Perhekeskusajokortti on maksuton verkkokoulutus. Koulutuksen avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä, mikä on perhekeskus, mitä palveluita se tarjoaa ja millaisia mahdollisuuksia se tuo verkostomaisen ja monialaisen työn tueksi.

Toimintaympäristö **

Yhtenä motiivina verkkokoulutuksen kehittämiseen oli ymmärrys, että ihmisten perustyö on kiireistä, ja ajan järjestäminen erityisesti yhteisille koulutuksille on haastavaa. Tätä haastetta helpottamaan rakennettiin tiivis koulutuspaketti, jonka suorittaminen kestää keskimäärin vain 45 minuuttia ja jonka voi suorittaa haluamanaan hetkenä itsenäisesti. 
Myös koulutusmäärärahat hyvinvointialueilla, kunnilla, järjestöissä ja seurakunnissa ovat rajalliset, joten keskeinen periaate on, että koulutus on maksuton.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vaikka perhekeskuksia ollaan kehitetty Varsinais-Suomessakin vuosia, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen käynnistyessä oli edessä uusi tilanne. Piti rakentaa yhteisten periaatteiden, käytänteiden ja rakenteiden mukainen hyvinvointialueen perhekeskus.   

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteisen ymmärryksen rakentamisen tarve perhekeskuksista koskee valtavaa joukkoa ammattilaisia. Varhan hallinnollisen perhekeskuksen lisäksi laajaan verkostomaisen perhekeskuksen kokonaisuuteen kuuluu muu lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevä sote-henkilöstö sekä vastaavasti kuntien, järjestöjen ja seurakuntien henkilöstö.

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

eOppivan fasilitoimaan prosessiin koottiin ensiksi projektiimi. Tiimiin haluttiin laaja-alaisen sivistys-, sosiaali-, terveyspalvelujen sekä järjestösektorin osaamisen lisäksi sitoutumista tiiviiseen prosessiin. Projektitiimin kokoamisessa onnistuminen oli kriittinen tekijä koko projektissa onnistumista.
Projektitiimin jäsenet:
- Taru Elo, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen Tulsote-hanke (ehkäisypalvelujen kehittäminen)
- Minna Lehtinen, palveluohjaaja, Raision kaupunki
- Maiju Lukkari, järjestötoiminnan asiantuntija, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry
- Sami Luoto, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen Tulsote-hanke (perhekeskuskokonaisuus)
- Kaisa Ranta, varhaiskasvatusjohtaja, Naantalin kaupunki
- Marianne Ylinen, vastaava kuraattori, Varha

Tavoiteltu muutos

Perhekeskusajokortilla on mahdollisuus kouluttaa resurssiviisaasti suuri joukko ammattilaisia.

Muutoksen mittaaminen

eOppivalta saadaan koulutuksen suorittaneiden lukumäärän lisäksi laadullista palautetta, jossa kuvataan mm. koulutuksen myötä muuttunutta osaamista ja sen vaikutusta työhön. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ennen koulutuksen käsikirjoitusvaiheen käynnistymistä projektiryhmä haastattelia kohderyhmään kuuluvia ammattilaisia kartoittaen toiveita ajatuksista Perhekeskusajokortin sisällön ja muodon suhteen. Myös käsikirjoitusvaiheessa hyödynnettiin projektiryhmän ulkopuolisia ammattilaisia, jotka kommentoivat esim. koulutuksen sisältöä.
Valmis tuote on suunnattu kaikille sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä järjestöissä ja seurakunnissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville ja lisäksi alan opiskelijoille.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Perhekeskusajokortin idean referenssinä hyödynnettiin DVV:n Palvelutietovaranto-ajokorttia.

Ratkaisun perusidea **

Perhekeskusajokortti-koulutuksen avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä, mikä on perhekeskus, mitä palveluita se tarjoaa ja millaisia mahdollisuuksia se tuo verkostomaisen ja monialaisen työn tueksi. Kaikki tämä, jotta asiakas saa kaipaamaansa apua ja tukea oikea-aikaisesti, joustavasti ja vaikuttavasti.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Perhekeskusajokortin käyttöönottoon ja markkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä järjestöissä ja seurakunnissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevä ja alaa opiskeleva suorittaisi koulutuksen.
Periaatteena on ollut, että ensin sitoutetaan kunkin sektorin ja toimijan johto, ja tämän jälkeen koulutus viedään käytäntöön. Ensimmäiseksi neuvoteltiin, että hallinnollisessa perhekeskuksessa työskentelevät henkilöt suorittavat koulutuksen. Lisäksi käyttöönoton aluksi jokaisella Varsinais-Suomen perhekeskusalueella järjestettiin tilaisuus, johon oli kutsuttu alueellisen perhekeskuksen päällikkö, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun edustus sekä alueen kuntien sivistys- ja varhaiskasvatusjohtajat. Nämä  tilaisuudet olivat erittäin merkityksellisiä koulutuksen suorittamisesta sopiessa. Erityisesti kuntien varhaiskasvatus ja esiopetus tarttui innolla tarjottuun koulutukseen (asiaa oli valmisteltu jo keväällä 2022 varhaiskasvatusjohtajien perhekeskusfoorumeissa). Lisäksi koulutusta markkinoitiin esim. sivistysjohtajien foorumissa, HYTE-koordinaattorien tapaamisessa ja nuorisopalvelujen hallinnon verkostossa. 
Järjestöt ja seurakunnat olivat alusta lähtien kiinnostuneita Perhekeskusajokortista. Keskeisessä roolissa tiedon välittämisessä olivat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, 113 neuvottelukunta ja Turun arkkihippakunnan tuomiokapituli. Myös koulutuksen järjestäjät sitoutuivat nopeasti ottamaan Perhekeskusajokortin mukaan lapsiin, nuoriin ja  lapsiperheisiin opinnoissaan suuntautuvien opiskelijoiden opintosisällöissä (ammatti-instituutit, Turun ammattikorkeakoulu ja Novia sekä Turun yliopisto).
Markkinointityö jatkuu ja laajenee edelleen, mutta jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että käyttöönotossa ollaan onnistuttu poikkeuksellisen kattavasti.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kannattaa asettaa tavoitteet korkealle!

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kerättyjen palautteiden perusteella koulutus koetaan onnistuneena ja tärkeänä, se lisää osaamista ja ymmärrystä aiheesta ja sillä koetaan olevan vaikutusta jopa tapaan työskennellä.