| Innokylä

Toimintaympäristö

Petäjäveden perhekeskustoiminta on osa Keski-Suomen kuntien perhekeskusten kehittämistyötä. Kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa ja rakentuvat eri tavoin. Petäjäveden perhekeskustoiminta rakentuu Petäjäveden kunnan, Seututerveyskeskuksen ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle. Tavoitteena on yhteisten toimintatapojen linjaaminen, päällekkäisen työn välttäminen sekä joustava yhteistyö ja palveluohjaus Petäjäveden lapsiperheille.

Perhekeskuksen fyysiset tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Petäjäveden kunnan kulttuurikeskus Miilun tiloissa, kirjaston vieressä. Toimijoilla on käytössään kahvihuone, kuntalaisten olohuoneeksi kutsuttu tila, joka on mahdollista avata osaksi kirjaston tiloja, sekä hiljainen huone varattuja asiakastapaamisia varten. Kulttuurikeskuksessa on Perhekeskuksen ja kirjaston lisäksi auditorio, liikuntatilat ja ruokala. Tarkoituksena on, että perheiden palvelut ovat helposti saatavilla saman katon alla. Matalan kynnyksen toiminta on helposti lähestyttävää, eikä leimaa perhettä.

Fyysisissä tiloissa tapahtuvan toiminnan ohella perhekeskustoimintaa toteutetaan verkostomaisella työotteella. Tulevaisuudessa toimintaa on mahdollista laajentaa myös sähköisen Perhekeskuksen palvelujen muotoon, esimerkiksi sellaisten Perhekeskuksen tehtävien osalta, joiden järjestäminen ei pienessä kunnassa ole muuten mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Kuntalaisten oma olohuone

Monikäyttöinen kahvihuone

Hiljainen huone asiakastapaamisille

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin lähtökohtana on ollut Keski-Suomen Lapset ja Perheet Keskiöön -hankkeen (2017-2018) perhekeskustoimintamallin kehittämiskokonaisuus. Tavoitteena on, että perheet voisivat mahdollisimman helposti ja kattavasti saada tarvitsemansa palvelut omalla paikkakunnallaan ja saman katon alta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta perhekeskustoiminnan käynnistämisen lähtökohtana oli kuntalaisten oman kohtaamispaikan tarjoaminen, ja sitä kautta perheiden osallisuuden ja voimavarojen tukeminen. Matalan kynnyksen palveluihin perustuva toimintamalli on helposti lähestyttävä, eikä leimaa perheitä.

Monialaisten perhekeskustoimijoiden näkökulmasta perhekeskustoiminnalla pyritään yhteisten toimintamallien ja tavoitteiden suunnittelemiseen, sekä päällekkäisen työn välttämiseen. Lisäksi monialainen ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa sen, että eri toimijat ja palvelut tulevat toisilleen tutuiksi. Näin ollen myös perheiden palveluohjaus on toimivampaa, tehokkaampaa ja helpommin kohdennettavaa. Monialainen työryhmä kokoontuu Perhekeskuksella kuukausittain.

Kuntaorganisaation osalta eri toimijoiden tekemän päällekkäisen työn välttäminen on hyödyllistä, sillä se säästää kustannuksia ja resursseja.

Tavoiteltu muutos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoa jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2022. Perhekeskukset sekä lasten-, nuorten- ja perheiden varhainen tuki arjessa muodostavat yhden ohjelmassa kehitettävän kokonaisuuden. Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kehittämisrakenteisiin kuuluu esimerkiksi parisuhdetyön ja perhe- ja eroneuvonnan vahvistaminen Perhekeskuksen yhteydessä.

Petäjäveden Perhekeskuksen kehittämistavoitteita vuodelle 2021 ovat perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja kolmannen sektorin osuuden vahvistaminen Perhekeskuksen toiminnassa. Perhekeskustoiminnan vakiinnuttamiseen pyritään muun muassa tiivistämällä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja vahvistamalla asiakkaiden tietoisuutta toiminnasta.

Muutoksen mittaaminen

Yksi konkreettinen perhekeskustoiminnan mittaamisen indikaattori on Perhekeskuksen kävijämäärä. Kävijämäärien tilastoinnin avulla on mahdollista mitata ja seurata tavoiteltavien muutosten saavuttamista esimerkiksi sen suhteen, kuinka aktiivisesti asiakkaat osallistuvat Perhekeskuksen toimintaan, tai kuinka hyvin tiloja pystytään hyödyntämään.

Lisäksi suunnitteilla on Petäjäveden asukkaille toteutettava vaikuttavuuskysely. Kyselyllä selvitetään, millaisia vaikutuksia Petäjäveden perhekeskustoiminnan käynnistämisellä on ollut, erityisesti perheiden kokemuksiin varhaisen tuen palvelujen saatavuudesta.

Perhekeskuksen tilojen käyttö

Toteutussuunnitelma

Perhekeskustoimintaa pyritään kehittämään ja arvioimaan jatkuvasti. Toiminnan kehittämisen tukena hyödynnetään tavoitteesta riippuen erilaisia menetelmiä.

Asiakkaiden tietoisuuden vahvistaminen toiminnasta edellyttää huomion kiinnittämistä viestintään ja markkinointiin: Mitä kanavia markkinoinnissa käytetään? Mitkä viestintäkanavat ja -muodot tavoittavat asiakkaat parhaiten? Miten markkinointiviesti tavoittaisi yhä useamman potentiaalisen asiakkaan?

Lisäksi työn alla on Perhekeskuksen sähköinen esite ja perhekeskustoimijoiden tarjoamien varhaisen tuen palvelujen sähköinen koonti. Tarkoituksena on koota Petäjäveden lapsiperheille suunnatut varhaisen tuen palvelut helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Sähköisten materiaalien etuna on niiden helppo jaettavuus ja tavoitettavuus eri sivustoilla ja eri toimialoilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasryhmä koostuu Petäjäveden kunnan alueella asuvista lapsiperheistä. Osallistuminen Perhekeskuksen avoimiin toimintoihin on vapaaehtoista ja ilmaista, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Perheitä kehotetaan osallistumaan toimintaan aina yhdessä lasten kanssa.

Perhekeskuksen avoimia toimintoja ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila, Avoin päiväkoti ja Isä-lapsi -illat. Lisäksi Perhekeskuksessa järjestetään erilaisia vertaistukiryhmiä, joissa on mahdollisuus vertaistuen jakamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Tällä hetkellä toiminnassa on Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä, Omaishoitajien vertaistukiryhmä ja ME-monikulttuuristen kohtaamisten ryhmä. Idea erilaisiin vertaistukiryhmiin on lähtenyt usein Petäjäveden asukkaiden toiveesta.

Avoimen päiväkodin toimintaa järjestetään kahtena päivänä viikossa ja se on suunnattu kaikenikäisille kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Avoimen päiväkodin asiakkaille tarjotaan arjen tukitoimena ilmainen ruokailu koulun ruokalassa, Masuunissa. Vanhemmuuden tueksi toiminnassa vierailee säännöllisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Kuukausittain järjestettävien Isä-lapsi -iltojen vetäjänä toimii petäjävetinen isä, oman lapsensa kanssa. Iltojen tavoitteena on tukea isän ja lapsen välistä suhdetta, vahvistaa positiivista vuorovaikutusta sekä tarjota yhteistä tekemistä. Perhekeskus kohtaamispaikkana tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin isiin, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Ryhmässä toteutetaan osallistavaa toimintatapaa siten, että ohjaaja kysyy toiveita tulevien tapaamisten suhteen ja isien osallisuutta tuetaan kuuntelemalla toiveita, ja vastaamalla niihin mahdollisuuksien mukaan.

Perhekeskuksen asiakkailla on mahdollisuus jatkuvaan palautteen antamiseen palautelomakkeiden avulla, tai suullisesti. Palautteen perusteella Perhekeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan. Asiakkaat tuovat aktiivisesti esille ehdotuksiaan toiminnan kehittämiseksi. Toiveiden pohjalta järjestetään muun muassa Tukea vanhemmuuteen -teemailtoja, joissa vierailee perhekeskusverkoston monialaisia toimijoita. Iltojen tavoitteena on tarjota tukea vanhemmuuteen, ja lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Ennen perhekeskustoiminnan käynnistämistä asiakasymmärrystä kerrytettiin toteuttamalla Petäjäveden kunnan lapsiperheille alkukysely, jossa asukkaita muun muassa pyydettiin kertomaan toiveitaan tulevan perhekeskustoiminnan osalta. Edelleen toimintaa kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellen.

Perhekeskuksen avoin toiminta

Avoin päiväkoti

Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä

ME-monikulttuuristen kohtaamisten ryhmä

Isä-lapsi -illat

Tukea vanhemmuuteen -teemailta

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Petäjävesi on noin 3800 asukkaan kunta, ja tässä esitelty perhekeskustoimintamalli onkin suunniteltu vastaamaan pienen kunnan tarpeita.

Petäjäveden Perhekeskuksessa yhdistyvät lasten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Tavoitteena on tarjota saatavilla olevia palveluja matalalla kynnyksellä, helposti ja oikea-aikaisesti. Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella eli asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti mahdollisimman lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana. Käytännössä tämä tarkoittaa petäjävetisille perheille sitä, että kulkeminen palvelujen pariin Jyväskylään tai Keuruulle vähenee huomattavasti. Perheen näkökulmasta palvelujen helppo saatavuus ja matalan kynnyksen osallistuminen toimintaan ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Petäjäveden Perhekeskuksen palvelut tuotetaan moniammatillisessa ja monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pääasiassa palvelujen tarjoajina ovat Petäjäveden kunnan perusturva ja sivistystoimi, Keski-Suomen Seututerveyskeskus ja kolmannen sektorin toimijat, eli järjestöt ja yhdistykset. Perhekeskus kokoaa saman katon alle muun muassa Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen terapeuttien - , psykologin ja psykiatrisen sairaanhoidon vastaanottopalveluja, Perheneuvolan palveluja asiakastapaamisineen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden palveluja.

Petäjävedelle Perhekeskusta lähdettiin rakentamaan tilat ja tarpeet ensisijaisesti huomioiden. Tilakoordinointia on muokattu aktiivisesti niin kauan, että tilat on saatu kaikkia toimijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Perhekeskustoiminta on jatkuvaa kehittämistyötä. Pienessä kunnassa asiakasvaihtuvuus on suurta, ja sitä kautta myös asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat koko ajan.

Perhekeskuksessa tapahtuu

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Petäjäveden perhekeskustoiminta lähti käyntiin Perhekeskuksen fyysisten tilojen suunnittelemisella ja remontoinnilla. Perhekeskuksen tilat olivat aiemmin kirjaston käytössä. Muutamien tilaratkaisujen muutosten myötä tiloissa on nyt mahdollista toteuttaa monipuolista toimintaa lapsiperheille. Perhekeskustoiminnan koordinaattorin valitseminen oli myös olennainen osa toiminnan käynnistämistä.

Perhekeskuksessa toimii yhteyshenkilönä perhekeskuskoordinaattori, joka vastaa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Työtehtäviin kuuluu myös Perhekeskuksen toiminnan markkinointi ja viestintä, yhteydenpito toimijoihin ja asiakkaisiin sekä varhaisentuenpalveluiden tuottajiin, tilavarausten koordinointi perhekeskuksella sekä Avoimen päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteutus.

Perhekeskuksen eri toimijoista koostuva Petäjäveden monitoimijat -verkosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokoontumisissa on paikalla esimerkiksi Seututerveyskeskuksen terapeutit, psykologi, lapsineuvolan työntekijä, lääkäri (tarvittaessa), perheneuvolan työntekijät, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja jatkossa myös palveluohjaaja. Tapaamisten tavoitteena on lapsiperheiden palvelujen yhtenäistäminen, joustava yhteistyö sekä päällekkäisen työn välttäminen. Tähän mennessä tapaamisissa on esitelty lapsiperheiden palveluja, henkilöstöä ja palvelupolkuja tukemaan palveluihin ohjausta. Lisäksi tapaamisten aikana on mahdollista keskustella lapsiperheitä koskevista teemoista ja saada konsultaatioapua omassa työssä kohtaamiensa perheiden tukemiseen ja palveluohjaukseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Petäjäveden perhekeskusmalli on pienen kunnan tarpeisiin räätälöity matalan kynnyksen, varhaisentuen palvelujen kokonaisuus. Vastaavanlainen perhekeskustoiminta on mahdollista käynnistää helposti. Käytännön vinkkinä tilaratkaisujen osalta voidaan todeta, että pienessä kunnassa jo kaksikin huonetta voi riittää Perhekeskuksen tiloiksi. Keskeistä on hyvä tilakoordinointi ja tilojen tehokas hyödyntäminen. Tilojen koordinoinnissa kannattaa myös huomioida perheitä koskevien asioiden mahdollinen arkaluontoisuus, jolloin erillisen hiljaisen huoneen järjestäminen on tarpeellinen ratkaisu.

Monialaisen toimijaverkoston (Petäjäveden monitoimijat) kokoontumiset on todettu toimivaksi konseptiksi. Verkoston on hyvä kokoontua säännöllisesti ja sopia tapaamiset ennakkoon tarpeeksi ajoissa. Perhekeskuksesta on muotoutunut näiden tapaamisten fyysinen kohtaamispaikka.

Kannustamme huomioimaan ainakin seuraavat seikat:

Räätälöi Perhekeskuksen toimintamalli oman kunnan tarpeita vastaavaksi.
Perhekeskustoimintaa luodaan yhdessä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa.
Uskalla kokeilla ideoita, reagoi kokeilun tuloksiin nopeasti ja ole valmis muuttamaan suunnitelmia.
- Toiminnan ei tarvitse rajoittua Perhekeskuksen fyysisiin tiloihin, vaan yhdistävänä toimintana voi olla esimerkiksi pihatreffit tai toiminnalliset metsäretket.
Muista hyödyntää myös sosiaalisen median kanavia toiminnan markkinoimisessa. Monipuolinen markkinointi tukee asiakkaiden mahdollisuutta lähestyä palveluja helposti.
Säilytä toiminnassa matala kynnys ja avoimuus.
- Kohtaaminen ja asiakkaiden osallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
- Esimerkiksi viestinnässä ja markkinoinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimintaa kuvataan helposti lähestyttävänä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Petäjäveden Perhekeskus on avattu syksyllä 2019. Siihen saakka verkostomaisella työskentelyotteella toiminut perhekeskustoiminta sai rinnalleen fyysisen Perhekeskuksen, jonka avulla perheille voidaan nyt tarjota yhteinen kohtaamispaikka. Perhekeskustoiminta on osoittautunut toimivaksi matalan kynnyksen toimintamalliksi, joka yhdistää eri toimijoiden tarjoamia lapsiperheiden palveluja monialaiseksi kokonaisuudeksi saman katon alle. Perhekeskustoiminnan myötä eri toimijoiden tekemä työ on yhtenäistynyt ja päällekkäinen työ on vähentynyt.