Perhesosiaalityön ja lastensuojelun yhdenmukaisten palvelujen järjestämisen periaatteet ja prosessi​​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Toimintamallilla pyritään yhdenmukaistamaan lapsiperheiden sosiaalipalveluissa käytettävien tukipalvelujen sisältö ja käyttötarkoitus niin, että asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja palvelujen käyttöä pystytään hallinnoimaan.​

Toimintaympäristö

Hyvinvointialuemuutoksen myötä on käynyt ilmi, miten eri tavoin palveluja on käytetty ja järjestetty ympäri maan ja hyvinvointialueen hyvin eri tavoilla. Samaan aikaan hyvinvointialueen säästöpaineet ovat lisänneet tarvetta saada palvelujen seuranta ja käyttö paremmin raamitettua. Palvelujen järjestämiseen liittyy paljon erilaista lainsäädäntöä:​

  • Perustuslaki (19 § )​
  • Hallintolaki (44 §) ​
  • Asiakaslaki (4-6 §)​
  • Asiakastietolaki​
  • Sosiaalihuoltolaki (37-39 §, 45 §)​
  • Lastensuojelulaki (26 §, 30 §, 36 §)​
  • Järjestämislaki (4 §, 8 §, 12 §,14 § ja 15 §)​
  • Laki hyvinvointialueesta (10 §)​
  • Valvontalaki (23 §, 24 §, 25 §, 26 §, 29 §)​
  • Hankintalaki (3 §, 5 §, 43 §, 110 §)​

Näiden tarpeiden sekä risteävien tavoitteiden ja lainsäädännön yhteensovittaminen on sosiaalialalla keskeinen kysymys, joka herättää paljon tunteita. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja prosessit pyrkivät vastaamaan tähän tavoitteeseen laadukkaasti ja läpinäkyvästi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa myönnetään palveluja tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä ja toteuttamaan suunnitelmallista muutostyötä. Palvelujen sisältö, käyttö, tuotantotapa ja kustannukset ovat eronneet toiminnosta ja alueesta riippuen. Ostopalvelujen käyttö on ollut paikoin hallitsematonta ja talouden seuranta on puutteellista. Hankinta-, valvonta tai järjestämislakia ei usein tunneta, eikä ostopalvelujen valvonta ole kaikkialla systemaattista ja lainmukaista.​

Ensisijainen strategiakytkentä: Monituottajamallimme perustuu asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen vastuun huomioimiselle.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat ovat saaneet hyvinvointialueella sisällöltään erilaisia palveluja, joita on myönnetty eri kriteerein, käyttötarkoituksiin ja määriä. 

Ammattilaisilla ei ole ollut selkeää pohjaa ja ohjeistusta toiminnalleen. He ovat toisaalta saaneet monessa paikassa paljon valtaa asiakkaiden palveluista päättämiseen, mutta toisaalta heillä on ollut myös vastuu hankinta- ja valvontakysymyksistä.

Palvelujen käyttöä koskeva tieto on ollut hajanaista. Palvelujen kustannusten seuranta ja hallinta ja ohjaaminen on ollut vaikeaa. Tiedolla johtaminen on ollut haastavaa puutteellisilla tiedoilla ja epäyhtenäisillä toimintatavoilla.​

Kaikkiin lainsäädännön vaateisiin ei ole vastattu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden asiakkaita ovat monenlaiset lapsiperheet, joilla on tarvetta tuelle. Tuki voi olla lievää ja tilapäistä tai vankkaa ja pitkäkestoista. Palveluja järjestetään perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa. ​

Kehittämistyön aikana ei ole osallistettu asiakkaita, vaan projekti on työstänyt jo olemassa olevia ja osin lakisääteisiä palvelukokonaisuuksia ja niiden järjestämistä hyvinvointialueella. Projekti on toiminut hallinnon kehittämisen viitekehyksessä.

Ratkaisun perusidea

Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa pääsääntöisesti käytössä olevat palvelut ja niiden sisältö sekä käyttötarkoitus on kuvattu selkeästi suomeksi ja ruotsiksi. On luotu yksityiskohtaiset ja selkeät prosessit ja ohjeet, joiden avulla ammattilaiset voivat hoitaa oman osuutensa palvelujen järjestämisen kokonaisuudesta, ml. palvelujen valvonta ja sopimustekniset kysymykset. Molemmat on jalkautettu esihenkilöille ja työntekijöille työpajojen ja koulutusten avulla.

Toimintamallin myötä perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa on yhteinen toimintatapa, jossa myönnettävillä palveluilla on yhtenäiset kriteerit ja sekä järjestämisen että valvonnan toimintamallit ovat selkeät ja laatua sekä talouden hallittavuutta tukevat.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia työstettäessä on tärkeää pyrkiä dialogiin ja avoimuuteen työntekijöiden kanssa. Mallin jalkauttaminen ja juurruttaminen edellyttävät esihenkilöiden että työntekijöiden kouluttamista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palvelujen järjestämisen periaatteet on luotava yhdessä ammattilaisten kanssa kiinnittäen huomiota myös lainsäädäntöön. Ne on mahdollista työstää kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin huomioiden kunkin palvelun erityispiirteet. Periaatteiden selkeyttämisellä voi olla hyötyjä monissa palveluissa.​

Palvelujen järjestämisen prosessi on spesifisti perhesosiaalityötä ja lastensuojelua varten rakennettu, eikä sitä voida soveltaa eri tyyppisen lainsäädännön tai toimintaympäristön alla suoraan.​

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ymmärrys siitä, miten toimimme asiakkaiden palveluja järjestettäessä on rakentunut. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimintatapoihin on helpottunut.​