| Innokylä

Toimintaympäristö

Väestön ikärakenteen muutos ja kansalaisten terveyserot lisäävät terveyspalveluiden tarvetta.
Tällä hetkellä terveydenhuoltojärjestelmän palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään toimintaan.
Perusterveydenhuollon kiristyvä hoitotakuu lisää paineita tehdä rakenteellisia muutoksia hoitoketjuihin ja löytää keinoja palveluiden tehostamiseksi.
Pitkäaikaissairauksien hoitovaje on kasvanut koronapandemian vaikutuksesta.
Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja epäselvyyksiä tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
Digitaidottomuutta esiintyy edelleen, myös kielitaidottomuus ja epäluottamus poissulkee asiakkaita digitaalisista palveluista.
Kansalaisten lisääntyvä tietoisuus sairauksista haastaa asiantuntijatyötä.
Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Euroopan unionin rahoittaman Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen, Covid-19-pandemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä uusien digitaalisten ratkaisujen lisääminen ja käyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiksi tavoitteiksi vuosille 2023-2026 muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja perustason palveluiden toimintavarmuuden vahvistamisen, painotuksen siirtämisen ennaltaehkäisevään työhön ja että digitalisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöisen toiminnan uudistamista.

Helsingin Kaupunkistrategiassa, Digitalisaatio -strategiassa, Sotepe-palvelustrategiassa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta. Näihin kaikkiin osa-alueisiin pyrkii Terveyshyötyklinikka-hankkeessa kehitettävät pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaaliseen seurantaan kehitettävät mallit vastaamaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Eri pitkäaikaissairauksien ja seurantaa vaativien riskitilojen hoito ja seuranta ei ole systemaattista. Seurannat perustuvat tällä hetkellä asiakkaan ja ammattilaisen muistin varaan. Tämä lisää hoitopudokkaiden määrää entisestään. Digitaaliset järjestelmät ovat käytössä aktiivisesti, mutta niiden koko potentiaalia ei ole hyödynnetty tehokkaasti.

Terveyshyötyklinikka-hankkeen tarkoitus on muuttaa toimintaa ennaltaehkäiseväksi, kohdentavaksi, saavutettavaksi, kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Jatkossa hoitomalli on laajennettavissa muidenkin kroonisten, ennaltaehkäisyä ja hoidon tehostamista vaativien sairauksien ja riskitilojen seurantaan.

Asiakas saa laadukasta Käypä Hoito- suositukseen perustuvaa seurantaa, omahoitoa vahvistetaan ja näin ollen syntyy enemmän terveitä elinvuosia.
Ammattilaiselle vapautuu aikaa ja voimavaroja haavoittuvassa asemassa oleville ja tukea tarvitseville asiakkaille.
Organisaatiotasolla tarpeettomat tutkimukset ja lääkitykset vähenevät, vastaanottojen kuormitus helpottuu ja asiakasprosessit optimoituvat sekä ennakointi paranee.
Palveluketjuja kehitetään siten, että niillä tuetaan hoidon jatkuvuutta eri palvelukokonaisuuksien välillä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ydinryhmät:

Projektipäälliköt Katja Kokko (toiminta), Päivi Koikkalainen (tietojohtaminen 31.7.24 asti) ja Minna Klemettilä (tietojohtaminen 1.8.24 alkaen)
Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
Asiantuntijalääkäri(t)
Hankkeen omistaja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ja sisällöllinen ohjaaja johtava ylilääkäri ja kehittäjäylilääkäri Marja-Liisa Lommi
Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä

Sidosryhmät:

Helsingin Sotepe -tietohallinnon ammattilaiset
Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
Helsingin Sotepe juridinen tuki
Helsingin Sotepe viestintä

Yhteistyökumppanit:

Apotti Oy

Yhteistyön toteuttaminen:

Säännöllinen kokoontuminen sidosryhmien kanssa heidän kuulemiseksi, osallistamiseksi ja ajan tasaisen tiedon jakamiseksi.
Verkostoituminen ja suhteiden syventäminen eri toimijoiden kanssa.
Kentälle jalkautuminen.
Hankkeen näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.

Tavoiteltu muutos

Digitaalisten terveyspalveluiden tarjonta saadaan kattavammaksi; niin itsepalvelun, automatisoidun palvelun kuin ammattilaisten tuottamien palveluidenkin osalta.
Löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita ydinprosesseissa muun muassa robotiikkaa hyödyntämällä.
Helpottaa ja nopeuttaa palveluihin pääsyä kohdentamalla palveluita.
Suunnata hoitoa enemmän kohti ennaltaehkäisyä.
Tietoa, automaatiota ja tekoälyä hyödynnetään tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
Kansalaisia aktivoidaan nykyistä tiiviimmin digitaalisten palveluiden käyttöön ja kannustamaan terveyttä edistävään toimintaan.

Muutoksen mittaaminen

Digitaalisten prosessien sujuvuuden arvioiminen asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta kyselyiden avulla.
Terveysaseman hoitotakuun toteutumisen seuranta.
Kehitettyjen ja käyttöönotettujen hoitomallien lukumäärä.
Hoitomallien piirissä olevien diagnoosiryhmien raportoitu lukumäärä.
Hoitomallien käytön laajuuden seuranta.

Toteutussuunnitelma

Digitaalisten toimintamallien suunnittelu ja pilotointi
Ammattilaisten koulutukset ja toimintamallien käyttöönotto
Viestintä ammattilaisille ja asiakkaille uusista toimintamalleista
Ohjeiden päivitys uusien toimintamallien mukaisiksi
Palautteen kerääminen ja mallien päivitys palautteiden perusteella
Mallin jatkokehitys; mallin automatisointi, joka sisältää mm. lääkinnällisen laitteen rekisteröimisen prosessin niille toiminnallisuuksille, joille lääkinnällisen laitteen status tarpeellinen

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat terveysasemat ja neuvolat, ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Ammattilaisilta kerätään käyttökokemusta haastatteluiden sekä palautekyselyiden avulla. Ammattilaisia osallistetaan lääkinnällisten laitteiden kehitystyöhön muun muassa potilastietojärjestelmän uusien toiminnallisuuksien käytettävyystestauksin.

Toisena kohderyhmänä on terveysasemien ja neuvoloiden aikuiset asiakkaat. Hoitomallit kohdennetaan omatoimisille yhteistyöasiakkaille, jolloin henkilöstön työaikaa voidaan vapauttaa erityistä tukea ja paljon palveluita tarvitseville. Asiakasymmärrystä kerätään palautekyselyiden avulla. Terveyshyötyarvion tietoaineistoista kerätään yleistä terveysdataa helsinkiläisistä mallien suunnittelun avuksi.

Raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -digihoitomallia pilotoitiin Helsingissä yhdellä terveysasemalla. Pilotissa oli mukana noin 80 asiakasta ja kolme pilottihoitajaa. Pilotoinnin tarkoituksena oli testata mallin käytettävyyttä ja kerätä asiakasymmärrystä raskausdiabeteksen jälkiseurantaa tarvitsevien asiakkaiden osalta. Pilotointi sujui onnistuneesti, ja osallistuneet olivat tyytyväisiä uuteen hoitomalliin. Pilottiasiakkaiden jälkiseuranta siirtyi laajemman käyttöönoton yhteydessä heidän omille terveysasemillensa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalisen hoitomallin kehittäminen on aloitettu raskausdiabeteksen jälkiseurannan hoitomallin kehityksestä. Tavoitteena oli laajentaa mallin käyttö Helsingin kaikille terveysasemille alkuvuodesta 2024, tavoitteeseen päästiin 1.2.2024. Ennen laajempaa käyttöönottoa digihoitomallia pilotoitiin Helsingissä yhdellä terveysasemalla.

Raskausdiabeteksen jälkiseurannan hoitomallissa hyödynnetään Apotin olemassa olevia toiminnallisuuksia ja uusia toiminnallisuuksia rakennetaan hoitomallien tarpeisiin.
Ammattilainen voi määrätä asiakkaalle Käypä Hoito-suositukseen perustuvat verikokeet ja tyypin 2 diabetesriskitestiin perustuvan kyselylomakkeen saman toiminnallisuuden alla.
Seuranta toistuu halutulla aikavälillä automaattisesti, sairastumisriskin mukaan 1–3 vuoden välein.
Asiakas saa asiakasportaali Maisaan täytettäväksi kyselylomakkeen ohjeteksteineen, sekä kehotuksen käydä verikokeissa.
Asiakkaille toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan terveystottumuksia koskevia interventioita.
Ammattilainen pystyy tarkastelemaan asiakkaiden seurannan tuloksia, toteutumista ja sairastumisriskiä kootusti siihen suunnitellulta raportilta.

Automaattisen seurannan on tarkoitus ennaltaehkäistä hoitopudokkuutta sekä lisätä asiakkaiden tietoutta omasta sairastumisriskistä, terveydentilasta ja hoitosuunnitelmasta. Näiden toimien on tarkoitus vähentää yhteydenottoja ja ehkäistä suurempia terveysongelmia. Lisäksi seuranta antaa ammattilaiselle mahdollisuuden kohdentaa hoitoa ja ohjausta. Heille, jotka eivät pysty digitaalisesti asioimaan, järjestetään seuranta asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Käynnissä olevan jatkokehityksen tavoitteena:

Automatisoida raskausdiabeteksen toimintamallia mahdollisimman pitkälle saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän kehitystyöhön liittyy digitaalisia työkaluja, jotka vaativat lääkinnällisen laitteen rekisteröinnin.
Jälkiseurannan työkalut on tarkoitus laajentaa äitiysneuvolaan, jotta seurannan siirtyminen terveysasemalle sujuvoituisi ja hoitopudokkuuden riski pienenisi edelleen.
Myöhemmin hoitomallia on tavoitteena laajentaa muihin sairaus- ja riskiryhmiin.

Kuvassa on Raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -toimintamallin prosessikuvaus: Asiakkaan tunnistaminen asiakaskontaktissa ja digiseurannan tarjoaminen, verikokeissa käyminen ja jälkiseurantakyselyn täyttäminen, sairastumisriskin arviointi ja jatkohoitosuunnitelman tekeminen sekä jatkoseurannan järjestäminen Maisan kautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja tukea.

Hankkeen pilottihoitajat ja nimetyt tukiverkostot jalkauttamisen ja osaamisen kehittämisen tukena.

2. Johdon tuki ja sitoutuneisuus riittävään resursointiin ja ongelmien ratkaisemiseen.

4. Kirjallisen ja suullisen palautteen kerääminen ammattilaisilta ja asiakkailta. Mallin mukauttaminen palautteen perusteella.

5. Ohjeiden ylläpitäminen, ja niistä tiedottaminen sisäisessä viestinnässä.

6. Riittävä sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille ja asiakkaille.

7. Asiakkaiden digitaitojen vahvistaminen. Viestitään säännöllisesti Helsingin digituesta. Pyritään saamaan asiakkaita aktiivisiksi Maisan käyttäjiksi.

8. Toiminnan muutosten seuranta ja arviointi

Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalinen seuranta, Helsinki (RRP, P4, I4)

Kuva