Pirkanmaan sotepalvelujen valvonnan ja kehittämisen hanke

Pirkanmaan hyvinvointialueelle perustetaan palveluntuotannon valvonnan ja kehittämisen kokonaisuus. Toiminnalla varmistetaan palvelujen turvallisuus ja laatu. Tavoitteena on että asukas voi käyttää palveluita turvallisesti.  

Toimintaympäristö

Hanke sisältyy Marinin hallituksen soteuudistukseen ja siinä Pirkanmaan "Kohti maakunnallista sotea"-rakenneuudistuksen (KOMAS) kokonaisuuteen. Valvonnan ja kehittämisen hanketta valmisteltiin jo osana Sipilän hallituksen alueuudistusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarve havaittiin Pirkanmaalla vuonna 2019 jolloin todettiin, että valvonta ei ollut lainsäädännön mukaista. Palveluntuottajien toiminnassa havaittiin puutteita, joista myös tiedotusvälineet uutisoivat. 

Hankkeen tavoitteena on, että palveluihin hakeutuva kuntalainen voi luottaa saavansa tarpeidensa mukaiset luotettavat, turvalliset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

1. liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen

2. liittyy sotepalveluiden hankintaan ja sopimushallintaan

3. liittyy sotepalveluiden valvontaviranomaisen työhön, toimivaltaan ja työnjakoon

Sotepalveluiden valvonta ei nykyisellään ole lainsäädännön mukaista. Kuntien tulee palvelujen järjestäjänä valvoa tuottamiaan ja hankkimiaan palveluita sekä niitä yksityisiä palveluja, joita sen alueella tuotetaan, vaikkei kunta itse niitä käyttäisikään.  

Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Alue vastaa siitä, että asukkaat saavat palvelutarpeen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikissa tilanteissa. 

Valvonnan tulee perustua kohteiden riskinarviointiin, olla järjestelmällistä ja kattavaa. Lisäksi valvontaa tulee tehdä tasalaatuisesti, ammattitaitoisesti ja sovittujen menettelyiden mukaisesti. 

Liitteenä on Pirkanmaan yhteistoiminta-alueille vuonna 2019 tehdyn kyselyn tulokset. Sote yhteistoiminta-alueilta kysyttiin valvonnan kattavuutta ja valvontaan käytettävän henkilötyövuosien määrää. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tähän liitetään Näkökulmataulukko

Pirkanmaalla on tarpeen saattaa sotepalveluiden valvonta lainsäädännön mukaiseksi. Tavoitteena on, että:

1. Asiakas/potilas voi luottaa siihen, että kaikki palvelut ovat turvallisia ja laadukkaita. Että ne täyttävät sekä lainsäädännön, että hyvinvointialueen ja palveluntuottajan välisten sopimusten ehdot. 

2. Toimija voi palvelun tuottajana luottaa siihen, että valvonta on tasapuolista ja yhtenäistä koko hyvinvointialueella. Valvonta, ohjaus ja neuvota on kaikille toimijoille yhdenmukaista.

3. Hyvinvointialue voi työnantajana luottaa siihen, että valvonta on lainmukaista, laadukasta ja kattavaa. Hyvinvointialue voi palvelun järjestäjä luottaa siihen, että sen järjestämisvastuulla olevat palvelut ovat laadukkaita ja turvallisia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Valvonnan ja kehittämisen pilottia ohjaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseninä ovat sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintoviraston sekä Pirkanmaan kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden edustajia. 

Valtakunnallinen omavalvontaverkosto kehittää ja tuottaa tietoa ja asiakirjoja valvonnan ja omavalvonnan tueksi.

Valmistelun edetessä ja hyvinvointialueen järjestäydyttyä yhteistyö palvelujen strategisen hankinnan ja sopimushallinnan kanssa on keskeistä.

Tavoiteltu muutos

Tähän kohtaan liitetään esitysdiat

1. Sotepalvelujen valvonta on kattavaa, laadukasta ja vaikuttavaa. Hyvinvointialueelle valmistuu riskinarviointiin perustuva valvontasuunnitelma

2. Valvontaa tekee ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta

3. Valvonnan ohjauksen asiantuntemus lisääntyy. Valvontakäynneillä kerätään hyviä käytäntöjä, joita jaetaan palveluntuottajille. Asiakastyytyväisyys on keskiössä, asiakastyytyväisyyskyselyt, muistutukset ja kantelut sekä niistä kerätyt havainnot hyödynnetään tehokkaasti 

3. Valvonnan käytössä on kohdekohtainen tiedonhallintajärjestelmä

4. Valvonnalle valmistellaan laatujärjestelmä. Valvonnan tasalaatuisuutta kehitetään valvonnan laatujärjestelmällä

5. Palveluntuottajien toimintaa kehitetään yhteisissä ohjaustilaisuuksissa (palveluntuottajien ja valvonnan verkosto)

6. Valmistellaan aktiivinen viestintäsuunnitelma toimijoille

 

Muutoksen mittaaminen

1. Valvonta on kattavaa

- kaikki kohteet on valvottu valvontasuunnitelman mukaisesti

- valvonnan määräaikojen ja korjaavien toimenpiteiden valvonta on kattavaa / seurantatarkastukset tehdään määräajassa. Mikäli toimija ei ole tehnyt tarvittavia korjauksia, siirrytään seuraavaan valvonnan keinoon

- kohdekohtaisella toiminnanohjausjärjestelmällä varmistetaan valvonnan kattavuus. Järjestelmässä on kohteiden perustiedot, hyväksymisasiakirjat, valvontamuistiot, huomiot, valitukset, kantelut ja muut yhteydenotot

2. Valvonta on laadukasta. Valvonnan laatukäsikirja, prosessit ja indikaattorit on kuvattu, käytössä on poikkeamahallinta, sisäiset auditoinnit ja interkalibroinnit. 

- sisäisillä auditoinneilla varmennetaan, että valvontaa tehdään sovittujen menettelyjen mukaisesti (menetelläänkö prosessikuvausten mukaisesti)

- seurataan indikaattoreita ja korjataan poikkeamat. Selvitetään poikkeamien juurisyyt ja korjataan ne. 

- osallistutaan interkalibrointeihin, opitaan ja kehitetään toimintaa tulosten perusteella. Tehdään korjaavat toimenpiteet. Aloitetaan uusi laadun suunnittelukierros

3. Valvonta on vaikuttavaa

- seurataan valvonnan vaikuttavuuden indikaattoreita ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet

- seurantatarkastusten lukumäärä (prosentuaalinen osuus kaikista tarkastuksista)

- asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi valvonnan vaikuttavuuden tukena

- asiakasvalitusten, muistutusten, kanteluiden ja valitusten käsittely ja seuranta 

4. Asiakastyytyväisyys paranee

5. Hyvät käytännöt

 

Toteutussuunnitelma

Liitteenä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnan ja kehittämisen hankesuunnitelma.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sotepalveluiden valvonnan keskeisiä asiakkaita ovat hyvinvointialueen asukkaat, sotepalveluita tuottavat toimijat sekä hyvinvointialue palvelujen järjestäjänä. Asiakaskokemuksen kerääminen ja asiakkaiden osallistaminen on alussa, sillä hyvinvointialue perustettiin heinäkuun 2021 alussa. Työ alkaa elokuussa 2021.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ympäristöterveyden ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnalla on paljon yhtymäkohtia. Kummassakin turvataan asukkaan terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöterveys edistää elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien haittojen ja vaarojen ehkäisyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonta turvaa asukkaiden lain ja sopimustenmukaisen terveyden- ja sosiaalihuollon. 

Valvonnan prosessit ja menettelyt ovat samankaltaisia, jolloin ympäristöterveyden vakiintuneita valvonnan menettelyitä voidaan hyödyntää sotepalveluiden valvonnassa. Ympäristöterveyden valvontaa ohjaa kansallisen lainsäädänön lisäksi EU lainsäädäntö, jossa määritellään mm. valvonnan laatuvaatimukset. Ympäristöterveydellä on käytössään valtakunnallinen toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä sekä selainpohjainen laatujärjestelmä, joita voidaan hyödyntää myös sotepalveluiden valvonnassa. 

Kokeilun tavoitteet

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonta on lainmukaista ja vaikuttavaa

2. Valvontaa tekee ammattitaitoinen henkilöstö

3. Valvonnan käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä

4. Valvonnan käytössä on laatujärjestelmä

Ratkaisun perusidea

Pirkanmaan hyvinvointialueelle perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja valvova ja kehittävä toimintakokonaisuus. Kattavaa ja laadukasta valvontaa tekee kokopäivätoimisesti valvontaan perehtynyt henkilökunta. Valvonta kohdennetaan ensisijaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantaviin prosesseihin. Valvonnasta kertyviä hyviä käytäntöjä hyödynnetään palveluntuottajien oman laadun kehittämiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintakokonaisuus tullee osaksi hyvinvointialueen tukipalveluja. Tukipalvelut tuottavat ja käsittelevät tietoa järjestämisvelvoitteen todentamiseksi sekä edistävät asukaan saamien palveluiden laatua ja turvallisuutta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu myös muiden hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvontatyöhön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tilanteen muutos on nähtävissä vasta, kun hyvinvointialueen toiminta vuoden 2023 alussa käynnistyy. Valmistelun aikana kuntiin on tehty kaksi kyselyä nykytilan arvioimiseksi.