| Innokylä

Toimintaympäristö

Lapsiperhe omassa elinympäristössään. Palvelun mahdollistajana kunta, tulevaisuudessa sotesta vastuussa oleva maakunta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pilottikaupungissa Varkaudessa oli tilanne, että lapsiperheiden erityispalveluiden kustannukset olivat kasvaneet tasaisesti hyvin korkealle tasolle. Samaan aikaan lapsiperheiden keskuudesta kantautui mm. lapsiperheraadin kautta tietoa, että perheet kokivat, etteivät he saaneet apua oikea-aikaisesti tai todellisiin tarpeisiinsa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ideana on saada perheet vaikuttavan, perheen tarpeista lähtevän tuen piiriin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Nykymallilla tukea tarvitsevat perheet ajautuvat liian usein tilanteeseen, jossa palveluiden käyttäminen käy työstä ja vaatii paljon voimavaroja suoriutua kaikista tukitoimista.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kati Palsanen, SOS-Lapsikylä, Miia Lahtela, SOS-Lapsikylä, Sari Nyberg, Helsingin Diakonissalaitos, Tiina Mikkonen-Reponen, Varkauden kaupunki, Perhekumppanit Olli, Asta ja Heini sekä Kehittäjäperheet Varkaudessa

Tavoiteltu muutos

Ennen kehittämistyön aloittamista tehtiin 325 lapsiperheen erityispalveluiden käytön analyysin Varkauden kaupungissa.

Tämän perusteella olemme pystyneet asettamaan tavoitteet, jotka ovat:

Tulostavoitteet

Lisätä paljon tukea tarvitsevien lapsiperheiden kokemusta hyvinvoinnista.
Vähentää paljon tukea tarvitsevien lapsiperheiden tukipalvelujen tarvetta ja lyhentää tukipalvelujen asiakkuuksien kestoa.
Säästää kumppanuuspalvelun kohteena olevien lapsiperheiden tukipalveluiden kustannuksista 15-20% vuoteen 2022 mennessä.

Toiminnalliset tavoitteet

Kehittää perhekumppanimallista vaikuttava ja oikea-aikainen palvelukonsepti paljon tukea tarvitseville lapsiperheille
Luoda perhekumppanimallia tukeva resurssien ohjaus- ja johtamismalli, joka mahdollistaa oikea-aikaisen ja vaikuttavan avun suuntaamisen perheen tarpeisiin
Edistää virallisen ja epävirallisen auttamisen yhdistämistä
Toimintakulttuurin muutos kohti tarvelähtöistä auttamista

Muutoksen mittaaminen

Käytämme arvioinnissa sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Ammattilaisten ja palvelun käyttäjien kanssa toteutamme ns. living lab -menetelmää. Olemme vieneet palveluidean mahdollisimman nopeasti käytäntöön. Perhekumppanit kehittävät palvelua yhdessä kehittäjäperheidemme kanssa samalla kun he toteuttavat perhekumppanipalvelua näissä perheissä. Viikottain tai kuukausittain perhekumppanit pysähtyvät pohtimaan oppimaansa yhdessä tai reflektoiden palvelun koordinaattorin kanssa. Perhekumppanit dokumentoivat havaintonsa ja pitävät kirjaan työn kuormittavuudesta. Näiden materiaalien ja perhekumppanien kanssa kehittäjät kokoontuvat aika-ajoin vetämään yhteen opittua ja jatkokehittämään palvelua vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea tarvitsevien lapsiperheiden tarpeita. Nämä yhteiset kehittämispäivät toimivat samalla arviointihetkinä, joista kertyy kumuloituvaa arviointitietoa.

Tilastollista arviointia palveluiden kustannusten kehittymisestä teemme perinteistä tilastomenetelmiä hyödyntäen.

Kehitystyön taustalla oleva tilastollinen analyysi palveluiden käytön elinkaaresta mahdollistaa palveluiden käytön seurannan ja arvioinnin myös tätä aineistoa vasten.

Toteutussuunnitelma

Useita sosiaali- ja perhepalveluita samanaikaisesti käyttävälle lapsiperheelle osoitetaan perhekumppani, jonka tehtävänä on varmistaa perheen tueksi ne palvelut, jotka auttavat perhettä oikea-aikaisesti. Perhekumppani jalkautuu perheen arkeen, on ihmisenä lähellä ja kuuntelee perhettä tukien perheen osallisuutta ja sitoutumista oman hyvinvointinsa vahvistamiseen.

Perhekumppani aloittaa työskentelyn perheen kanssa yhteisellä alkuarvioinnilla. Tämän jälkeen hän työskentelee perheen kanssa muutosvaiheen yli ja varmistaa perheen sitoutumisen ja kokeman hyödyn palveluista. Perhekumppani vastaa perheen tukisuunnitelman toteutumisesta. Lopuksi kumppanin tehtävänä on päättää työskentely hallitusti ja varmistaa, että perhe pärjää sille räätälöidyn palvelukokonaisuuden avulla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Paljon tukea tarvitsevat perheet.

Kuvittele ja kokeile

Ratkaisun testaaminen

Tilanne käytännön toimeenpanon aikana:
Palvelun piirissä olevat perheet ovat antaneet palautetta, että he ovat koneet perhekumppanin lisänneen perheensä hyvinvointia. Tätä ei kuitenkaan olla vielä selvitetty palvelun piirissä olleilta perheiltä systemaattisesti. Yksikään perhe ei kuitenkaan ole kieltäytynyt palvelun vastaanottamisesta, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon, että tässä joukossa on nimenomaisesti sellaisia perheitä, joiden vanhempien on vaikea luottaa viranomaisiin ja palvelujärjestelmäämme.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Useita sosiaali- ja perhepalveluita samanaikaisesti käyttävälle lapsiperheelle osoitetaan perhekumppani, jonka tehtävänä on varmistaa perheen tueksi ne palvelut, jotka auttavat perhettä oikea-aikaisesti. Perhekumppani jalkautuu perheen arkeen, on ihmisenä lähellä ja kuuntelee perhettä tukien perheen osallisuutta ja sitoutumista oman hyvinvointinsa vahvistamiseen.

Perhekumppani aloittaa työskentelyn perheen kanssa yhteisellä alkuarvioinnilla. Tämän jälkeen hän työskentelee perheen kanssa muutosvaiheen yli ja varmistaa perheen sitoutumisen ja kokeman hyödyn palveluista. Perhekumppani vastaa perheen tukisuunnitelman toteutumisesta. Lopuksi kumppanin tehtävänä on päättää työskentely hallitusti ja varmistaa, että perhe pärjää sille räätälöidyn palvelukokonaisuuden avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelun mahdollistajana kunta, tulevaisuudessa sotesta vastuussa oleva maakunta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehitystyön taustalla oleva tilastollinen analyysi palveluiden käytön elinkaaresta mahdollistaa palveluiden käytön seurannan ja arvioinnin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perhekumppanipalvelun taustaksi tehty analytiikka ja selvitys antaa perustelut olettaa, että tämän kaltaiselle palvelulle on tarvetta ja sillä on mahdollista saada aikaan sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääntymistä että lapsiperheiden erityispalveluiden kustannusten laskua. Palvelun systeeminen luonne mahdollistaa aidosti perheiden tarpeista lähtevän auttamisen ja tavoitteen asetattamisen jokaisen perheen ainutlaatuinen tilanne huomioiden. Palvelu tuo yhteen aidosti aina kunkin perheen kohdalla, kussakin tilanteessa perheen kannalta parhaan mahdollisen osaamisen. Jos ensimmäisellä yrittämällä perheen tueksi rakennettu kokonaisuus ei näytä toimivan, niin perhekumppani havaitsee tämän nopeasti, viestii tilanteesta kuntaan ja perheen tuen kokonaisuutta voidaan tarkistaa ketterästi ja ilman kuukausien tai vuosien viivytystä.

Usein perheenjäsenet jättävät käyntejä väliin tai keskeyttävät palvelujen käytön, jos he eivät koe jotain palvelua omakseen. Perhekumppanipalvelun yhteydessä tällainen ei tule jatkumaan pitkään, vaan asioihin päästään tarttumaan tuoreeltaan ja perheelle pystytään antamaan vaihtoehtoja, jotka palvelevat heitä paremmin. Uutta on se, että perheen näkökulmasta tuen kokonaisuus voi näyttäytyä yhtenäisenä kokonaisuutena, jopa yhtenä palveluna, jolloin päästään eroon palvelujärjestelmän aiheuttamasta stigmasta, joka luokittelee tukea tarvitsevat perheen suurkäyttäjiksi. Tämän identiteettiinkin vaikuttavan muutoksen kustannus- ja hyvinvointivaikutuksia on vaikea mitata yksilö ja perhetasoisesti, mutta voidaan muuhun tutkimustietoon vedoten olettaa, että tässäkin tapauksessa positiiviset vaikutukset ovat merkittävät.

TULOSPERUSTAINEN RAHOITUSMALLI: SOS-Lapsikylä on päättänyt toteuttaa perhekumppanipalvelua yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kanssa. Yhdeksi vaihtoehtoiseksi rahoitusmalliksi olemme kaavailleet palvelun vaikuttavuuteen perustuvaa hinnoittelua, jossa palvelun toteuttamisen hintaan voidaan laskea osa, jonka palvelun tuottaja saa vain jos perheissä ja kuntataloudessa saadaan aikaan tavoiteltuja tuloksia. Tämä kuvastaa SOS-Lapsikylän ja HDL:n vahvaa käsitystä palvelun tarpeellisuudesta ja toimivuudesta.