Petäjäveden Perhekeskus
Petäjäveden Perhekeskus kokoaa lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia palveluja saman katon alle monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tarjota saatavilla olevia palveluja matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja lähipalveluperiaatteen mukaisesti.
Toimintamallin nimi
Petäjäveden Perhekeskus kokoaa lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia palveluja saman katon alle monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tarjota saatavilla olevia palveluja matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja lähipalveluperiaatteen mukaisesti.
Petäjävesi on noin 3800 asukkaan kunta, ja tässä esitelty perhekeskustoimintamalli onkin suunniteltu vastaamaan pienen kunnan tarpeita.
Petäjäveden Perhekeskuksessa yhdistyvät lasten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Tavoitteena on tarjota saatavilla olevia palveluja matalalla kynnyksellä, helposti ja oikea-aikaisesti. Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella eli asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti mahdollisimman lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana. Käytännössä tämä tarkoittaa petäjävetisille perheille sitä, että kulkeminen palvelujen pariin Jyväskylään tai Keuruulle vähenee huomattavasti. Perheen näkökulmasta palvelujen helppo saatavuus ja matalan kynnyksen osallistuminen toimintaan ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Petäjäveden Perhekeskuksen palvelut tuotetaan moniammatillisessa ja monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pääasiassa palvelujen tarjoajina ovat Petäjäveden kunnan perusturva ja sivistystoimi, Keski-Suomen Seututerveyskeskus ja kolmannen sektorin toimijat, eli järjestöt ja yhdistykset. Perhekeskus kokoaa saman katon alle muun muassa Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen terapeuttien - , psykologin ja psykiatrisen sairaanhoidon vastaanottopalveluja, Perheneuvolan palveluja asiakastapaamisineen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden palveluja.
Petäjävedelle Perhekeskusta lähdettiin rakentamaan tilat ja tarpeet ensisijaisesti huomioiden. Tilakoordinointia on muokattu aktiivisesti niin kauan, että tilat on saatu kaikkia toimijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Perhekeskustoiminta on jatkuvaa kehittämistyötä. Pienessä kunnassa asiakasvaihtuvuus on suurta, ja sitä kautta myös asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat koko ajan.
Petäjäveden perhekeskustoiminta on osa Keski-Suomen kuntien perhekeskusten kehittämistyötä. Kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa ja rakentuvat eri tavoin. Petäjäveden perhekeskustoiminta rakentuu Petäjäveden kunnan, Seututerveyskeskuksen ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle. Tavoitteena on yhteisten toimintatapojen linjaaminen, päällekkäisen työn välttäminen sekä joustava yhteistyö ja palveluohjaus Petäjäveden lapsiperheille.
Perhekeskuksen fyysiset tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Petäjäveden kunnan kulttuurikeskus Miilun tiloissa, kirjaston vieressä. Toimijoilla on käytössään kahvihuone, kuntalaisten olohuoneeksi kutsuttu tila, joka on mahdollista avata osaksi kirjaston tiloja, sekä hiljainen huone varattuja asiakastapaamisia varten. Kulttuurikeskuksessa on Perhekeskuksen ja kirjaston lisäksi auditorio, liikuntatilat ja ruokala. Tarkoituksena on, että perheiden palvelut ovat helposti saatavilla saman katon alla. Matalan kynnyksen toiminta on helposti lähestyttävää, eikä leimaa perhettä.
Fyysisissä tiloissa tapahtuvan toiminnan ohella perhekeskustoimintaa toteutetaan verkostomaisella työotteella. Tulevaisuudessa toimintaa on mahdollista laajentaa myös sähköisen Perhekeskuksen palvelujen muotoon, esimerkiksi sellaisten Perhekeskuksen tehtävien osalta, joiden järjestäminen ei pienessä kunnassa ole muuten mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
Asiakasryhmä koostuu Petäjäveden kunnan alueella asuvista lapsiperheistä. Osallistuminen Perhekeskuksen avoimiin toimintoihin on vapaaehtoista ja ilmaista, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Perheitä kehotetaan osallistumaan toimintaan aina yhdessä lasten kanssa.
Perhekeskuksen avoimia toimintoja ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila, Avoin päiväkoti ja Isä-lapsi -illat. Lisäksi Perhekeskuksessa järjestetään erilaisia vertaistukiryhmiä, joissa on mahdollisuus vertaistuen jakamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Tällä hetkellä toiminnassa on Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä, Omaishoitajien vertaistukiryhmä ja ME-monikulttuuristen kohtaamisten ryhmä. Idea erilaisiin vertaistukiryhmiin on lähtenyt usein Petäjäveden asukkaiden toiveesta.
Avoimen päiväkodin toimintaa järjestetään kahtena päivänä viikossa ja se on suunnattu kaikenikäisille kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Avoimen päiväkodin asiakkaille tarjotaan arjen tukitoimena ilmainen ruokailu koulun ruokalassa, Masuunissa. Vanhemmuuden tueksi toiminnassa vierailee säännöllisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Kuukausittain järjestettävien Isä-lapsi -iltojen vetäjänä toimii petäjävetinen isä, oman lapsensa kanssa. Iltojen tavoitteena on tukea isän ja lapsen välistä suhdetta, vahvistaa positiivista vuorovaikutusta sekä tarjota yhteistä tekemistä. Perhekeskus kohtaamispaikkana tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin isiin, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Ryhmässä toteutetaan osallistavaa toimintatapaa siten, että ohjaaja kysyy toiveita tulevien tapaamisten suhteen ja isien osallisuutta tuetaan kuuntelemalla toiveita, ja vastaamalla niihin mahdollisuuksien mukaan.
Perhekeskuksen asiakkailla on mahdollisuus jatkuvaan palautteen antamiseen palautelomakkeiden avulla, tai suullisesti. Palautteen perusteella Perhekeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan. Asiakkaat tuovat aktiivisesti esille ehdotuksiaan toiminnan kehittämiseksi. Toiveiden pohjalta järjestetään muun muassa Tukea vanhemmuuteen -teemailtoja, joissa vierailee perhekeskusverkoston monialaisia toimijoita. Iltojen tavoitteena on tarjota tukea vanhemmuuteen, ja lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Ennen perhekeskustoiminnan käynnistämistä asiakasymmärrystä kerrytettiin toteuttamalla Petäjäveden kunnan lapsiperheille alkukysely, jossa asukkaita muun muassa pyydettiin kertomaan toiveitaan tulevan perhekeskustoiminnan osalta. Edelleen toimintaa kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellen.
Petäjäveden perhekeskustoiminta lähti käyntiin Perhekeskuksen fyysisten tilojen suunnittelemisella ja remontoinnilla. Perhekeskuksen tilat olivat aiemmin kirjaston käytössä. Muutamien tilaratkaisujen muutosten myötä tiloissa on nyt mahdollista toteuttaa monipuolista toimintaa lapsiperheille. Perhekeskustoiminnan koordinaattorin valitseminen oli myös olennainen osa toiminnan käynnistämistä.
Perhekeskuksessa toimii yhteyshenkilönä perhekeskuskoordinaattori, joka vastaa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Työtehtäviin kuuluu myös Perhekeskuksen toiminnan markkinointi ja viestintä, yhteydenpito toimijoihin ja asiakkaisiin sekä varhaisentuenpalveluiden tuottajiin, tilavarausten koordinointi perhekeskuksella sekä Avoimen päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteutus.
Perhekeskuksen eri toimijoista koostuva Petäjäveden monitoimijat -verkosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokoontumisissa on paikalla esimerkiksi Seututerveyskeskuksen terapeutit, psykologi, lapsineuvolan työntekijä, lääkäri (tarvittaessa), perheneuvolan työntekijät, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja jatkossa myös palveluohjaaja. Tapaamisten tavoitteena on lapsiperheiden palvelujen yhtenäistäminen, joustava yhteistyö sekä päällekkäisen työn välttäminen. Tähän mennessä tapaamisissa on esitelty lapsiperheiden palveluja, henkilöstöä ja palvelupolkuja tukemaan palveluihin ohjausta. Lisäksi tapaamisten aikana on mahdollista keskustella lapsiperheitä koskevista teemoista ja saada konsultaatioapua omassa työssä kohtaamiensa perheiden tukemiseen ja palveluohjaukseen.
Petäjäveden Perhekeskus on avattu syksyllä 2019. Siihen saakka verkostomaisella työskentelyotteella toiminut perhekeskustoiminta sai rinnalleen fyysisen Perhekeskuksen, jonka avulla perheille voidaan nyt tarjota yhteinen kohtaamispaikka. Perhekeskustoiminta on osoittautunut toimivaksi matalan kynnyksen toimintamalliksi, joka yhdistää eri toimijoiden tarjoamia lapsiperheiden palveluja monialaiseksi kokonaisuudeksi saman katon alle. Perhekeskustoiminnan myötä eri toimijoiden tekemä työ on yhtenäistynyt ja päällekkäinen työ on vähentynyt.
Kansikuva
