Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Euroopan unionin rahoittaman Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen, Covid-19-pandemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä uusien digitaalisten ratkaisujen lisääminen ja käyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiksi tavoitteiksi vuosille 2023-2026 muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja perustason palveluiden toimintavarmuuden vahvistamisen, painotuksen siirtämisen ennaltaehkäisevään työhön ja että digitalisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöisen toiminnan uudistamista.
Helsingin Kaupunkistrategiassa, Digitalisaatio -strategiassa, Sotepe-palvelustrategiassa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta. Näihin kaikkiin osa-alueisiin pyrkii Terveyshyötyklinikka-hankkeessa kehitettävät pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaaliseen seurantaan kehitettävät mallit vastaamaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lainsäädännöllistä toimintaympäristöä määrittävät muun muassa perustuslaki, asiakastietolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki, yhdenvertaisuuslaki, tietosuojalaki, EU:n asetus lääkinnällisistä laitteista sekä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja tulkintaeroja tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
Muita tunnistettuja toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä:
- Kansalaisten terveyserot ja pitkäaikaissairauksien hoitovaje ovat kasvaneet mm. koronapandemian vaikutuksesta.
- Palvelujärjestelmien kestävyyttä haastaa muun muassa väestön ikääntyminen ja sen seurauksena hoitoa tarvitsevien ihmisten osuuden kasvu.
- Palvelut kehittyvät näyttöön perustuviksi ja yksilöllisiksi korostaen panostamista kroonisiin ja tarttumattomiin tauteihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
- Digi- ja kielitaidottomuus haastavat digitaalisten palvelujen käyttöä.
- Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.
- Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025: digitaalisten työkalujen hyödyntäminen terveellisten elintapojen edistämisessä
Terveyshyötyklinikka-hankkeen tarkoitus on muuttaa toimintaa ennaltaehkäiseväksi, kohdentavaksi, saavutettavaksi, kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Eri pitkäaikaissairauksien ja seurantaa vaativien riskitilojen hoito ja seuranta ei ole systemaattista. Seurannat perustuvat usein asiakkaan ja ammattilaisen muistin varaan, mikä lisää hoitopudokkaiden määrää entisestään. Digitaaliset järjestelmät ovat käytössä aktiivisesti, mutta niiden koko potentiaalia ei ole hyödynnetty tehokkaasti.
Kehitystyö alkoi Preventio Jyrää -hankkeessa, jossa kartoitettiin ennaltaehkäisevän toimintamallin tarpeita. Ensimmäiseksi kohderyhmäksi valikoitui raskausdiabeteksen sairastaneet asiakkaat, suurentuneen diabetesriskin vuoksi. Jatkossa hoitomalli on laajennettavissa muidenkin kroonisten, ennaltaehkäisyä ja hoidon tehostamista vaativien sairauksien ja riskitilojen seurantaan.
Muutosta tarvitaan, jotta:
- Asiakas saa laadukasta Käypä Hoito- suositukseen perustuvaa seurantaa, omahoitoa vahvistetaan ja näin ollen syntyy enemmän terveitä elinvuosia.
- Ammattilaiselle vapautuu aikaa ja voimavaroja haavoittuvassa asemassa oleville ja tukea tarvitseville asiakkaille.
- Organisaatiotasolla tarpeettomat tutkimukset ja lääkitykset vähenevät, vastaanottojen kuormitus helpottuu ja asiakasprosessit optimoituvat sekä ennakointi paranee.
- Hoidon jatkuvuutta voidaan tukea eri palvelukokonaisuuksien välillä.
Raskausdiabeteksen sairastaneilla asiakkailla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Digihoitomallia pilotoitiin yhdellä terveysasemalla ennen sen laajempaa käyttöönottoa. Asiakkaat kokivat seurannan tarpeelliseksi ja tulivat tietoisemmiksi kohonneesta sairastumisriskistään. Pilotista kerättiin asiakaspalautetta:
- Pilotissa mukana olevilta asiakkailta saatu suositteluindeksi NPS 93
- Pilotista ja asiakasosallisuudesta tarkemmin Asiakaskokemuskatsauksessa (linkki vie toiselle sivustolle).
Terveysasemilla digihoitomallia käyttävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Seurannan aloittavat neuvolasta keskitetyn jälkitarkastusyksikön terveydenhoitajat.
- Ammattilaisille on järjestetty koulutuksia ja kertaustilaisuuksia digihoitomallin käytöstä, joissa ammattilaisilta on kysytty käyttökokemuksia ja pyydetty kehittämisideoita.
- Digihoitomallia on kehitetty saatujen palautteiden perusteella
- Terveysasemilta ja äitiysneuvoloista on osallistunut ammattilaisia kliinisiä suosituksia koskeviin, lääkinnällisen laitteen edellyttämiin käytettävyystestauksiin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Suunnata hoitoa enemmän kohti ennaltaehkäisyä.
- Saada digitaalisten terveyspalveluiden tarjonta kattavammaksi ja löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita.
- Sujuvoittaa hoitoketjuja palvelukokonaisuuksien välillä.
- Hyödyntää tietoa tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
- Vähentää manuaalista työtä ammattilaisilta hyödyntämällä automaatiota.
- Kannustaa kansalaisia terveyttä edistävään toimintaan ja digitaalisten palveluiden käyttöön.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Digitaalisten prosessien sujuvuuden arvioiminen asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta kyselyiden avulla.
- Terveysaseman hoitotakuun toteutumisen seuranta.
- Kehitettyjen ja käyttöönotettujen hoitomallien lukumäärä.
- Hoitomallien piirissä olevien diagnoosiryhmien raportoitu lukumäärä.
- Hoitomallien käytön laajuuden seuranta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Asiakkaan näkökulmasta
- Asiakas antaa suostumuksensa digiseurantaan osallistumiselle. Asiakkaalla on oikeus päättää seuranta näin halutessaan.
- Asiakkaalla kielitaito riittävä käyttämään digihoitomallia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
- Asiakkaan digitaitojen edellytyksenä Maisan käytön onnistuminen.
- Asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen.
- Monikanavainen viestintä.
Organisaation näkökulmasta
- Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja tukea erilaisin tilaisuuksin.
- Johdon tiedottaminen ja osallistaminen kehittämistyöhön ja toimintamallien juurruttamiseen.
- Olemassa olevien verkostojen ja vastuuhenkilöiden hyödyntäminen ja vastuuttaminen juurruttamisessa, esimerkiksi uusien tai päivitettyjen ohjeiden tiedottamisessa.
- Ammattilaisten osallistaminen kehittämiseen.
- Ohjeiden ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen sisäisessä viestinnässä.
- Monikanavainen viestintä.
