Pitkäaikaisen kipupotilaan hoitoprosessi (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman nopea hoidon aloittaminen. Asiakkaan asia etenee tarvittaessa moniammatillisesti ja sujuvasti. Asiakkaan huomioiminen läpi prosessin.
Kainuun Hva pyrkii kustannustehokkaaseen toimintaan ja palveluiden sujuvoittamiseen. Hyvinvointialueen talous on tiukalla ja hoitoon pääsy pitkittynyt, kaikki tätä tukeva toiminta on erittäin ajankohtaista. Esh:n ja pth:n yhteistyötä ja asiakkaan kulkua niiden välillä tulee kehittää ja sujuvoittaa.
Pitkäaikaiset kipupotilaat ottavat toistuvasti yhteyttä vastaanotoille ja kipupoliklinikoille. Asiakasta pompotellaan ammattilaiselta toiselle, yhteistyö puuttuu. Hoitoon pääsy pitkittyy.
Moniammatillinen kiputiimi (pth+esh) : kipulääkäri, kipuhoitaja, pth-lääkäri, kipuyhdyshenkilöt, psyk.sairaanhoitaja, ft(pth+esh), asiakasedustus
Tavoitellaan sitä, että asiakas saa yhteyden saman päivän aikana, hoito käynnistyy nopeasti. Asiakas aktivoituu myös lääkkeettömiin hoitoihin. Moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Hoitoon pääsy sujuvoituu ja nopeutuu ja asiakastyytyväisyys kasvaa.
Seurataan päiväkohtaisia asiakaskontakteja vastaanotoilla ja vuositilastoja kipupoliklinikan yhteydenotoista prosessin aikana. Onko kaikki asiakkaat kontaktoitu vastaanotoilla saman päivän aikana? Lähtevätkö kipupoliklinikan kontaktit laskuun? Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Henkilöstön osaamisen kehittymisen mittaaminen.
Kaikkiin päiväkohtaisiin kontakteihin on vastattu. Kipupotilas tunnistetaan käyttämällä kipumittareita. Asiakas pääsee eteenpäin esim. lääkäri/kipulääkäri, ft ja psyk. sairaanhoitaja, moniammatillinen kiputiimi on perustettu.
Kohderyhmä on pitkäaikaiset kipupotilaat. Kipupotilaan kipu on jatkunut yli 3 kuukautta, syöpäkivut rajataan ulkopuolelle.
Ei ole valmista mallia, kehitetään omaa.
Kipukoulutuksen lisääminen, kipulääkärin konsultaatiokirjan käyttöönotto ja kipuyhdyshenkilöiden nimeäminen. Moniammatillinen kiputiimi.
Moniammatillinen kiputiimi, joka huolehtii jatkossa kehittämistyöstä. Saadaan pysyvä toimija, joka jatkossa vastaa kipupotilaiden hoidon kehittämisestä.
Kiputiimistä tulee pysyvä malli, joka kehittää yhteistyötä, tiedotusta ja kivunhoitoa sekä pth:ssa että esh:ssa. Asiakkaan hoitoon pääsy sujuvoituu, eikä pysähtele eri toimijoiden välillä.
Tiimissä olevan kokemusasiantuntijan, eli kipuasiakkaan mielestä juuri nopea hoitoon pääsy on tärkeää ja helpottaa tilannetta nopeasti. Kipuasiakkaan tunnistaminen ja hoitotiimin yhteistyö lisää asiakkaan tuntemaa luottamusta terveyden huoltoon ja keventää resursseja.
2024 syksyyn mennessä on kiputiimi perustettu.
Saada asiakaskokemuksia hoitoon pääsystä ja kipuasiakkaan tunnistamisesta. Yhteistyön lisääminen eri ammattilaisten kesken, tunnistetaan eri ammattilaisten vahvuudet kipuasiakkaan hoidossa. Kipuasiakkaan hoidon sujuvoituminen. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.
Kokeilu lähti hyvin käyntiin, mutta nopeasti huomattiin samojen yksiköiden haaste asiakas kontaktoinnissa saman päivän aikana. Näissä yksiköissä kehittämisen eteneminen hidastui, koska hoitoon pääsy ei toteutunut. Samaan aikaan kehittämistiimissä alkoi tapahtua poisjääntejä ja erityisesti lähiesihenkilöt vaihtuivat. Lähiesihenkilö myös jäi kokonaan pois -24 vuoden lopussa. Tämän puute näkyi tiimin toiminnan hidastumisena ja kehittämisen hiipumisena, ns. vetäjä puuttui ja yhteistyö esh:n kanssa väheni. Lähiesihenkilö näyttää olevan tärkeä toimija johdon kanssa viestiessä ja asioiden eteenpäin saamisessa. Tiimin yksittäiset toimijat olivat kaukana toisistaan fyysisesti, joten tapaamisten sovittaminen oli haasteellista. Myös työajoissa oli erilaisuutta ja sitäkin yhteisen ajan sovittaminen oli haastavaa. Tiimi olisi voinut ollut ehkä pienempikin jatkovaiheessa, mutta silloin tiimin olisi ollut hyvä olla lähempänä toisiaan kehittämistyön sujuvoittamiseksi. Toisten ammattilaisten kanssa työskentely kokeilussa oli antoisaa ja avasi uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijan panos omalla kipuasiakaskokemuksella oli erittäin tärkeä näkökulma ja tiedon lisääjä. Kehittäminen olisi mahdollista myös jatkossakin, mutta vaatii isompaa panostusta esihenkilöiltä, jotta suunniteltuja käytäntöjä saadaan jalkautettua kohdeyksiköihin.