Perhetyön porrasteisuus ja asiakassegmentointi perhesosiaalityössä

Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen, hyvin laajasti ja eri sisältöisesti toteutettu palvelu. Osana palveluiden yhdenmukaistamista nähtiin tarpeelliseksi kuvata tarkemmin perhetyötä porrasteisena palveluna.

Toimintaympäristö

Perhetyö on palveluna sekä myös sitä toteuttavaa henkilöstöä koskevien pätevyys- ja koulutusvaatimusten osalta hyvin moneen taipuva palvelu. Tämän vuoksi sen järjestäminen ja toteuttaminen on ollut kirjavaa ja vertailukelpoista tietoa palvelun oikeasta kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta on ollut haastavaa tuottaa. Perhetyöllä on saatettu paikata jonkun muun palvelun, esim. neuvolan, oppilashuollon tai mielenterveyspalveluiden resursointi  ja –saatavuushaasteita. Perheiden yksinäisyys, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolviset sosiaaliset haasteet lisäävät vanhemmuuden tuen ja perhetyön tarvetta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalihuollossa lainsäädäntö ohjaa palveluiden järjestämistä väljästi ja se on johtanut alueellisesti keskenään erilaisiin järjestämistapoihin. Tämä on mahdollistanut asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista, mutta on johtanut alueellisesti epäyhdenvertaiseen tilanteeseen. Asukkaat eivät saa aina samassa elämäntilanteessa samaa tai samantasoista palvelua asuinalueesta riippumatta. Hyvinvointialue uudistukseen liittyvä palveluiden kehittäminen laajemmilla alueilla on antanut uusia mahdollisuuksia yhtenäistämiselle. Asiakassegmentointia on tehty sosiaalihuollossa aiemminkin mm. Asiakassegmentointi sosiaalihuollon näkökulmasta ja tulevaisuuden visiota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteissegmentointiin Helsingissä.

Nyt tavoitteena viedä asiakastarpeista nousevaa palveluiden kehittämistä käytäntöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja pyrkiä luomaan myös asiakasprosessin/palveluprosessin kuvauksia asiakasryhmittäin. Perhetyön porrasteinen kuvaaminen voi toimia esimerkkinä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perhesosiaalityön asiakaskirjo on laaja ennaltaehkäisevistä varhaisen tuen tarpeista paljon palveluita tarvitseviin, lastensuojelun ’rajapinnassa’ oleviin erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja perheisiin. Jatkossa lainsäädäntö ja palvelustrategia ohjaavat siihen suuntaan, että suurin osa perheistä tulisi autetuiksi sosiaalihuollossa. Lastensuojelun ollessa erityispalvelua. Tämä vaatii sosiaalihuollon asiakasperheiden reaalisen palvelutarpeen tunnistamista ja palveluiden kehittämistä tätä tarvetta vastaavaksi. Vielä nykytilanteessa asiakkaita siirretään lastensuojeluun shl-palveluiden riittämättömyyden vuoksi varsin usein.

Tavoiteltu muutos

Erityisesti tulisi seurata;

a) Kuinka suurelle osalle varhaista perhetyötä saavista se riittää palveluksi niin, että asiakkuus voidaan sen jälkeen päättää?

b) Vähentääkö erityisen tuen perhetyön kehittäminen lastensuojeluun siirtyvien asiakkaiden määrää?

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on laaja ja yksi toimintamallin tavoitteista onkin kuvata tarkemmin erilaisista perhetyön muodoista hyötyviä asiakasryhmiä, sekä näitä perhetyön muotoja itsessään. Perhetyötä tehdään tavallisimmin 0-17 vuotiaiden lasten perheiden kanssa, mutta sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna se voisi olla sopiva palvelu myös aikuisten perheenjäsenten suhteiden tukemiseksi. Tämän palveluiden yhdenmukaistamiseen liittyvän työn kohderyhmänä ovat erityisesti perhesosiaalityön asiakkaat ennaltaehkäisevää tukea tarvitsevista hyvin paljon palveluita tarvitseviin lastensuojelun yhdyspinnassa autettaviin asiakkaisiin.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

THL:n Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (2016-2019) on valmistunut työpaperi 'Porrasteisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa', jossa ehdotetaan perhetyön porrasteista järjestämistä. 

Myös asiakassegmentointia on tuotu, ja ollut käytössäkin usealla alueella, mutta palveluiden ollessa kunnissa, asiakassegmentointia on päädytty käyttämään eri tavoin ja erilaisin linjauksin, joten tarve yhdenmukaistamiselle on.

Ratkaisun perusidea

Perhetyön kuvaaminen (1) perheen itse tunnistamien haasteiden vaikeutumista ennaltaehkäisevänä, varahaisemman tuen palveluna ja (2) sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille kohdentuvana korjaavana muutostyönä.

Perhetyön asiakassegmenttien kuvaaminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen vaatii erityisesti lähiesihenkilöiden osallistamista ja tiedottamista heidän kauttaan tiimeille. Erityisesti arvioivaa työtä tekevän henkilöstön tulisi tuntea hyvin palvelukuvaus ja tunnistaa ne asiakasryhmät, joilla voidaan tarjota varhaisen tuen vaiheen palveluita kevyen arvioinnin jälkeen ja ohessa. Jatkossa sosiaalihuollossa palvelupolkujen ja –prosessien kuvaaminen asiakassegmenttien pohjalta samalla ajatuksella voi tukea sosiaalihuollon palveluiden kehittämistä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Lisätä vaikuttavuutta ja mahdollistaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia eli palveluiden porrastamista sosiaalihuollon sisäisten asiakasryhmien tuen tarpeisiin perustuen voinee soveltaa kaikkien sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden kehittämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nykytilanteessa  erityisen tuen perhetyötä selkeästi enemmän tarpeita omaavan asiakasryhmän tarpeisiin suunniteltuna palveluna on tehty vasta rajallisella alueella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sisällä. Tarkoituksena on toimintamallin myötä laajentaa ajattelua palvelun porrasteisuudesta koko alueelle. Palvelun järjestäminen on siellä missä siitä on kokemusta, koettu hyväksi ja tulokselliseksi tavaksi tehdä työtä.