja näkemyksiä on pyritty hyödyntämään.
Kehittäjäryhmän tapaamisten välillä on jäsennetty keskustellut asiat kokonaisuudeksi.
Kehittäjäryhmässä työstetyn toimintamallin ja ratkaisujen työstämiseen on kutsuttu mukaan laajemmin Pirkanmaan LAPE-toimijat Pirkanmaan LAPE-työryhmän tapaamisessa sekä erillisessä työpajassa.
Kehitettyä systeemisen verkostotyön prosessimallia työstetään kehittäjäryhmän ulkopuolella perhekeskuksissa työpajoissa yhdessä ammattilaisten sekä kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Tavoittelemme lapsi- ja perhepalveluiden toimintakulttuurin muutosta. Tavoittelemme toimintaa, jossa asiakas saa perhekeskuksessa vahvemmin tarpeisiinsa vastaava palvelua. Ytimessä on ajatus toiminnasta, joka on asiakaslähtöistä eikä palvelulähtöistä. Tarkoituksenamme on, että verkostotyön prosessimalli on työkalu muutoksen vahvistamiseksi.
Kehittämällä systeemistä lapsi- ja perhepalvelujen verkostotyön prosessimallia tavoittelemme palveluiden laadun ja vaikuttavuuden vahvistumista, varhaisempaa monialaista tukea lapsille ja perheille sekä palveluiden painopisteen siirtymistä peruspalveluihin.
Tavoittelemme asiakkaalle yhteensovitettuja palveluita, jotka ovat yhteiskoordinoituja ja joissa vältetään tehokkaammin päällekkäisen työn tekemistä. Tarkoituksena on, että työntekijöiden resurssit kohdentuvat vahvemmin monialaiseen yhteistyöhön. Tavoittelemme muutosta, jossa toiminnassamme siirtyisimme erillisestä yhteistyöstä "yhteiseen toimijuuteen" yhteisen asiakkaan ympärille. Pyrimme pois lähettämisen kulttuurista.
Asiakaslähtöisyyden osalta tavoittelemme asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista ja työskentelyn pohjautumista asiakkaan tarpeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että sitä, kuinka onnistumme vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, olisi myös arvioitava yhdessä asiakkaan kanssa.
Lisäksi ajattelemme, että verkostotyön prosessimallin avulla vahvistamme myös työntekijöiden työnhyvinvointia, kun tilanteita ratkotaan vahvemmin yhdessä monialaista osaamista hyödyntäen ja vastuuta jakaen.
Kokevatko asiakkaat toiminnan vastaavan tarpeisiinsa? Kuinka se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa?
Onko palveluissa käytössä työn prosessin eri vaiheissa työkaluja ja käytäntöjä systeemisen toiminnan tukemiseksi?
1. Ymmärryksen muodostaminen siitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan systeemisestä työotteesta lapsi- ja perhepalveluissa?
2. Kehittämisprosessin käynnistäminen
2.1 Paikallisten systeemiseen työotteeseen ja systeemisyyteen liittyvien kehittämistarpeiden määrittely ja niiden pohjalta kehittämisprosessin suunnittelu
3. Paikallisten tavoitteiden määrittely (1. millaista muutosta tavoitellaan, miksi kehitetään systeemistä työotetta lapsi- ja perhepalveluissa 2. Mitkä käytännön tavoitteet systeemisen työotteen osalta, esim. tiimimalli, verkostotyön malli, muuta?)
3.1 Kohti jaettua ymmärrystä ja vahvempaa tilannekuvaa: Mikä tällä hetkellä haastaa tavoitteen saavuttamista
3.2 Kohti jaettua ymmärrystä ja vahvempaa tilannekuvaa: Mikä tällä hetkellä mahdollistaa tavoitteen saavuttamista, millaisia ratkaisuehdotuksia
3.3. Ratkaisuehdotusten pohjalta yhteiseen suunnitelmaan - yhteisen kehittämisprosessin pohjaksi -
millaisin askelein etenemme kohti tavoitettamme?
4. Maakunnallisen perhekeskuksen mallin työstö; millaisella työskentelyllä vahvistamme systeemisyyttä? Millaisia käytäntöjä ja työkaluja tarvitsemme systeemisen toiminnan tueksi? Millainen kehikko (periaatteet, käytännöt ja työkalut) tulisi olla, jotta voidaan puhua systeemisestä työotteesta?
5. Perhekeskukset työstävät yhteisen kehikon pohjalta omiin tarpeisiinsa vastaavan mallin tai vahvistavat jo käytössä olevien toimintamallien systeemisyyttä.
6. Muutoksen tueksi laaditaan (perhekeskusten tarpeesta käsin):
- Työpajasarja siitä, kuinka systeemistä verkostotyön prosessimallia on mahdollista viedä eteenpäin kunnassa systeemisellä työotteella
- Mallinnus systeemisellä työotteella toimivasta kehittämisverkostosta
- Kaksi videota systeemisestä työotteesta:
1. Mitä on systeeminen toimintamalli lapsi- ja perhepalveluissa?
2. Systeeminen verkostotyön prosessimalli - esittely
Hyödynnämme kansallista lastensuojelun systeemistä toimintamallia systeemisen verkostotyön prosessimallin kehittämisessä.
Lisäksi hyödynnämme kehittämisprosessin systeemisyyden varmistamisessa THL:n jäsentämiä systeemisen muutoksen johtamisen työkaluja, jotka löytyvät Systeeminen muutoksen johtaminen: opas esimiehille ja johtajille- oppaasta (THL 2019).