Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalinen seuranta, Helsinki (RRP, P4, I1, I4)
Digitaalisen toimintamallin tavoitteena on pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja riskien varhainen tunnistaminen. Mahdollistaa säännöllisen seurannan ja palvelujen tarjoamisen proaktiivisesti.
Lainasäädännöllistä toimintaympäristöä määrittävät muun muassa perustuslaki, asiakastietolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki, yhdenvertaisuuslaki, tietosuojalaki, EU:n asetus lääkinnällisistä laitteista sekä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja tulkintaeroja tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
Muita tunnistettuja toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä:
- Kansalaisten terveyserot ja pitkäaikaissairauksien hoitovaje ovat kasvaneet mm. koronapandemian vaikutuksesta.
- Palvelujärjestelmien kestävyyttä haastaa muun muassa väestön ikääntyminen ja sen seurauksena hoitoa tarvitsevien ihmisten osuuden kasvu.
- Palvelut kehittyvät näyttöön perustuviksi ja yksilöllisiksi korostaen panostamista kroonisiin ja tarttumattomiin tauteihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
- Digi- ja kielitaidottomuus haastavat digitaalisten palvelujen käyttöä.
- Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.
- Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025: digitaalisten työkalujen hyödyntäminen terveellisten elintapojen edistämisessä
Euroopan unionin rahoittaman Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen, Covid-19-pandemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä uusien digitaalisten ratkaisujen lisääminen ja käyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiksi tavoitteiksi vuosille 2023-2026 muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja perustason palveluiden toimintavarmuuden vahvistamisen, painotuksen siirtämisen ennaltaehkäisevään työhön ja että digitalisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöisen toiminnan uudistamista.
Helsingin Kaupunkistrategiassa, Digitalisaatio -strategiassa, Sotepe-palvelustrategiassa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta. Näihin kaikkiin osa-alueisiin pyrkii Terveyshyötyklinikka-hankkeessa kehitettävät pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaaliseen seurantaan kehitettävät mallit vastaamaan.
Ydinryhmät:
- Projektipäälliköt Katja Kokko (toiminta), Päivi Koikkalainen (tietojohtaminen 31.7.24 asti) ja Minna Klemettilä (tietojohtaminen 1.8.24 alkaen)
- Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
- Pilottihoitajat 1.1.2024 alkaen Hanna Heimo ja Anna Tsuhhareva
- Asiantuntijalääkärit
- Hankkeen omistaja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ja sisällöllinen ohjaaja johtava ylilääkäri ja kehittäjäylilääkäri Marja-Liisa Lommi
- Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä
Sidosryhmät:
- Helsingin Sotepe -tietohallinnon ammattilaiset
- Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
- Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
- Helsingin Sotepe juridinen tuki
- Helsingin Sotepe viestintä
Yhteistyökumppanit:
- Apotti Oy
Yhteistyön toteuttaminen:
- Säännöllinen kokoontuminen sidosryhmien kanssa heidän kuulemiseksi, osallistamiseksi ja ajan tasaisen tiedon jakamiseksi.
- Verkostoituminen ja suhteiden syventäminen eri toimijoiden kanssa.
- Kentälle jalkautuminen.
- Hankkeen näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.
- Digitaalisten terveyspalveluiden tarjonta saadaan kattavammaksi; niin itsepalvelun, automatisoidun palvelun kuin ammattilaisten tuottamien palveluidenkin osalta.
- Löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita ydinprosesseissa muun muassa robotiikkaa hyödyntämällä.
- Helpottaa ja nopeuttaa palveluihin pääsyä kohdentamalla palveluita.
- Suunnata hoitoa enemmän kohti ennaltaehkäisyä.
- Tietoa, automaatiota ja tekoälyä hyödynnetään tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
- Kansalaisia aktivoidaan nykyistä tiiviimmin digitaalisten palveluiden käyttöön ja kannustamaan terveyttä edistävään toimintaan.
- Digitaalisten prosessien sujuvuuden arvioiminen asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta kyselyiden avulla.
- Terveysaseman hoitotakuun toteutumisen seuranta.
- Kehitettyjen ja käyttöönotettujen hoitomallien lukumäärä.
- Hoitomallien piirissä olevien diagnoosiryhmien raportoitu lukumäärä.
- Hoitomallien käytön laajuuden seuranta.
- Digitaalisten toimintamallien suunnittelu ja pilotointi
- Ammattilaisten koulutukset ja toimintamallien käyttöönotto
- Viestintä ammattilaisille ja asiakkaille uusista toimintamalleista
- Ohjeiden päivitys uusien toimintamallien mukaisiksi
- Palautteen kerääminen ja mallien päivitys palautteiden perusteella
- Mallin jatkokehitys; mallin automatisointi, joka sisältää mm. lääkinnällisen laitteen rekisteröimisen prosessin niille toiminnallisuuksille, joille lääkinnällisen laitteen status tarpeellinen
Toimintamallin ensimmäisenä kohderyhmänä ovat raskausdiabeteksen sairastaneet asiakkaat ja heitä hoitavat ammattilaiset äitiysneuvoloissa sekä terveysasemilla. Terveysasemilla digihoitomallia käyttävät sairaan- ja terveydenhoitajat.
- Asiakaspalautetta on kerätty palautekyselyin digihoitomallin terveysasemalla toteutetun pilotoinnin (2022-2024) yhteydessä. Asiakkaiden vapaata palautetta otettiin vastaan myös Maisa-viestein. Tutustu pilotointiin ja asiakasosallisuuteen tarkemmin Asiakaskokemuskatsauksessa (linkki vie toiselle sivustolle).
- Ammattilaisille on järjestetty koulutuksia ja kertaustilaisuuksia toimintamallin käytöstä, joissa ammattilaisilta on kysytty käyttökokemuksia ja pyydetty kehittämisideoita.
- Toimintamallia on kehitetty saatujen palautteiden perusteella.
Ammattilaisia osallistetaan Apotin uusien toiminnallisuuksien käytettävyystestauksin, jotka ovat osa lääkinnällisen laitteen prosessia. Automaatiosta tullaan toteuttamaan ammattilaiskokemuskysely loppuvuodesta 2025.
Toimintamallin kehittämisen ensimmäisenä kohderyhmänä on raskausdiabeteksen sairastaneet suurentuneen diabetesriskinsä vuoksi. Toimintamallissa raskausdiabeteksen jälkiseuranta toteutuu Käypä hoito -suositukseen perustuen 1-3 vuoden välein. Tällä hetkellä asiakkaat tunnistetaan asiointien yhteydessä terveysasemilla Apotti-potilastietojärjestelmässä Duodecim Päätöksentuen avulla ja heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua digitaaliseen seurantaan. Toimintamalli on otettu käyttöön kaikilla Helsingin terveysasemilla 1.2.2024.
Digihoitomallissa:
- Asiakas saa asiakasportaali Maisaan automaattiset muistutteet sekä ohjeet jälkiseurantaan liittyen
- Jälkiseurantaan kuuluu verikokeet sekä diabetesriskiä kartoittava jälkiseurantakysely
- Toimintamallissa on olennaista elintapaohjauksen antaminen asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti
- Ammattilaisella on Apotissa käytössään toiminnallisuuksia, jotka auttavat toteuttamaan ennaltaehkäisevää toimintamallia
Vuonna 2025 toimintamalliin lisätään automaatiota saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi sekä ammattilaisten työn helpottamiseksi. Automaation lisäämisen myötä digiseuranta tullaan aloittamaan jo äitiysneuvolasta, jolloin hoitopolku jatkuu katkeamatta terveysasemalle ja hoitopudokkuuden riski pienenee edelleen. Automaatiolla tarkoitetaan Apotin toiminnallisuuksia, jotka helpottavat ammattilaisia tunnistamaan asiakkaita ja arvioimaan sairastumisriskiä. Toiminnallisuudet vaativat lääkinnällisen laitteen rekisteröinnin. Seuranta järjestetään myös heille, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti.
Toimintamalliin kehitetyt toiminnallisuudet ovat hyödynnettävissä myös muille kohderyhmille, jotka tarvitsevat säännöllistä seurantaa.
Kuva
1. Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja tukea erilaisin tilaisuuksin.
2. Johdon tiedottaminen ja heiltä saatava tuki ja sitoutuneisuus riittävään resursointiin, kehittämistyöhön ja toimintamallien juurruttamiseen.
3. Olemassa olevien verkostojen ja vastuuhenkilöiden hyödyntäminen ja vastuuttaminen toimintamallin juurrutus- ja kehittämistyössä.
4. Kirjallisen ja suullisen palautteen kerääminen ammattilaisilta ja asiakkailta.
5. Ohjeiden ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen sisäisessä viestinnässä.
6. Monikanavainen sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille ja asiakkaille.
7. Asiakkaiden digitaitojen vahvistaminen. Pyritään saamaan asiakkaita aktiivisiksi Maisan käyttäjiksi.
8. Kehittämistyön vaikutusten seuranta ja arviointi.