Perhelinja - Lastensuojelujärjestöjen palveluita jalkauttava toimintamalli

Lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli, joka kokoaa ja jalkauttaa eri järjestöjen palveluita ja toimintaa keskitetysti ja resurssiviisaasti yhden nimittäjän alla sellaisille kohdealueille, joilla järjestöjen palveluita ei ole ennestään ollut saatavilla.

Oivalla ja ymmärrä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja sen jäsenjärjestöt lähtivät kehittämään jalkautuvia palveluitaan (2018-2020), kun tiedostettiin, että lapsiperheiden mahdollisuudet saada järjestölähtöistä ammatillisesti tuotettua tukea ja apua vaihtelivat suuresti asuinpaikan mukaan. Järjestöjen palvelut olivat keskittyneet pitkälti Turun seudulle sekä pitkät välimatkat, perheenjäsenten aikataulujen yhteensovittaminen, tietämättömyys järjestöjen palveluista ja toiminnoista tekivät avun hakemisen ja saamisen haastavaksi.

Perhelinja-toimintamallin avulla eri järjestöjen tuottamat palvelut ja toiminnot pystytään jalkauttamaan keskitetysti seutukunnissa asuvien lapsiperheiden tueksi. Toimintaa toteutetaan sekä lähitoimintana että etäyhteyksin. Järjestöjen palvelut ja toimintaan osallistuminen on asiakkaille maksutonta.

Perhelinjan kautta saatavat palvelut eivät korvaa kuntien lakisääteisiä palveluja vaan täydentävät niitä tarjoten uusia asiakkaan jatkopolkuja, matalan kynnyksen ja/tai täydentävää tukea ja toimintaa sekä toimii kuntien ammattilaisten työn tukena ja täydentäjänä.

Tavoitteena on, että vuoden 2022 alusta Perhelinjan kautta saatava järjestöapu olisi kaikkien varsinaissuomalaisten lapsiperheiden saatavilla ja osa sote-rakenteita, esim. perhekeskuksia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Perhelinjan toimintamallia on kehitetty yhteistyössä eri kumppanien kanssa.

Perhelinjan kuntakumppanit 2018-2020:

Laitilan kaupunki
Uudenkaupungin kaupunki
Kemiönsaaren kunta
Turun kaupunki

Perhelinjan kehittämistyössä mukana olleet järjestöt:

Turun Ensi- ja turvakoti ry
Sateenkaari Koto ry
MLL Varsinais-Suomen piiri ry
Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset -FinFami ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Lounais-Suomen Syli ry
KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Folkhälsan Förbund rf
Turun Tyttöjen talo
Auta Lasta ry
Turun 4-H yhdistys ry
Pelastakaa Lapset ry
Elämäntaidon ja vanhemmuuden tuki ry

Yhteistyössä mukana myös:

Kela
Asukasluotsaus
Vakka-Opisto
Ammattiopisto Novida
muita alueellisia yhteistyökumppaneita

Toteutussuunnitelma

Perhelinjan sisällöt on järjestöjen ammattilaisten tuottamaa.

Perhelinjan toimintakokonaisuudet:

1. Yksilö- ja perhetyön vastaanotto

Järjestöjen matalan kynnyksen tukea ja apua on saatavilla kuntien kanssa sovitussa paikassa lähipalveluna ja/tai verkkovälitteisesti.
Järjestöjen tuottama apu on neuvontaa, ohjausta ja keksuteluapua. Sisällöt liittyvät Perhelinjan teemoihin, joita ovat: vanhemmuus, jaksaminen, murrosikä, ero lapsiperheessä, päihteet pikkulapsi- tai murkkuperheessä, mielenterveys- ja päihdeomaisten tukeminen, syömishäiriöt sekä lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltatyö.
Asiakas voi tulla vastaanotolle itse hakeutuen tai ammattilaisen ohjaamana.
Vastaanottoaika varataan Perhelinjan sähköisen ajanvarauskalenterista tai olemalla yhteydessä suoraan järjestöjen työntekijöihin.
Apu on asiakkaalle vapaaehtoista ja maksutonta.
Tavoitteena, että järjestöjen matalankynnyksen apu ja tuki on lapsiperheiden saatavilla helposti ja nopeasti

2. Kaikille avoimet teemalliset tilaisuudet

Perhelinjan teemoja noudatteleva luentosarja, jossa jaetaan teemakohtaista tietoa avuntarjoajista, vertaistoiminnasta sekä sovitusti avataan kokemuksia myös kokemusasiantuntijan avulla.
Toteutetaan joko lähitoimintana tai verkkoluentosarjana tai niiden yhdistelmänä.
Tavoitteena tiedon jakaminen, ennakkoluulojen vähentäminen ja avun hakemisen kynnyksen madaltaminen.

3. Ammattilaisten työn tukeminen

Lisätuki tai jatkopolku asiakkaalle: Perhelinjan palvelut voivat toimia lakisääteisistä palveluista irrallisena tai sen rinnalla tarjottavana varhaisena tai lisätukena.
Nimettömät asiakaskonsultaatiot: Ammattilaisten keksinäistä tiedon vaihtoa nimettömistä asiakastapauksista. Tietoa teemakohtaisista aiheista, vertaisryhmistä ja -toiminnasta ja esimerkiksi auttamispolun muista jatkopoluista.
Ammattilaisten keskinäinen parityöskentely: Kunnan ammattilainen voi pyyttää järjestötyöntekijän omaksi työparikseen asiakastapaamiseen. Järjestötyöntekijä tuo oman teemakohtiasen osaamisensa ja kokemuksensa täydentämään asiakkaan kanssa työskentelyä.
Tavoitteena, että ammattilaiset saavat tieto ja tukea omaan työhönsä ja osaavat hyödyntää järjestöjen tuottamia palveluita omassa työssään. Tätä kautta asiakkaille mahdollistuu oikeanlainen ja oikea-aikainen apu ja tuki.

4. Räätälöidyt palvelukokonaisuudet

Kuntien tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia, jotka toteutetaan kuntien ammattilaisten kanssa yhteistyönä.
Esimerkiksi: koululuokalle tai määritellylle kohderyhmälle suunnatut työpajat tai toiminnalliset tuokiot, vertaisryhmät, kohtaamispaikat maahanmuuttajaperheille.
Tavoitteena vastata kunnissa nouseviin ilmiöihin ja haasteisiin joustavasti ja saada apua perille nopeasti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohdealueiden lapset, nuoret ja heidän vanhemmat.

Yleisesti lapsiperheet, joilla tarvetta Perhelinjan teemojen mukaiseen matalan kynnyksen ja/tai varhaisen tuen palveluille tai toiminnalle.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kokosimme tähän kolmevuotisen Perhelinja- kehittämistyön tärkeimpiä askeleita, oivalluksia ja kysymyksiä, joiden äärelle on hyvä pysähtyä jalkautuvia palveluita suunniteltaessa:

1. Tunnista ja selkiytä perustehtävä

Miksi palvelua tai toimintaa lähdetään jalkauttamaan? Millaisia tavoitteita jalkautumiselle on asetettu ja miten ne liittyvät taustaorganisaation tulevaisuuteen ja strategiseen työskentelyyn? Millaisia kehittämistyötä tukevia rakenteita taustaorganisaatiossa on olemassa? Onko ne riittävät? Onko kehittämiselle olemassa johdon aito tuki ja miten se näkyy kehittämistyön arjessa? Miten kehittämistyö integroidaan muuhun perustoimintaan kehittämistyön aikana ja sen jälkeen?

2. Työ vaatii oikeat tekijät ja oikeanlaisen tuen

Millaisia ominaisuuksia jalkautettavaa työtä tekemään lähtevältä työntekijältä edellytetään? Onko työntekijällä riittävät tiedot, taidot ja kokemus jalkautettavan työn sisällöstä? Ovatko taustaorganisaation työntekijät selvillä kehittämistyön visiosta, sen viitekehityksestä sekä omasta roolistaan suhteessa kehittämistyöhön? Millaista tukea tai (linja)johtamista työntekijä tarvitsee työnsä tueksi työyhteisöltä ja esimieheltä? Tarvitaanko työlle organisaation ulkopuolelta tulevaa sisällöllistä tai strategista tukea? Miten työ poikkeaa organisaation muista työnkuvista ja onko työn erityispiirteistä keskusteltu työyhteisössä yhteisesti? Miten työntekijän työolosuhteet järjestetään alueilla ja jaksamista tuetaan arjessa?

3. Tutustu aiheeseen ja benchmarkkaa

Mitä jalkautuvista palveluista on aikaisemmin kirjoitettu? Millaisia pilotteja on ollut ja millaisia tuloksia niistä on saatu? Mikä on ollut toimivaa ja mikä ei? Miksi? Onko jotakin sellaista, jossa on selkeitä yhtymäkohtia käynnistettävään kehittämistyöhön? Voiko tätä tietoa hyödyntää jotenkin?

4. Tutustu kohdealueeseen

Millainen kohdealue on fyysisesti ja millaisia alueita se sisältää? Minne yleiset palvelut sijoittuvat ja mitä ne ovat? Missä ja miten ihmiset liikkuvat? Miten julkinen liikenne mahdollistaa liikkumisen kauempaa?

5. Perehdy kohderyhmään

Millaista kohderyhmää tavoitellaan ja onko kohderyhmä riittävän selkeästi määritelty myös rajatapausten osalta? Paljonko kohderyhmää on alueella? Millainen sosio-ekonominen tausta kohderyhmällä on? Millaisia haasteita kohderyhmään liittyy? Onko kohderyhmällä joitakin erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida palvelua suunniteltaessa (esim. kielikysymykset)? Kerätäänkö kohderyhmältä ajatuksia tai toiveita palvelujen jalkauttamisesta tai heidän tarpeistaan? Jos kerätään, miten tiedot saadaan?

6. Selkiytä palvelun sisältö

Määritä mitä palveluita ollaan jalkauttamassa ja miksi? Vastaako palvelut kohderyhmän tarpeita? Onko palvelut ja siihen liittyvät prosessit kuvattu niin selkeästi, että myös ”maalikko” ymmärtää, mistä palvelussa on kyse, mistä sitä saa ja miten? Pystyykö potentiaaliset asiakkaat tunnistamaan kuvausten pohjalta oman avuntarpeensa?

7. Mieti kohderyhmän tavoittamisen tapa

Millaisilla välineillä tai tavoilla kohderyhmää pyritään tavoittamaan? Sopiiko suunniteltu väline/ tapa kohderyhmän tavoittamiseen ja huomioiko se kohderyhmän erityispiirteet? Tarvitaanko tavoittamiseen jonkinlaisia lisäkannustimia ja jos tarvitaan, niin millaisia?

8. Etsi ja motivoi asiakastyön yhteistyöverkostot

Ketkä ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita alueella? Keiden puoleen kohderyhmä kääntyy kunnassa, jos tarvitsee apua tai toimintaa? Mitä yhteistyökumppanit hyötyvät yhteistyöstä ja mitä yhteistyö heiltä vaatii? Miten motivoit ja sitoutat yhteistyökumppanit yhteistyöhön jatkossakin? Millaisia välineitä sinulla on tarjota yhteistyökumppanien työn tueksi? Tarvitaanko yhteisiä foorumeita ja jos tarvitaan, niin millaisia?

9. Yhteensovittavalla johtamisella rakenteisiin

Millaisia rakenteita tarvitaan yhteistyön vakiinnuttamiseen alueelle? Miten huolehdit siitä, että yhteistyö rakentuu rakenteiden eikä yksittäisten työntekijöiden varaan? Millaisia tavoitteita, johtamista, seurantaa ja arviointia tarvitaan? Mitä odotetaan asiakastyössä olevilta sekä heidän esimieheltään ja johtajilta? Miten odotukset esitetään heille? Kirkasta, mitä he ovat saamassa ja miten yhteistyömotivaatiota pidetään yllä? Millaista todennettua faktaa, materiaali tms. he tarvitsevat oman linjajohtamisen tueksi?

10. Varmista palvelun riittävä näkyvyys

Millaisilla viestintäkanavilla kohderyhmä tavoitetaan? Onko viestintäkanavat riittävän moninaiset? Millainen kärkiviestin pitäisi olla esim. potentiaalisille asiakkaille tai yhteistyökumppaneille? Millaisia viestinnällisiä tavoitteita asetetaan? Onko viesti riittävän selkeä ja ytimekäs? Millaista markkinointimateriaali tarvitaan? Millaista viestinnän osaamista kehittämistyöhön tarvitaan ja miten se aiotaan hankkia?

11. Varaa riittävästi aikaa

Minkä verran aikaa on varattu hankkeen kartoitus- ja suunnittelutyölle, verkostojen kokoamiselle ja yhteistyön organisoitumiselle, kohderyhmän tavoittamiseen sekä jalkautettavan mallin kehittämiseen ja testaamiseen? Onko näihin varattu aika riittävä? Onko suunnitelma realistinen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja käytettävissä olevaan aikaan?

12. Pysähdy arvioimaan, korjaa ja tee edistymiset näkyväksi

Miten usein hankekaudella tulisi pysähtyä ja arvioida jalkautettavan työn edistymistä? Keiden arvioinnissa tulisi olla mukana kohderyhmästä, kumppaneista tai palvelun tuottajasta? Mitkä tavoitteet on jo saavutettu ja missä on vielä tekemistä? Miksi? Mikä on onnistunutta ja mikä ollut haastavaa? Millaista syötettä (input, output) kehittämistyö tuottaa toimijoilleen, toimintaympäristölleen ja taustaorganisaatiolle? Miten se hyödynnetään? Onko jotakin, jota tulisi muuttaa? Millaisia korjausliikkeitä aiotaan tehdä? Miten turvataan onnistuneiden elementtien säilyminen toiminnassa?

13. Tee varasuunnitelma

Mitä sitten, jos suunniteltu ei toimikaan? Halvaannuttaako se koko toiminnan vai olisiko mahdollista päästä samaan lopputulokseen jollakin toisella tavalla? Mitä uudelleen järjestelyt tarkoittaisivat ja miten ne saataisiin käytäntöön hallitusti? Miten muutos aikataulutetaan ja resurssoidaan?

Rahoitus

STEA:n hankerahoitus 2018-2020.

Henkilöstö

Hankekoordinaattori 2018-2020 ja hanketyöntekijä 09/2019-2020.

Jalkautuvat järjestötyöntekijät järjestöjen omaa palkattua henkilökuntaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Perhelinjan toimintamalli perustuu pitkälti alusta-ajatteluun, jossa usempi toimija tuottaa toisistaan riippumattomia palveluja ja/tai toimintaa yhteiseltä alustalta joko yksin tai yhdessä toistensa kanssa. Samaa ideaa voi hyödyntää minkälaiseen toimintaan vain jos, tavoitellaan samaa kohderyhmää ja toiminnot ovat jollakin tavalla samaan kokonaisuuteen sopivia.

Huomioita yhteisen toiminta-alustan ja mallin kehittämisestä/ käytöstä:

Malli tarjoaa alustan, jonka kautta palvelua/ toimintaa pystytään jalkauttamaan toiselle paikkakunnalle kooten ne samalla helposti lähestyttäväksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi.
Toimiakseen, alustalta tarjottavat palvelut ja toiminnot, pitää olla kuvattu selkeiksi ja ymmärrettäviksi niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta, esim. palvelukatalogiin tai nettisivuille.
Malli edellyttää jonkinlaista puolueetonta koordinointia ja rakenteiden ylläpitoa sekä kumppanien kesken yhteisiä toimintatapoja ja -periaatteita.
Malli tarjoaa koordinaation ylläpitämät yhteiset rakenteet, kokonaisviestinnän ym., jolloin yksittäisten toimijoiden resurssit kohdistuvat kustannustehokkaasti haluttuihin sisältöihin.
Malli edellyttää jokaiselta kumppanilta selkää suunnitelmaa ja tavoitteita, mitä tämän tyyppilsetä toiminnalta haetaan ja miksi.
Malli edellyttää jokaiselta mukana olevalta kumppanilta vahvaa, oman organisaationsa sisäistä johtamista, jotta toimintatavat ja alueellinen työ on sujuvaa alustalla ja vakiintuu organisaation arkeen ja osaksi yhteistä toimintamallia.
Alueellisilta kumppaneilta yhteistyö edellyttää yhteensovittavaa johtamista ja yhteistyötä, jotta järjestö-kuntayhteistyö ja verkostot pääsevät syntymään sekä rajapinnoilla tapahtuva yhteistyö vakiintumaan osana organisaatiokulttuuria.
Yhteinen visiointi, säännöllinen yhteydenpito ja viestintä, kumppaneiden osallistaminen sekä edistymisten ja onnistumisten näkyväksi tekeminen on tärkeää. Samoin rehellinen keskustelu siitä, mikä ei toimi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

1. Perhelinjan toimintamalli: Perhelinjasta on kehitetty lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli ja -alusta, joka kokoaa järjestöjen sirpaleiset palvelut yhden nimittäjän taakse ja selkiyttää järjestötoimijoiden kirjavaa toimijajoukkoa. Perhelinjalle on luotu yhteiset toimintaperiaatteet, järjestöpalvelut on kuvattu selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelumuotoilun avulla sekä Perhelinjalle on luotu oma visuaalinen ilme, vietsintäkanavat, nettisivut sekä esitteet. Perhelinja mahdollistaa järjestöjen palveluiden integroimisen osaksi sote-rakenteita, esim. perhekeskuksia, kun aika on oikea.

2. Perhelinjan toiminta-alusta on mahdollistanut korona-aikana ja mahdollistaa tulevaisuudessakin järjestöavun laajentamisen ja järjestöjen nopean reagoinnin yhteiskunnassa tapahtuviin kriiseihin ja muutoksiin, kohdentamalla järjestöjen resurssit suoraan lapsiperheiden auttamistyöhön esim. etäpalveluiden avulla.

3. Kohdealueiden lapsiperheille on mahdollistunut pääsy järjestölähtöisen avun piiriin joustavasti, nopeasti ja lähellä omaa asuinpaikkaa. Järjestöpalveluiden saatavuuteen liittyvä alueellinen epätasa-arvo on vähentynyt.

4. Perhelinjan neuvonnan, ohjauksen, keskusteluavun tai toiminnan piiriin hakeutuneet asiakkaat ovat kokeneet Perhelinjan kautta saatavat palvelut ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi ja omaa oloa helpottavaksi. Apua on saanut nopeasti ja joustavasti.

5. Järjestöjen tunnettavuus ja tietämys järjestöpalveluista on lisääntynyt kohdealueilla sekä kuntalaisten että ammattilaisten keskuudessa. Toiminnan myötä on syntynyt myös uudenlaista kunta-järjestöyhteistyötä ja uudenlaisia kumppanuuksia/ yhteistyöverkostoja.

6. Perhelinjan palvelut ovat monipuolistaneet ja täydentäneet kuntien omia palveluita. Toiminta tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea sekä toimii tarvittaessa täydentävänä tukena tai jatkopolkuna asiakkaille.

7. Perhelinjan toimintamallista ovat hyötyneet erityisesti sellaiset järjestöt, joilla ei olisi ollut mahdollista jalkautua kohdealueille omin voimin. Perhelinjan kehittämistyö on synnyttänyt myös uudenlaista yhdessä tekemistä ja tiivistänyt lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistyötä.

8. Perhelinjan kehittämistyö on ollut oppimisprosessi, joka on tuottanut tietoa jalkautuvien palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä.