Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalinen seuranta, Helsinki (RRP, P4, I1, I4)
Toimintamalli kohdentaa palveluja proaktiivisesti pitkäaikaissairaille ja niiden riskissä oleville. Toiminta hyödyntää digitaalisia työkaluja ja on näyttöön perustuvaa. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja riskien varhainen tunnistaminen.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kohdentaa palveluja proaktiivisesti pitkäaikaissairaille ja niiden riskissä oleville. Toiminta hyödyntää digitaalisia työkaluja ja on näyttöön perustuvaa. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja riskien varhainen tunnistaminen.
Kuva
Kuvateksti
Digihoitomalli lyhyestiKuva
Kuvateksti
Digihoitomallin kehittämisen polkuToimintamallin kehittämisen ensimmäisenä kohderyhmänä on raskausdiabeteksen sairastaneet suurentuneen diabetesriskinsä vuoksi. Toimintamallissa raskausdiabeteksen jälkiseuranta toteutuu Käypä hoito -suositukseen perustuen 1-3 vuoden välein. Tällä hetkellä asiakkaat tunnistetaan asiointien yhteydessä terveysasemilla Apotti-potilastietojärjestelmässä Duodecim Päätöksentuen avulla ja heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua digitaaliseen seurantaan. Toimintamalli on otettu käyttöön kaikilla Helsingin terveysasemilla 1.2.2024.
Digihoitomallissa:
- Asiakas saa asiakasportaali Maisaan automaattiset muistutteet sekä ohjeet jälkiseurantaan liittyen
- Jälkiseurantaan kuuluu verikokeet sekä diabetesriskiä kartoittava jälkiseurantakysely
- Toimintamallissa on olennaista elintapaohjauksen antaminen asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti
- Ammattilaisella on Apotissa käytössään toiminnallisuuksia, jotka auttavat toteuttamaan ennaltaehkäisevää toimintamallia
Vuonna 2025 toimintamalliin lisätään automaatiota saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi sekä ammattilaisten työn helpottamiseksi. Automaation lisäämisen myötä digiseuranta tullaan aloittamaan jo äitiysneuvolasta, jolloin hoitopolku jatkuu katkeamatta terveysasemalle ja hoitopudokkuuden riski pienenee edelleen. Automaatiolla tarkoitetaan Apotin toiminnallisuuksia, jotka helpottavat ammattilaisia tunnistamaan asiakkaita ja arvioimaan sairastumisriskiä. Toiminnallisuudet vaativat lääkinnällisen laitteen rekisteröinnin. Seuranta järjestetään myös heille, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti.
Toimintamalliin kehitetyt toiminnallisuudet ovat hyödynnettävissä myös muille kohderyhmille, jotka tarvitsevat säännöllistä seurantaa.
Lainasäädännöllistä toimintaympäristöä määrittävät muun muassa perustuslaki, asiakastietolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki, yhdenvertaisuuslaki, tietosuojalaki, EU:n asetus lääkinnällisistä laitteista sekä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja tulkintaeroja tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
Muita tunnistettuja toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä:
- Kansalaisten terveyserot ja pitkäaikaissairauksien hoitovaje ovat kasvaneet mm. koronapandemian vaikutuksesta.
- Palvelujärjestelmien kestävyyttä haastaa muun muassa väestön ikääntyminen ja sen seurauksena hoitoa tarvitsevien ihmisten osuuden kasvu.
- Palvelut kehittyvät näyttöön perustuviksi ja yksilöllisiksi korostaen panostamista kroonisiin ja tarttumattomiin tauteihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
- Digi- ja kielitaidottomuus haastavat digitaalisten palvelujen käyttöä.
- Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.
- Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025: digitaalisten työkalujen hyödyntäminen terveellisten elintapojen edistämisessä
Toimintamallin ensimmäisenä kohderyhmänä ovat raskausdiabeteksen sairastaneet asiakkaat ja heitä hoitavat ammattilaiset äitiysneuvoloissa sekä terveysasemilla. Terveysasemilla digihoitomallia käyttävät sairaan- ja terveydenhoitajat.
- Asiakaspalautetta on kerätty palautekyselyin digihoitomallin terveysasemalla toteutetun pilotoinnin (2022-2024) yhteydessä. Asiakkaiden vapaata palautetta otettiin vastaan myös Maisa-viestein. Tutustu pilotointiin ja asiakasosallisuuteen tarkemmin Asiakaskokemuskatsauksessa (linkki vie toiselle sivustolle).
- Ammattilaisille on järjestetty koulutuksia ja kertaustilaisuuksia toimintamallin käytöstä, joissa ammattilaisilta on kysytty käyttökokemuksia ja pyydetty kehittämisideoita.
- Toimintamallia on kehitetty saatujen palautteiden perusteella.
Ammattilaisia osallistetaan Apotin uusien toiminnallisuuksien käytettävyystestauksin, jotka ovat osa lääkinnällisen laitteen prosessia. Automaatiosta tullaan toteuttamaan ammattilaiskokemuskysely loppuvuodesta 2025.
1. Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja tukea erilaisin tilaisuuksin.
2. Johdon tiedottaminen ja heiltä saatava tuki ja sitoutuneisuus riittävään resursointiin, kehittämistyöhön ja toimintamallien juurruttamiseen.
3. Olemassa olevien verkostojen ja vastuuhenkilöiden hyödyntäminen ja vastuuttaminen toimintamallin juurrutus- ja kehittämistyössä.
4. Kirjallisen ja suullisen palautteen kerääminen ammattilaisilta ja asiakkailta.
5. Ohjeiden ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen sisäisessä viestinnässä.
6. Monikanavainen sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille ja asiakkaille.
7. Asiakkaiden digitaitojen vahvistaminen. Pyritään saamaan asiakkaita aktiivisiksi Maisan käyttäjiksi.
8. Kehittämistyön vaikutusten seuranta ja arviointi.
Kansikuva
