Perhekoulu POP® - tukea ja myönteisiä keinoja haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen

Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3-6 vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille.

Toimintaympäristö **

Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että poliittisilla päättäjillä on tahtoa ja ymmärrystä tukea taloudellisesti ohjelmia, joissa vanhemmuustaitoja kehitetään. 

Tiedon saattaminen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville päättäjille sekä työnantajille, jotta tieto Perhekoulusta lisääntyy ja jotta ymmärretään vanhempien sekä ammattilaisten tarve osallistua näihin ryhmiin. Perusteltua tietoa työnantajille Perhekoulun vaikuttavuudesta, jotta he näkevät satsauksen merkityksen kauaskantoisesti työntekijän kohdalla.

STEA tukee toimintaa, jolloin hinnat ovat sekä perheille että koulutettaville ohjaajille edullisia ja mahdollisimman monen henkilön saavutettavissa. Perhekoulun pitkäaikaishyödyt näkyvät yhteiskunnallisella tasolla siten, että ajoissa apua saaneet perheet kuormittavat vähemmän erikoissairaanhoidon palveluita ja syrjäytymisriski pienenee. Ammattilaisten kautta toiminta juurtuu laajalle alueelle.

Perhekoulun eri vaiheissa noudatetaan seuraavia ohjeistuksia ja lakeja; Lastensuojelulaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Terveydenhuoltolaki, Henkilötietolaki, Laki terveydenhuollon ammattilhenkilöistä, Ammattihenkilöiden eettiset ohjeet, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päämääränä on tukea mahdollisimman monia perheitä varhaisessa vaiheessa, jolloin yksittäiset oireet ja arjen haasteet eivät  kasaudu eivätkä neuropsykiatriset häiriöt vaikeudu. Samanaikaisesti tuetaan vanhemmuutta ja perheiden lähiverkostoa sekä koulutetaan ammattilaisia, jotta tieto-taito leviää mahdollisimman laajalti.

Päätavoite on antaa perheille ja heidän lähiverkostolleen asianmukaista ja uusinta tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja niiden vaikutuksista lapsen käytökseen/ toimintakykyyn. Samanaikaisesti ohjataan vanhempia sellaisten konkreettisten keinojen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, joilla tuetaan ko. lasten myönteistä kasvatusta ja ennaltaehkäistään vakavampia käytöshäiriöitä.

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat perheet, joissa lapsella on haastavaa käytöstä. Asianosaisten, heidän perheidensä ja omaistensa lisäksi kohderyhmänä ovat päivähoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. 

Tavoiteltavina tuloksina on keinojen juurruttaminen perheiden arkeen sekä suoraan että välillisesti perheiden kanssa toimivien ammattilaisten kautta.  

Toiminnan tuloksena neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä tieto ja käytännön tukitoimet tulevat perheiden ja ammattilaisten käyttöön. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annetun ja oikein kohdistetun avun hyödyt näkyvät välittömästi esimerkiksi vanhempien voimaantumisena, perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantumisena ja ammattilaisten lisääntyneenä tieto-taitona. Kyseisen asiakkaan jatkotuen tarve vähenee ja pystymme auttamaan yhä useampaa uutta avun tarvitsijaa. Pitkäaikaishyödyt näkyvät myös yhteiskunnallisella tasolla: ajoissa apua saaneet kuormittavat vähemmän erikoissairaanhoidon palveluita (esim. vakavimpien käytöshäiriöiden ja masennuksen kehittymistä on voitu ennaltaehkäistä) ja syrjäytymisriski pienenee. Ammattilaisten kautta toiminta juurtuu laajemmalle alueelle.

Barnavårdsföreningenillä on mahdollisuus kehittää ja muokata POP -menetelmää edelleen perheiden ja ammattihenkilöiden kysynnän ja tarpeen mukaan. Lisäksi yhdistyksen yhteistyö eri lastensuojelutoimijoiden kanssa luo tietoa siitä, mille yhteiskunnassa on kulloinkin tarvetta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perhekoulu POP on ohjelma, joka on tarkoitettu perheiden tukemiseen silloin kun perheessä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Tiedon ja tuen sekä konkreettisten keinojen avulla ennaltaehkäistään vakavampia käytöshäiriöitä ja ongelmien kasautumista sekä yksilön että perheiden kannalta. Lastenpsykiatrit Joanne Barton ja Seija Sandberg kehittivät kuntoutusmenetelmän "Pre-School Overactivity Programme" (University of Glasgow, Department of Child and Adolescent Psychiatry) todettuaan, että ylivilkkaisen leikki-ikäisten lasten vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Näissä tapauksissa vanhempi-lapsi-suhde on kovalla koetuksella. Tätä ohjelmaa toteutetaan Suomessa Perhekoulun nimellä, ja Barnavårdföreningen i Finland on rekisteröinyt ohjelman ja siihen liittyvän ohjaajakoulutuksen nimellä Perhekoulu POP®. 

Ohjelman englanninkielinen alkuperäisteos on Hyperactive Children - a Practilal Guide for Parents (Joanne Barton, 1999). Tästä ovat suomenkielisen käsikirjan Barnavårdsföreningenillä  STEA:n (silloisen RAY:n) tuella Perhekoulun käyttöä varten toimittaneet Seija Sandberg, Solveig Santanen, Annina Johansson, Hillevi Lauhaluoma ja Outi Rinne (1999). Vuosien 2000 -2004 välisenä aikana käsikirjasta on painettu kolme uudistettua painosta. Käsikirja on julkaistu myös ruotsin- ja englanninkielisenä. Neljännen uudistetun painoksen ovat toimittaneet Kuosmanen, Kurkio, Mahlberg, Ruoho-Pettersson ja Serenius-Sirve (2017). Käsikirjan tarkoituksena on toimia Perhekouluun osallistuvien vanhempien apuvälineenä. Kirjassa kerrataan niitä ohjelman teoreettisena pohjana ja käytännön sisältönä olevia asioita, joita ryhmätapaamisissa käsitellään. Perhekoulun päätyttyä kirja jää vanhempien avuksi ja tueksi.

Vuodesta 1999 lähtien Barnavårdsföreningen on toteuttanut Perhekoulua. Perhekoulun mallia on joustavasti kehitetty alusta lähtien kysynnän ja tarpeiden mukaan. Malli on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksi. Koulutuksen ja yhteistyön myötä malli on levinnyt usealle paikkakunnalle Suomessa. 

Vanhempien näkökulma: 

Vanhempien tarve on saada tietoa ja tukea sekä keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa toimimiseen.

- Vanhemmat saavat käytännön vinkkejä arjessa selviämiseen; testaavat niitä käytännössä ja saavat palautetta.

- Vanhemmat saavat asiallista ja ajankohtaista tietoa haastavan käyttäytymisen taustamekanismeista ja lisää ymmärrystä lapsensa käyttäytymiseen.

- Vanhempien syyllisyyden tunne omista kyvyistään vähenee vanhempien saadessa ohjauksen lisäksi vertaistukea muilta vanhemmilta, ja erikoislaatuiset kokemukset lapsen kanssa vähenevät.

Lapsen näkökulma: 

Jokaisella lapsella on tarve tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään haasteistaan huolimatta. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän saa kasvaa myönteisessä ja häntä tukevassa ilmapiirissä.

- Lapset saavat harjoitella ohjatusti leikkimistä ryhmässä oman ohjaajan kanssa ja välitöntä myönteistä palautetta toiminnastaan.

- Lapset saavat kokemusta aikuisen myönteisestä huomiosta ja leikkimisestä sekä toimintojen loppuun asti viemisestä.

Ammattilaisten näkökulma:

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset ja opiskelijat kouluttautuvat Perhekoulu -ohjaajiksi lastenryhmässä ja/tai vanhempainryhmässä.

- Ammattilaiset saavat konkreettisia keinoja käyttöönsä, joilla he voivat edelleen tukea muita vanhempia ja käyttää näitä keinoja omassa työssään sekä jakaa tätä tietoutta myös omassa työyhteisössään.  

- Ammattilaisten ammattitaito ja samalla oman työn mielekkyys lisääntyy

- Yhteistyö eri ammattilaisten kesken tiivistyy yli sektorirajojen. Ohjaajat voivat olla esimerkiksi kunnan perhetyön tekijöitä, erikoissairaanhoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia tai psykologeja ja päiväkodin lastenhoitajia.

- Saatu menetelmäkoulutus on helposti joko suoraan tai osittain siirrettävissä / sovellettavissa muihinkin toimintaympäristöihin, kuten kouluun tai päivähoitoon.

Organisaation näkökulma:

- Taloudelliset vaikutukset; ammattilaiset/ opiskelijat ohjaajakoulutuksessa, jolloin heidän työnantajansa maksavat ko. päiviltä palkan, eikä heistä tule järjestävälle organisaatiolle palkkakustannuksia POP:in ajalta.

- yhteistyö kolmannensektorin toimijoiden, erikoissairaanhoidon ja kunnan perustason toimijoiden kesken mahdollista.

Tavoiteltu muutos

Päätavoite on perheiden tukeminen.

Vanhempien näkökulma:

- Vanhempien luottamus itseensä vanhempana kasvaa ja he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan ja lapsensa käyttäytymiseen sekä vuorovaikutuksen laatuun.

- Vanhemmat kokevat arjen haasteet selkeimmiksi rajata ja tarttua saatuaan konkreettisia keinoja toimia lapsen kanssa arjessa.

- Vanhempien tietämys haastavan käytöksen mekanismeista ja omista vaikutuskeinoista lisääntyy.

- Perheen kokonaisilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi

Ammattilaisnäkökulma:

- Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten sekä näiden alojen opiskelijoiden osaaminen lisääntyy.

- Perhekoulu POP:in keinot juurtuvat ja ovat yhä useamman saatavilla.

- Tietoisuus haastavan käytöksen mekanismeista ja tukikeinoista leviää.

- Yhteistyömahdollisuudet leviävät yli sektorirajojen.

Organisaationäkökulma:

- Taloudelliset vaikutukset; suhteellisen pienellä panostuksella kauaskantoiset vaikutukset;

- Hyvin toimivana mallina kustannustehokas; ei jatkuvia kuluja uuden kehittämiseen liittyen.

- Uudet yhteistyömahdollisuudet

Muutoksen mittaaminen

Arvioitava muutos: 

Tavoitteena on, että vanhemmat oppivat uusia keinoja tukea haastavasti käyttäytyvää lasta myönteisellä tavalla sekä ymmärtämään asioita lapsen näkökulmasta. Sitä kautta tavoitteena on vanhempien voimaantuminen ja keinottomuuden & erilaisuuden kokemuksen väheneminen sekä arjen helpottuminen. Tiedon ja konkreettisten keinojen hyödyntämisen myötä myös vuorovaikutus lapsen kanssa muuttuu myönteisemmäksi ja lapsi nähdään aikaisempaa myönteisemmässä valossa.

Kun lapsi on samanaikaisesti Perhekoulussa omassa ryhmässään oppinut mm vuoron odottamista, impulssien hallitsemista, leikkiin keskittymistä ja asioiden loppuun asti viemistä, saa hän enenevässä määrin myönteistä palautetta Perhekoulun aikana ohjaajilta ja vanhemmilta, ja Perhekoulun jälkeen vanhempien lisäksi sisaruksiltaan ja päivähoidosta. Näin myös lapsen käsitys itsestään muuttuu myönteisemmäksi ja käytöshäiriöiden tai muiden neuropsykiatristen ongelmien kasautumisen riski osaltaan vähenee.

Samanaikaisesti lisäksi ammattilaiset oppivat ohjaajakoulutuksessa näitä tieto-taitoja toteuttaakseen niitä omassa työssään muiden perheiden kanssa. Myös Perhekouluun osallistuvan lapsen päiväkoti ja muu verkosto saavat tätä tieto-taitoa konsultaatioiden ja verkostotapaamisen myötä.

Perhekoulu POP :sta on tehty tohtorin väitöskirja, Eeva-Liisa Salmi (2008): The Family School. The Impact of a Group Training Programme on Overactive Hard-to-Manage Preschool Children and Their Parents. Lisäksi Eija Palomäen psyk. lisensiaattityö: Ryhmämuotoisen lyhytintervention vaikutus leikki-ikäisten lasten käyttäytymisvaikeuksiin. Myös Lastensuojelun Keskusliiton tutkija Petri Paju on osallistunut ohjaajakoulutukseen sekä laatinut kokemuksistaan raportin (2013), jossa kuvataan POP :in vaikutuksia monella eri tasolla. Lisäksi useita pro gradu -tutkielmia sekä opistotason päättötöitä. Viimeisin pro gradu Anna Palmgren (2020) Familjeskolan POP som insats vid barns utmanande beteende. 

Arviointikysymykset, -kriteerit ja indikaattorit:  

Perhekoulun alkuhaastattelussa vanhemmat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen, jossa he vastaavat kysymyksiin arjen sujumisesta (esim. ruokailu-, pukeutumis- ja siirtymätilanteet) ja arvioivat itseään vanhempana. Perhekouluprosessin päätteeksi sekä seurantatapaamisessa kolme kuukautta perhekoulun päättymisen jälkeen, vanhemmat vastaavat jälleen näihin samoihin kysymyksiin. Ammattilaiset ja opiskelijat, jotka osallistuvat Perhekouluohjaajakoulutukseen  täyttävät  palautelomakkeen Perhekoulun päätteeksi.

Indikaattoreina käytetään POP -ryhmien ja niihin osallistujien määrää vuosittain, samoin osallistujien ikää, sukupuolta ja sosioekonomista taustaa ja kotipaikkakuntaa. Työntekijöiden osalta indikaattoreina käytetään tuntiperusteiseen työajanseurantaan pohjautuvaa työtuntien määrää per POP ryhmä.

Arvioinnissa käytettävät menetelmät: 

Arviointimenetelmät ovat laadullisia ja palautteet kerätään kirjallisesti kyselylomakkeiden avulla. Vanhemmille jaetaan palautelomakkeet, joissa osa kysymyksistä on strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä. Ohjaajakoulutukseen osallistuvien palautelomakkeissa kysymykset ovat avoimia.

Toteutussuunnitelma

Perheet ja ohjaajat ilmoittautuvat

Perheet ja ohjaajat täyttävät omat ilmoittautumislomakkeensa ja heidät asetetaan jonoon siinä järjestyksessä kun ilmoittautumislomakkeet ovat saapuneet.

Vanhempien alkuhaaastattelu ja lasten tutustumiskäynti

Vanhemmat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen, jossa kartoitetaan sen hetkistä arjen sujuvuutta ja haasteita. Heille kerrotaan Perhekoulun aikataulut. Jokaiselle lapselle on oma erillinen tutustumiskäynti Perhekoulun tiloihin. Lapsen kanssa käydään läpi Perhekoulun päiväohjelma ja säännöt.

Ohjaajien perehdytyspäivä

Ennen Perhekoulun alkua ohjaajille järjestetään perehdytyspäivä. Ohjaajat saavat tietoa Perhekoulun taustasta, sen ideasta, päiväohjelmasta sekä ohjaajien rooleista. Heidät perehdytetään Perhekoulussa tarvittavaan tekniikkaan ja jaetaan koulutusmateriaali.

Perhekouluryhmä kokoontuu 10 kertaa viikon välein

Perhekoulupäivinä ohjaajat saapuvat paikalle noin tuntia ennen perheitä ja heidän kanssaan käydään läpi kuhunkin kertaan liittyvä teema Perhekoulun käsikirjasta. Perheiden saavuttua lapset haetaan yksitellen omaan ryhmäänsä, jossa jokaisella lapsella on oma ohjaaja. Ohjaajat harjoittelevat päivän aikana Perhekoulun käsikirjasta oppimiaan keinoja käytännössä lasten kanssa. Samanaikaisesti vanhemmat kokoontuvat omaan vertaisryhmäänsä. Kouluttajan johdolla vanhemmat keskustelevat kokemuksistaan ja ajatuksistaan edellisen viikon kotitehtävään liittyen. Tämän jälkeen vanhempien kanssa käydään läpi kuhunkin kertaan liittyvä teema käsikirjasta ja he saavat vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvän kotitehtävän seuraavan viikon aikana toteutettavaksi. Viimeisellä tapaamiskerralla vanhemmat saavat diplomit, lapset saavat kotiin ryhmän aikana tekemänsä päiväkirjat ja ohjaajat saavat todistuksen suoritetusta Perhekoulun ohjaajakoulutuksesta.

Verkostoilta

Verkostoilta on tilaisuus, jonne perheet voivat halutessaan kutsua omaa verkostoaan (esimerkiksi isovanhemmat, kummit, päiväkodin henkilökuntaa). Verkoston henkilöille kerrotaan Perhekoulun ideasta ja keinoista. Tilaisuus järjestetään Perhekoulun puolivälissä.

Palautekeskustelu ja lapsesta tehty kirjallinen yhteenveto vanhemmille

Perhekoulun päätyttyä lastenryhmän kouluttaja on tehnyt kirjallisen yhteenvedon lapsen toiminnasta lastenryhmässä. Yhteenveto käydään läpi vanhempien kanssa ja perheen tarpeiden mukaan heille suositellaan mahdollisia jatkotoimia.

Mahdolliset yksilölliset lisätapaamiset

Perheiden tarpeen mukaan heille suositellaan yksilöllistä perheohjausta ja/tai ohjauskäyntejä perheen kotona.

Konsultaatiokäynti lapsen päiväkodissa

Lastenryhmän kouluttaja tekee konsultaatiokäynnin lapsen päivähoidossa mikäli vanhemmat niin haluavat.

Seurantatapaaminen vanhemmille

Kolme kuukautta Perhekoulun päättymisen jälkeen vanhempainryhmä ja kouluttajat tapaavat. Käydään läpi vanhempien täyttämä seurantalomake, jossa tarkastellaan perheen sen hetkistä arjen sujuvuutta ja haasteita sekä verrataan niitä alkuhaastattelulomakkeen tietoihin.

 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perheet, joissa on haastavasti käyttäytyvä 3 - 6 -vuotias lapsi. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia eikä Perhekouluun vaadita lähetettä. Vanhempien subjektiivinen kokemus lapsen haastavasta käytöksestä riittää. Viisi perhettä kerrallaan mahtuu Perhekouluun. Vanhemmat ovat omassa ryhmässään (max. 10 /ryhmä) ja lapset omassaan (max. 5 / ryhmä). Perhekoulun verkostotapaamiseen, jossa kerrotaan Perhekoulussa käytettävistä keinoista sekä Perhekouluajatuksesta, voivat osallistua lapsen isovanhemmat, kummit, sukulaiset sekä päivähoidon työntekijät. Perhe itse kutsuu haluamansa verkoston tapaamiseen.

Vanhempien osallistuminen Perhekouluun edellyttää, että heillä ei ole mielenterveyteen liittyviä ongelmia, jotka estäisivät toimimasta vertaisryhmässä ja estäisivät mahdollisen jaksamisen kotitehtävien suorittamisessa. Toinen vertaisryhmän toiminnan edellytyksistä on yhteinen kieli, koska tulkin käyttäminen ei tue ryhmässä toteutettavaa struktuuria. Vertaisryhmätoimintaan osallistuminen edellyttää avoimuutta siihen osallistujilta. Myös lapsen masennus on este ryhmään osallistumiselle.

Perheiden tulee saada tietoa lapsensa kehityksen tukemisesta, kasvattamisen haasteista sekä Perhekouluun hakeutumisen mahdollisuuksista. Vanhemmat voivat olla itse suoraan yhteydessä Barnavårsföreningeniin puhelimitse, sähköpostitse tai kotisivujen välityksellä ilmoittautuakseen heille sopivaan Perhekoulu ryhmään (suomeksi vai ruotsiksi ja mihin ajankohtaan). Myös julkisen tai yksityisen sektorin toimija/ ko. avun tarpeessa olevan perheen kanssa työskentelevä ammattihenkilö voi suositella / ilmoittaa perheen (yhteistyössä perheen kanssa) Perhekouluun. BF:n toimijoiden taholta huolehditaan, että POP ryhmien käytössä olevat tilat ja välineet ovat asianmukaiset ja säännöllisesti huolletut.

Perhekoulun ohjaajakoulutukseen osallistuvilta vaaditaan, että he ovat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tai alaa opiskelevia henkilöitä. Lisävaatimuksena on, että he ovat työskennelleet/ työskentelevät tai tulevat työskentelemään lapsiperheiden kanssa. Ohjaajakoulutukseen hakeutuvan omalla myönteisellä asenteella sekä halulla käyttää omaksumiaan asioita omassa työssään on tärkeä merkitys.

Ratkaisun perusidea **

Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3-6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille.

Perhekoulun tarkoitus on lisätä myönteistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä. Vanhemmat ja ammattilaiset saavat keinoja lapsen myönteiseen tukemiseen, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä vakavampia käytösongelmia. Perhekoulusta saadun tietotaidon avulla vanhemmuuden taidot lisääntyvät ja arki koetaan helpommaksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli omassa organisaatioissa ja muissa toimintaympäristöissä

Periaatteena on, että kaikki organisaation (Barnavårdsföreningen, BF) muissa yksiköissä toimivat ammattihenkilöt ovat saaneet Perhekouluohjaajakoulutuksen. Tällä tavoin Perhekoulussa välttämättömiä lastenohjaajia tulee koulutukseen myös organisaation sisältä. Muiden yksiköiden henkilökuntaa koulutetaan myös vanhempain- ja lastenryhmän kouluttajiksi, jotta sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa.

Muiden yksiköiden yhteistyöverkostot ovat myös tärkeä väylä Perhekoulun tieto-taidon leviämisessä. Lisäksi BF:n ylin johto on tärkeässä asemassa Perhekoulusta tiedottamisessa yhteistyötahojen keskuudessa sekä yhteiskunnallisella tasolla. Ylemmän johdon tehtävänä on myös rakenteiden luominen, ylläpitäminen ja työn mahdollistaminen. 

Prosessi, vaiheet ja toimenpiteet toiminnan juurruttamiseksi

Vanhempainryhmän kouluttajana sekä lastenryhmän ohjaajien kouluttajana toimii BF/ Neuropsykiatristen palveluiden moniammatilliseen tiimiin kuuluva ammattihenkilö (2 kouluttajaa/ Perhekoulu). Tiimissä on kuusi vakituista työntekijää: yksikönjohtaja (psykologi), kasvatustieteiden maisteri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosionomi.

Lapsiryhmän ohjaajina toimivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset/ opiskelijat, jotka osallistuvat Perhekoulu POP-ohjaajakoulutukseen ( 6-8 ohjaajaa/Perhekoulu). Ammattihenkilöt voivat osallistua yli sektorirajojen, yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.  Ohjaajakoulutukseen osallistujia tuetaan ammatillisesti sekä konsultatiivisesti koko Perhekoulun ajan viikoittaisissa tapaamisissa. 

Ohjaajakoulutettavien osallistuminen edellyttää sitoutumista perehdytyspäivään sekä jokaiseen Perhekoulupäivään. Ohjaajakoulutettavilla on Perhekouluprosessin aikana erilaisia rooleja lastenryhmässä. He voivat olla lapsen omana ohjaajana, toimia kouluttajan avustajana tai toimia lastenryhmän tarkkailijana. Ohjaaja voi olla myös vanhempainryhmässä tarkkailijana.

Vanhempien osallistuminen edellyttää sitoutumista koulutukselliseen ja vertaistuelliseen ryhmätoimintaan.  Lisäksi vanhemmat sitoutuvat sääntöihin sekä koulutukseen liittyvien kotitehtävien suorittamiseen. Vanhempien osallistumisen ohella lapset osallistuvat ohjaukselliseen lastenryhmään.

 

Resurssit

Perhekoulun toteutukseen tarvitaan BF/ Neuropsykiatrisista palveluista vähintään kaksi täysipäiväistä ammattilaista, joista toinen kouluttaa vanhempien vertaisryhmää ja toinen toimii lastenryhmän kouluttajana. Perhekoulun valmisteluun liittyvät asiat vievät työaikaa ennen Perhekoulun alkua ja Perhekoulun päättymisen jälkeen työaikaa vievät lastenryhmän kouluttajalta lasten toiminnasta kertovien yhteenvetojen kirjaaminen, päiväkodissa käynti sekä molemmilta kouluttajilta loppukeskustelu ja seurantatapaaminen kolmen kuukauden kuluttua.

Perhekoulun vanhempainryhmän ja lastenryhmän kouluttajilta vaaditaan Perhekoulun ohjaajakoulutus sekä kokemusta ryhmien ohjaamisesta, samoin erityistietämystä neuropsykiatrisista häiriöistä. Työntekijät osallistuvat säännölliseen (1 x kk) työnohjaukseen, viikoittaisiin tiimikokouksiin sekä suunnittelu- ja kehittämispäiviin ammattitaitonsa sekä työhyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Keskinäisen luottamuksen, arvostavan ilmapiirin ja toisten työn tukemisen ylläpitäminen on tärkeää.

Perhekoulu alkaa perheiden alkuhaastattelulla, johon osallistuu sekä vanhempairyhmän- että lastenryhmän kouluttajat. Tämän jälkeen lapset tulevat lastenryhmän kouluttajan ohjaamina tutustumiskäynnille.  Ennen Perhekoulun alkua ohjaajille pidetään perehdytyspäivä, jossa heitä perehdytetään Perhekoulun kokonaisuuteen. Itse Perhekoulun pitäminen vaatii sen, että yksi ammattilainen on vanhempien ryhmän kouluttajana ja toinen lastenryhmän kouluttajana. Jokaiseen Perhekoulupäivään liittyy teoreettinen osuus, jolloin lastenryhmän kouluttaja käy päivään liittyvää aihetta läpi ohjaajakoulutettavien kanssa. Verkosto- sekä seurantatapaamiset edellyttävät molempien kouluttajien läsnäoloa. Lastenryhmän kouluttaja kirjoittaa kirjalliset yhteenvedot lasten toiminnasta ryhmässä. Vanhempien kanssa pidettäviin palautekeskusteluihin osallistuvat molemmat kouluttajat.   Lastenryhmän kouluttaja suorittaa tarvittaessa lasten päiväkotikäynnit. Koko Perhekoulun aikana lastenryhmän kouluttaja huolehtii tarvittavien välineiden hankkimisesta sekä niiden huollosta.  Molemmat kouluttajat pitävät koulutusmateriaalit ajantasalla. 

Vanhempien osallistuminen edellyttää, että heillä on toimeentulo, jolla he voivat maksaa osallistumismaksun. Osallistumismaksu on edullinen STEA:n tuen ansiosta. Maksu on 60 euroa/ perhe, ja tähän sisältyvät kaikki Perhekoulutapaamiset (10 viikkoa + tutustumiset ja seurantatapaamiset), koulutus, käsikirja ja muu jaettava materiaali, lämmin lounas sekä kahvit.  Lisäksi Perhekouluun sisältyy kirjallinen yhteenveto lapsen toiminnasta POP:issa sekä maksuton konsultaatiokäynti lapsen päiväkotiin POP lastenryhmän kouluttajan toimesta. Mahdolliset lisäkustannukset perheille tulevat menetetystä työajasta (10 päivää + tutustumiskäynnit ja seurantatapaaminen ½ päivää). Mikäli vanhemmilla ei ole tähän mahdollisuutta, voi esimerkiksi lastensuojelu, perheneuvola tai erikoissairaanhoito kustantaa Perhekouluun osallistumisen perheille.

Ohjaajakoulutukseen osallistuvat maksavat 50 €, joka pitää sisällään koulutuksen, käsikirjan ja muun koulutusmateriaalin sekä lounaan ja kahvit. Lisäkustannuksia ohjaajakoulutettaville voi tulla matkakuluista ja ohjaajien työnantajalle mahdollisista sijaisten palkkaamisista (11 päivää).

Asiakasmaksut sekä STEA:n (suurin osa) ja Brita Maria Renlundin muistosäätiöltä saatu tuki mahdollistaa Perhekoulutoiminnan BF:llä. Yhdistys mahdollistaa toiminnan tila- ja henkilökuntaresurssein sekä tukipalvelujen (laskutus, kiinteistönhuolto, ruokailu, siivous ym.) muodossa. Kustannuksia seurataan jatkuvasti. Perhekoulun markkinointi ammattilaisille sekä perheille tapahtuu BF:n toimesta. Perhekoulusta tiedottamiseen osallistuu omalta osaltaan eri foorumeissa BF: n koko henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ja muut yhteistyötahot.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Perhekoulu -mallia voidaan helposti kopioida kokonaisuudessaan sellaisenaan tai osin ja soveltaen. Perhekoulua voidaan toteuttaa myös asiakkaan eri toimintaympäristöissä, kuten koulussa ja päiväkodissa.  

Perhekoulua voidaan toteuttaa esimerkiksi pelkästään vanhempainkeskusteluryhmänä. Tällöin lapset ja lastenohjaajat jäävät mallista pois. Vanhempainryhmä voi kokoontua aamusta, päivällä tai illalla. Ryhmässä käydään läpi Perhekoulun käsikirjaa, kuten alkuperäisessäkin Perhekoulussa. Barnavårdsföreningen on soveltanut vanhempainkeskusteluryhmää kahdeksan kerran tapaamisiksi. Tapaamiset ovat viikon välein. Tällöin myös kirjan kappaleita käydään läpi soveltuvin osin. Alunperin Perhekoulu oli suunnattu alle kouluikäisille, mutta käsikirja soveltuu myös alakouluikäisten lasten vanhemmille. Vanhempainryhmän tapaamiset eivät ole sidottuina paikkaan tai aikaan, joten ryhmän tapaamiset voivat fyysisesti olla esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa lapsen iästä riippuen. Uusimpana toimintamuotona on vanhempainryhmän kokoontumiset verkkotapaamisina.

Vanhempainryhmän kouluttajalta edellytetään, että hän on käynyt Perhekoulun ohjaajakoulutuksen, jotta Perhekoulun käsikirjan sisältö on hänelle tuttu. Kouluttajaa hyödyttää, jos hänellä on kokemusta ryhmien ohjaamisesta sekä tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä. Syksyllä 2020 on tekeillä opas vanhempainryhmän kouluttajalle.

Perhekoulun ohjaajakoulutus on aiemmin liittynyt vahvasti Barnavårdsföreningenin tiloissa tapahtuvaan Perhekouluun ja siellä olevaan lastenryhmään. Kuten vanhempainryhmää myös ohjaajien koulutusta on kehitetty siten, että on kasvatus-, sosiaali-, ja terveydenhoitoalan ammattilaiset voivat osallistua erilliseen ohjaajakoulutukseen. Erillinen ohjaajakoulutus edellyttää, että osallistujalla on mahdollisuus harjoitella lapsen kanssa vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä tapaamisten välissä työpaikallaan. Erilliseen ohjaajakoulutukseen liittyy yksi kokonainen koulutuspäivä sekä viisi kahden ja puolen tunnin tapaamista viikoittain, jossa Perhekoulun käsikirjaa käydään läpi. Koulutuksen jälkeen ohjaajan on mahdollista pitää Perhekoulun vanhempainryhmää tai kouluttaa Perhekouluohjaajia omalla työpaikallaan. Syksyllä 2020 on myös ohjaajakoulutuksen tueksi tekeillä opaskirja kouluttajalle.

Myös tämä koulutus on mahdollista pitää verkkotapaamisina.Tällöin ensimmäinen kokonainen koulutuspäivä tulee jakaa kahteen lyhyempään tapaamiskertaan. Ensimmäinen kerta pitää sisällään tutustumisen sekä koulutuksen rakenteiden, sisällön ja tavoitteiden läpikäynnin, ja se on kestoltaan kaksi tuntia. Toisella tapaamisella käydään läpi kaksi ensimmäistä oppituntia, ja se on kestoltaan kaksi ja puoli tuntia.

Kouluttajan on hyvä pitää mielessä, että osallistujien sitouttaminen ryhmätapaamisiin on tärkeää. Henkilökohtainen yhteydenotto hyvissä ajoin ennen ryhmän alkua sitouttaa osallistujia paremmin. Samalla osallistujille voi kertoa mitä ryhmään osallistuminen edellyttää (läsnäolo, sisältö, ryhmän/omat tavoitteet). Sitoutumista vahvistaa vanhemmille tehtävä alkuhaastattelu, kuten alkuperäisessä Perhekoulussakin. Erityisesti verkossa tapahtuvat tapaamiset vaativat sen, että osallistujien kanssa on käyty tarkasti läpi ryhmän käytännöt; kameran käyttö, rauhallinen tila, vaitiolovelvollisuus, keskittyminen vain tähän asiaan.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vanhempien näkökulma: Vanhemmat kokevat saaneensa toimivampia keinoja arkeensa, ymmärtävänsä lastaan ja hänen käyttäytymistään paremmin. He kokevat pystyvänsä kohtaamaan uusiakin haasteita lapsen kehityksen myötä sekä kokevat myös eristäytyneisyytensä helpottavan. Vanhemmat kokevat, että he eivät ole asian kanssa enää niin yksin ja toisaalta uskaltautuvat enemmän kodin ulkopuolisiin tilanteisiin lapsen kanssa.

Ammattilaisten näkökulma: Ammattilaiset saavat uutta tietoa sekä lisää ammattitaitoa. Siten he ovat valmiimpia kohtaamaan haasteita arjessaan kokevia perheitä. Ammattilaiset kokevat saaneensa konkreettisia työvälineitä ja ovat valmiita toimimaan myös jatkossa yhteistyössä.

Organisaation näkökulma: Organisaatiossa toimintaa ja työpanosta tähdätään tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja hyödynnetään tehokkaasti valmista mallia.

Yhteiskunnallinen näkökulma: Tieto-taidon lisäämistä mahdollisimman helpolla ja matalalla kynnyksellä pyrkimyksenä kohdistaa omalta osaltaan tukea universaaleihin perheiden tukimuotoihin. Tällöin erikoissairaanhoidon ja raskaampien lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta voitaisiin vähentää.