Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalinen seuranta, Helsinki (RRP, P4, I4)
Kohdentaa palveluja pitkäaikaissairaille ja niiden riskissä oleville. Pyritään ennaltaehkäisyyn ja riskien varhaiseen tunnistamiseen proaktiivisesti, hyödyntäen Käypä Hoito-suosituksia, näyttöön perustuvaa hoitoa sekä digitaalisia työkaluja.
Oivalla ja ymmärrä
- Väestön ikärakenteen muutos ja kansalaisten terveyserot lisäävät terveyspalveluiden tarvetta.
- Tällä hetkellä terveydenhuoltojärjestelmän palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään toimintaan.
- Perusterveydenhuollon kiristyvä hoitotakuu lisää paineita tehdä rakenteellisia muutoksia hoitoketjuihin ja löytää keinoja palveluiden tehostamiseksi.
- Pitkäaikaissairauksien hoitovaje on kasvanut koronapandemian vaikutuksesta.
- Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja epäselvyyksiä tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
- Digitaidottomuutta esiintyy edelleen, myös kielitaidottomuus ja epäluottamus poissulkee asiakkaita digitaalisista palveluista.
- Kansalaisten lisääntyvä tietoisuus sairauksista haastaa asiantuntijatyötä.
- Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.
Euroopan unionin rahoittaman Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen, Covid-19-pandemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä uusien digitaalisten ratkaisujen lisääminen ja käyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiksi tavoitteiksi vuosille 2023-2026 muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja perustason palveluiden toimintavarmuuden vahvistamisen, painotuksen siirtämisen ennaltaehkäisevään työhön ja että digitalisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöisen toiminnan uudistamista.
Helsingin Kaupunkistrategiassa, Digitalisaatio -strategiassa, Sotepe-palvelustrategiassa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta. Näihin kaikkiin osa-alueisiin pyrkii Terveyshyötyklinikka-hankkeessa kehitettävät pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaaliseen seurantaan kehitettävät mallit vastaamaan.
Ydinryhmät:
- Projektipäälliköt Katja Kokko (toiminta) ja Päivi Koikkalainen (tietojohtaminen)
- Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
- Asiantuntijalääkäri(t)
- Hankkeen omistaja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ja sisällöllinen ohjaaja johtava ylilääkäri ja kehittäjäylilääkäri Marja-Liisa Lommi
- Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä
Sidosryhmät:
- Helsingin Sotepe -tietohallinnon ammattilaiset
- Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
- Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
- Helsingin Sotepe juridinen tuki
- Helsingin Sotepe viestintä
Yhteistyökumppanit:
- Apotti Oy
Yhteistyön toteuttaminen:
- Säännöllinen kokoontuminen sidosryhmien kanssa heidän kuulemiseksi, osallistamiseksi ja ajan tasaisen tiedon jakamiseksi.
- Verkostoituminen ja suhteiden syventäminen eri toimijoiden kanssa.
- Kentälle jalkautuminen.
- Hankkeen näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.
- Digitaalisten terveyspalveluiden tarjonta saadaan kattavammaksi; niin itsepalvelun, automatisoidun palvelun kuin ammattilaisten tuottamien palveluidenkin osalta.
- Löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita ydinprosesseissa muun muassa robotiikkaa hyödyntämällä.
- Helpottaa ja nopeuttaa palveluihin pääsyä kohdentamalla palveluita.
- Suunnata hoitoa enemmän kohti ennaltaehkäisyä.
- Tietoa, automaatiota ja tekoälyä hyödynnetään tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
- Kansalaisia aktivoidaan nykyistä tiiviimmin digitaalisten palveluiden käyttöön ja kannustamaan terveyttä edistävään toimintaan.
- Digitaalisten prosessien sujuvuuden arvioiminen asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta kyselyiden avulla.
- Terveysaseman hoitotakuun toteutumisen seuranta.
- Kehitettyjen ja käyttöönotettujen hoitomallien lukumäärä.
- Hoitomallien piirissä olevien diagnoosiryhmien raportoitu lukumäärä.
- Hoitomallien käytön laajuuden seuranta.
- Digitaalisten toimintamallien suunnittelu ja pilotointi
- Ammattilaisten koulutukset ja toimintamallien käyttöönotto
- Viestintä ammattilaisille ja asiakkaille uusista toimintamalleista
- Ohjeiden päivitys uusien toimintamallien mukaisiksi
- Palautteen kerääminen ja mallien päivitys palautteiden perusteella
- Mallin jatkokehitys; mallin automatisointi, joka sisältää mm. lääkinnällisen laitteen rekisteröimisen prosessin niille toiminnallisuuksille, joille lääkinnällisen laitteen status tarpeellinen
Kohderyhmänä ovat terveysasemat ja neuvolat, ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Ammattilaisilta kerätään käyttökokemusta haastatteluiden sekä palautekyselyiden avulla. Ammattilaisia osallistetaan lääkinnällisten laitteiden kehitystyöhön muun muassa potilastietojärjestelmän uusien toiminnallisuuksien käytettävyystestauksin.
Toisena kohderyhmänä on terveysasemien ja neuvoloiden aikuiset asiakkaat. Hoitomallit kohdennetaan omatoimisille yhteistyöasiakkaille, jolloin henkilöstön työaikaa voidaan vapauttaa erityistä tukea ja paljon palveluita tarvitseville. Asiakasymmärrystä kerätään palautekyselyiden avulla. Terveyshyötyarvion tietoaineistoista kerätään yleistä terveysdataa helsinkiläisistä mallien suunnittelun avuksi.
Raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -digihoitomallia pilotoitiin Helsingissä yhdellä terveysasemalla. Pilotissa oli mukana noin 80 asiakasta ja kolme pilottihoitajaa. Pilotoinnin tarkoituksena oli testata mallin käytettävyyttä ja kerätä asiakasymmärrystä raskausdiabeteksen jälkiseurantaa tarvitsevien asiakkaiden osalta. Pilotointi sujui onnistuneesti, ja osallistuneet olivat tyytyväisiä uuteen hoitomalliin. Pilottiasiakkaiden jälkiseuranta siirtyi laajemman käyttöönoton yhteydessä heidän omille terveysasemillensa.