Perhekoulu POP® - tukea ja myönteisiä keinoja haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen

Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3-6 vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille.

Toimintamallin nimi
Perhekoulu POP® - tukea ja myönteisiä keinoja haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3-6 vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille.

Toteutuspaikka
Barnavårdsföreningenin tiloissa pääkaupunkiseudulla ja tilauksesta sekä etäyhteydellä valtakunnallisesti.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Minna Kuosmanen

Luotu

06.08.2020

Viimeksi muokattu

02.12.2020
Ratkaisun perusidea

Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3-6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille.

Perhekoulun tarkoitus on lisätä myönteistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä. Vanhemmat ja ammattilaiset saavat keinoja lapsen myönteiseen tukemiseen, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä vakavampia käytösongelmia. Perhekoulusta saadun tietotaidon avulla vanhemmuuden taidot lisääntyvät ja arki koetaan helpommaksi.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että poliittisilla päättäjillä on tahtoa ja ymmärrystä tukea taloudellisesti ohjelmia, joissa vanhemmuustaitoja kehitetään.  Käypä hoito-suosituksen mukaan haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea psykoedukaation ja psykososiaalisten hoitomuotojen avulla.

Samoin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville päättäjille sekä työnantajille on tärkeää tiedottaa Perhekoulusta, jotta ymmärretään vanhempien sekä ammattilaisten tarve osallistua näihin ryhmiin. Työnantajat tarvitsevat perusteltua tietoa Perhekoulun vaikuttavuudesta, jotta he näkevät satsauksen merkityksen kauaskantoisesti työntekijän kohdalla.

STEA tukee toimintaa, jolloin hinnat ovat sekä perheille että koulutettaville ohjaajille edullisia ja mahdollisimman monen henkilön saavutettavissa. Perhekoulun pitkäaikaishyödyt näkyvät yhteiskunnallisella tasolla siten, että ajoissa apua saaneet perheet kuormittavat vähemmän erikoissairaanhoidon palveluita ja syrjäytymisriski pienenee. Ammattilaisten kautta toiminta juurtuu laajalle alueelle.

Perhekoulun eri vaiheissa noudatetaan seuraavia ohjeistuksia ja lakeja; Lastensuojelulaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Terveydenhuoltolaki, Henkilötietolaki, Laki terveydenhuollon ammattilhenkilöistä, Ammattihenkilöiden eettiset ohjeet, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perheet, joissa on haastavasti käyttäytyvä 3 - 6 -vuotias lapsi. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia eikä Perhekouluun vaadita lähetettä. Vanhempien subjektiivinen kokemus lapsen haastavasta käytöksestä riittää. Viisi perhettä kerrallaan mahtuu Perhekouluun. Vanhemmat ovat omassa ryhmässään (max. 10 /ryhmä) ja lapset omassaan (max. 5 / ryhmä). Perhekoulun verkostotapaamiseen, jossa kerrotaan Perhekoulussa käytettävistä keinoista sekä Perhekouluajatuksesta, voivat osallistua lapsen isovanhemmat, kummit, sukulaiset sekä päivähoidon työntekijät. Perhe itse kutsuu haluamansa verkoston tapaamiseen.

Vanhempien osallistuminen Perhekouluun edellyttää, että heillä ei ole mielenterveyteen liittyviä ongelmia, jotka estäisivät toimimasta vertaisryhmässä ja estäisivät mahdollisen jaksamisen kotitehtävien suorittamisessa. Toinen vertaisryhmän toiminnan edellytyksistä on yhteinen kieli, koska tulkin käyttäminen ei tue ryhmässä toteutettavaa struktuuria. Vertaisryhmätoimintaan osallistuminen edellyttää avoimuutta siihen osallistujilta. Myös lapsen masennus on este ryhmään osallistumiselle.

Perheiden tulee saada tietoa lapsensa kehityksen tukemisesta, kasvattamisen haasteista sekä Perhekouluun hakeutumisen mahdollisuuksista. Vanhemmat voivat olla itse suoraan yhteydessä Barnavårsföreningeniin puhelimitse, sähköpostitse tai kotisivujen välityksellä ilmoittautuakseen heille sopivaan Perhekoulu ryhmään (suomeksi vai ruotsiksi ja mihin ajankohtaan). Myös julkisen tai yksityisen sektorin toimija/ ko. avun tarpeessa olevan perheen kanssa työskentelevä ammattihenkilö voi suositella / ilmoittaa perheen (yhteistyössä perheen kanssa) Perhekouluun. BF:n toimijoiden taholta huolehditaan, että POP ryhmien käytössä olevat tilat ja välineet ovat asianmukaiset ja säännöllisesti huolletut.

Perhekoulun ohjaajakoulutukseen osallistuvilta vaaditaan, että he ovat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tai alaa opiskelevia henkilöitä. Lisävaatimuksena on, että he ovat työskennelleet/ työskentelevät tai tulevat työskentelemään lapsiperheiden kanssa. Ohjaajakoulutukseen hakeutuvan omalla myönteisellä asenteella sekä halulla käyttää omaksumiaan asioita omassa työssään on tärkeä merkitys.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli omassa organisaatioissa ja muissa toimintaympäristöissä

Periaatteena on, että kaikki organisaation (Barnavårdsföreningen, BF) muissa yksiköissä toimivat ammattihenkilöt ovat saaneet Perhekouluohjaajakoulutuksen. Tällä tavoin Perhekoulussa välttämättömiä lastenohjaajia tulee koulutukseen myös organisaation sisältä. Muiden yksiköiden henkilökuntaa koulutetaan myös vanhempain- ja lastenryhmän kouluttajiksi, jotta sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa.

Muiden yksiköiden yhteistyöverkostot ovat myös tärkeä väylä Perhekoulun tieto-taidon leviämisessä. Lisäksi BF:n ylin johto on tärkeässä asemassa Perhekoulusta tiedottamisessa yhteistyötahojen keskuudessa sekä yhteiskunnallisella tasolla. Ylemmän johdon tehtävänä on myös rakenteiden luominen, ylläpitäminen ja työn mahdollistaminen. 

Prosessi, vaiheet ja toimenpiteet toiminnan juurruttamiseksi

Vanhempainryhmän kouluttajana sekä lastenryhmän ohjaajien kouluttajana toimii BF/ Neuropsykiatristen palveluiden moniammatilliseen tiimiin kuuluva ammattihenkilö (2 kouluttajaa/ Perhekoulu). Tiimissä on seitsemän vakituista työntekijää: yksikönjohtaja (psykologi), kasvatustieteiden maisteri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja kaksi sosionomia.

Lapsiryhmän ohjaajina toimivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset/ opiskelijat, jotka osallistuvat Perhekoulu POP-ohjaajakoulutukseen ( 6-8 ohjaajaa/Perhekoulu). Ammattihenkilöt voivat osallistua yli sektorirajojen, yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.  Ohjaajakoulutukseen osallistujia tuetaan ammatillisesti sekä konsultatiivisesti koko Perhekoulun ajan viikoittaisissa tapaamisissa. 

Ohjaajakoulutettavien osallistuminen edellyttää sitoutumista perehdytyspäivään sekä jokaiseen Perhekoulupäivään. Ohjaajakoulutettavilla on Perhekouluprosessin aikana erilaisia rooleja lastenryhmässä. He voivat olla lapsen omana ohjaajana, toimia kouluttajan avustajana tai toimia lastenryhmän tarkkailijana. Ohjaaja voi olla myös vanhempainryhmässä tarkkailijana.

Vanhempien osallistuminen edellyttää sitoutumista koulutukselliseen ja vertaistuelliseen ryhmätoimintaan.  Lisäksi vanhemmat sitoutuvat sääntöihin sekä koulutukseen liittyvien kotitehtävien suorittamiseen. Vanhempien osallistumisen ohella lapset osallistuvat ohjaukselliseen lastenryhmään.

 

Resurssit

Perhekoulun toteutukseen tarvitaan BF/ Neuropsykiatrisista palveluista vähintään kaksi täysipäiväistä ammattilaista, joista toinen kouluttaa vanhempien vertaisryhmää ja toinen toimii lastenryhmän kouluttajana. Perhekoulun valmisteluun liittyvät asiat vievät työaikaa ennen Perhekoulun alkua ja Perhekoulun päättymisen jälkeen työaikaa vievät lastenryhmän kouluttajalta lasten toiminnasta kertovien yhteenvetojen kirjaaminen, päiväkodissa käynti sekä molemmilta kouluttajilta loppukeskustelu ja seurantatapaaminen kolmen kuukauden kuluttua.

Perhekoulun vanhempainryhmän ja lastenryhmän kouluttajilta vaaditaan Perhekoulun ohjaajakoulutus sekä kokemusta ryhmien ohjaamisesta, samoin erityistietämystä neuropsykiatrisista häiriöistä. Työntekijät osallistuvat säännölliseen (1 x kk) työnohjaukseen, viikoittaisiin tiimikokouksiin sekä suunnittelu- ja kehittämispäiviin ammattitaitonsa sekä työhyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Keskinäisen luottamuksen, arvostavan ilmapiirin ja toisten työn tukemisen ylläpitäminen on tärkeää.

Perhekoulu alkaa perheiden alkuhaastattelulla, johon osallistuu sekä vanhempairyhmän- että lastenryhmän kouluttajat. Tämän jälkeen lapset tulevat lastenryhmän kouluttajan ohjaamina tutustumiskäynnille.  Ennen Perhekoulun alkua ohjaajille pidetään perehdytyspäivä, jossa heitä perehdytetään Perhekoulun kokonaisuuteen. Itse Perhekoulun pitäminen vaatii sen, että yksi ammattilainen on vanhempien ryhmän kouluttajana ja toinen lastenryhmän kouluttajana. Jokaiseen Perhekoulupäivään liittyy teoreettinen osuus, jolloin lastenryhmän kouluttaja käy päivään liittyvää aihetta läpi ohjaajakoulutettavien kanssa. Verkosto- sekä seurantatapaamiset edellyttävät molempien kouluttajien läsnäoloa. Lastenryhmän kouluttaja kirjoittaa kirjalliset yhteenvedot lasten toiminnasta ryhmässä. Vanhempien kanssa pidettäviin palautekeskusteluihin osallistuvat molemmat kouluttajat.   Lastenryhmän kouluttaja suorittaa tarvittaessa lasten päiväkotikäynnit. Koko Perhekoulun aikana lastenryhmän kouluttaja huolehtii tarvittavien välineiden hankkimisesta sekä niiden huollosta.  Molemmat kouluttajat pitävät koulutusmateriaalit ajantasalla. 

Vanhempien osallistuminen edellyttää, että heillä on toimeentulo, jolla he voivat maksaa osallistumismaksun. Osallistumismaksu on edullinen STEA:n tuen ansiosta. Maksu on 60 euroa/ perhe, ja tähän sisältyvät kaikki Perhekoulutapaamiset (10 viikkoa + tutustumiset ja seurantatapaamiset), koulutus, käsikirja ja muu jaettava materiaali, lämmin lounas sekä kahvit.  Lisäksi Perhekouluun sisältyy kirjallinen yhteenveto lapsen toiminnasta POP:issa sekä maksuton konsultaatiokäynti lapsen päiväkotiin POP lastenryhmän kouluttajan toimesta. Mahdolliset lisäkustannukset perheille tulevat menetetystä työajasta (10 päivää + tutustumiskäynnit ja seurantatapaaminen ½ päivää). Mikäli vanhemmilla ei ole tähän mahdollisuutta, voi esimerkiksi lastensuojelu, perheneuvola tai erikoissairaanhoito kustantaa Perhekouluun osallistumisen perheille.

Ohjaajakoulutukseen osallistuvat maksavat 50 €, joka pitää sisällään koulutuksen, käsikirjan ja muun koulutusmateriaalin sekä lounaan ja kahvit. Lisäkustannuksia ohjaajakoulutettaville voi tulla matkakuluista ja ohjaajien työnantajalle mahdollisista sijaisten palkkaamisista (11 päivää).

Asiakasmaksut sekä STEA:n (suurin osa) ja Brita Maria Renlundin muistosäätiöltä saatu tuki mahdollistaa Perhekoulutoiminnan BF:llä. Yhdistys mahdollistaa toiminnan tila- ja henkilökuntaresurssein sekä tukipalvelujen (laskutus, kiinteistönhuolto, ruokailu, siivous ym.) muodossa. Kustannuksia seurataan jatkuvasti. Perhekoulun markkinointi ammattilaisille sekä perheille tapahtuu BF:n toimesta. Perhekoulusta tiedottamiseen osallistuu omalta osaltaan eri foorumeissa BF: n koko henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ja muut yhteistyötahot.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vanhempien näkökulma: Vanhemmat kokevat saaneensa toimivampia keinoja arkeensa, ymmärtävänsä lastaan ja hänen käyttäytymistään paremmin. He kokevat pystyvänsä kohtaamaan uusiakin haasteita lapsen kehityksen myötä sekä kokevat myös eristäytyneisyytensä helpottavan. Vanhemmat kokevat, että he eivät ole asian kanssa enää niin yksin ja toisaalta uskaltautuvat enemmän kodin ulkopuolisiin tilanteisiin lapsen kanssa.

Ammattilaisten näkökulma: Ammattilaiset saavat uutta tietoa sekä lisää ammattitaitoa. Siten he ovat valmiimpia kohtaamaan haasteita arjessaan kokevia perheitä. Ammattilaiset kokevat saaneensa konkreettisia työvälineitä ja ovat valmiita toimimaan myös jatkossa yhteistyössä.

Organisaation näkökulma: Organisaatiossa toimintaa ja työpanosta tähdätään tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja hyödynnetään tehokkaasti valmista mallia.

Yhteiskunnallinen näkökulma: Tieto-taidon lisäämistä mahdollisimman helpolla ja matalalla kynnyksellä pyrkimyksenä kohdistaa omalta osaltaan tukea universaaleihin perheiden tukimuotoihin. Tällöin erikoissairaanhoidon ja raskaampien lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta voitaisiin vähentää.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Perhekoulu -mallia voidaan helposti kopioida kokonaisuudessaan sellaisenaan tai osin ja soveltaen. Perhekoulua voidaan toteuttaa myös asiakkaan eri toimintaympäristöissä, kuten koulussa ja päiväkodissa.  

Perhekoulua voidaan toteuttaa esimerkiksi pelkästään vanhempainkeskusteluryhmänä. Tällöin lapset ja lastenohjaajat jäävät mallista pois. Vanhempainryhmä voi kokoontua aamusta, päivällä tai illalla. Ryhmässä käydään läpi Perhekoulun käsikirjaa, kuten alkuperäisessäkin Perhekoulussa. Barnavårdsföreningen on soveltanut vanhempainkeskusteluryhmää kahdeksan kerran tapaamisiksi. Tapaamiset ovat viikon välein. Tällöin myös kirjan kappaleita käydään läpi soveltuvin osin. Alunperin Perhekoulu oli suunnattu alle kouluikäisille, mutta käsikirja soveltuu myös alakouluikäisten lasten vanhemmille. Vanhempainryhmän tapaamiset eivät ole sidottuina paikkaan tai aikaan, joten ryhmän tapaamiset voivat fyysisesti olla esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa lapsen iästä riippuen. Uusimpana toimintamuotona on vanhempainryhmän kokoontumiset verkkotapaamisina.

Vanhempainryhmän kouluttajalta edellytetään, että hän on käynyt Perhekoulun ohjaajakoulutuksen, jotta Perhekoulun käsikirjan sisältö on hänelle tuttu. Kouluttajaa hyödyttää, jos hänellä on kokemusta ryhmien ohjaamisesta sekä tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä. Syksyllä 2020 on tekeillä opas vanhempainryhmän kouluttajalle.

Perhekoulun ohjaajakoulutus on aiemmin liittynyt vahvasti Barnavårdsföreningenin tiloissa tapahtuvaan Perhekouluun ja siellä olevaan lastenryhmään. Kuten vanhempainryhmää myös ohjaajien koulutusta on kehitetty siten, että on kasvatus-, sosiaali-, ja terveydenhoitoalan ammattilaiset voivat osallistua erilliseen ohjaajakoulutukseen. Erillinen ohjaajakoulutus edellyttää, että osallistujalla on mahdollisuus harjoitella lapsen kanssa vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä tapaamisten välissä työpaikallaan. Erilliseen ohjaajakoulutukseen liittyy yksi kokonainen koulutuspäivä sekä viisi kahden ja puolen tunnin tapaamista viikoittain, jossa Perhekoulun käsikirjaa käydään läpi. Koulutuksen jälkeen ohjaajan on mahdollista pitää Perhekoulun vanhempainryhmää tai kouluttaa Perhekouluohjaajia omalla työpaikallaan. Syksyllä 2020 on myös ohjaajakoulutuksen tueksi tekeillä opaskirja kouluttajalle.

Myös tämä koulutus on mahdollista pitää verkkotapaamisina.Tällöin ensimmäinen kokonainen koulutuspäivä tulee jakaa kahteen lyhyempään tapaamiskertaan. Ensimmäinen kerta pitää sisällään tutustumisen sekä koulutuksen rakenteiden, sisällön ja tavoitteiden läpikäynnin, ja se on kestoltaan kaksi tuntia. Toisella tapaamisella käydään läpi kaksi ensimmäistä oppituntia, ja se on kestoltaan kaksi ja puoli tuntia.

Kouluttajan on hyvä pitää mielessä, että osallistujien sitouttaminen ryhmätapaamisiin on tärkeää. Henkilökohtainen yhteydenotto hyvissä ajoin ennen ryhmän alkua sitouttaa osallistujia paremmin. Samalla osallistujille voi kertoa mitä ryhmään osallistuminen edellyttää (läsnäolo, sisältö, ryhmän/omat tavoitteet). Sitoutumista vahvistaa vanhemmille tehtävä alkuhaastattelu, kuten alkuperäisessä Perhekoulussakin. Erityisesti verkossa tapahtuvat tapaamiset vaativat sen, että osallistujien kanssa on käyty tarkasti läpi ryhmän käytännöt; kameran käyttö, rauhallinen tila, vaitiolovelvollisuus, keskittyminen vain tähän asiaan.

 

Kansikuva
Naperot kertovat millä keinoilla lapsi toivoo häntä ohjattavan.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä